Keväinen villapusero!

Tytär valikoi langat laatikosta ja selosti, millainen pusero pitäisi tehdä:

Lyhyt, raidallinen, lyhyillä hihoilla ja isohko pääntie "laatikkopusero" . Hihojen väritykseen ehdotukseni erivärisistä hihoista meni kelpasi. Lankoina tässä on niitä viimekesänä kasveilla värjättyjä villoja. Keltainen väri on saunakukista lähtöisin. Lankaa kului yhteebsä 350g ja 3,5 mm puikot.

Aloitin helmasta tekemällä muutaman kerroksen ainaoikeaa ja sitten sileää, pyörönä tietenkin. Hihaa varten levensin reunoissa muutamia silmukoita, olkapäät kolmen puikon päättelyllä. Hihoihin poimin silmukat kädentienreunoista ja neuloin siitä alaspäin, pyörönä tietenkin. Eli ei ommeltavia saumoja. Nyt vaan toivossa eletään, että tytär käyttäisikin puseroa...

Eilen kuvattiin sisällä, ulkona kun oli niin harmaata ja tihruista. Tänään sitten herättiin aurinkoiseen päivään. Kevät tulee ja mieli tekee puikoillekkin pistää keveämpiä neuleita. Parhaillaan puikoilla puuvillapusero itselle.

Ja vielä kuvaa puserosta takaa:

Vihdoin sain kuvattua taannoisen blogivoittoni Pikkutytöltä. Ihana pussukka herkullisista kankaista:

Pahoittelen, että jouduin laittamaan sanavahvistuksen takaisin kommentoitiin, alkoi roskapostia kertyä, inhottavaa.

Aurinkoista kevätviikkoa!

Trippeliveska!

Trippeliveska viimekesänä kasvivärjätyistä villalangoista huovutettuna:

Jossain netissä näin raidallisen huovutetun kassin ja siitä lähti idea elämään päässä ja tässä lopputulos.

Värikäs raidoitus, etuläppä puolipyöreä, hihna ja laukun sivut ainaoikeaa.

Ensin tein läppään napinläpirenksun, jonka huovutuksen jälkeen leikkasin irti ja laitoin tilalle magneettilukon ja irtileikatusta renksusta ompelin pyörylän lukon päälle.

Laukku on vuoritettu ja siinä on vetoketju sulkijana, joten tuo magneettilukko on vaan koristeena.

Vuorin ompelu meni useaan erään, koska istumaan en juuri pysty ja vuorissa tein ajatusvirheitä reippaasti juuri kivun takia. Vuorista jäi näköjään kuva laittamatta, mutta perinteiseen tapaani siinä on iso vetoketjutasku, kännykkä- ja kynälokero ja tosiaan sulkijana vetoketju, jonka ompelin kaitaleeseen ja näin laukun leveys säilyi. Kuvissa laukun sisällä on jo "omat tavarat" täytteenä, piti heti tehdä käsilaukun vaihto tähän, kun vuorin sai kasaan. Minä tykkään kassistani!

Kasvivärjätty' villalankaa kului n. 300g ja 5 mm puikoilla tein, kahteen kertaan pesukoneessa huovutin, jolloin laukun koko pieneni noin puoleen. Summamutikassa neulottu, mutta yllättäin koko oli sopiva ja jopa laukun hihnan pituus on just passeli. Raidoituslangat on valittu enempiä suunnittelematta sen mukaan, mitä keränloppuja oli jäänyt aiemmista töistä. Siitäpä se laukun nimi "trippeliveska" sitten jotain omituisia ajatuspolkuja pitkin muodostui...

Vieressä huovutetut lapaset, joissa ensimmäistä kertaa kokeilussa intialainen peukalokiila. Kiila toimii hyvin myös huovutettuna ja tulee varmasti niissä käytettyä.

Aurinkoista viikonjatkoa!

Jääkuningatar vai traktori?

Eikös tässä tanssikkin jääkuningatar:

Vaikka oikeasti huivi on neulottu Zetorin ohjeella, huivista tuli kuitenkin jääkuningatar.

Huivin neuloin taannoin voittamistani langoista Missä neuloimme kerran blogista. Ne langat on sitten neulottu ennenkuin ehtivät kaappiin asti. Oli mieluiset neulottavat, eikä lopputuloksetkaan ole yhtään hullumpia. Edellisethän on täällä ja täällä. Ja voitoista tuli juuri mieleen, että sain ihanan pussukan Pikkutytöltä, mutten vielä sitä kuvannut, höh. Kuva tulee myöhemmin tänne, iso kiitos pussukasta.

Huivin lankana Soft mohair, jota kului reippaat 100 grammaa ja 4 mm puikoilla tehty. Huivin valmistuttua siitä tuli heti mieleen näytelmä, jossa oli jääkuningatar, näytelmän nimi ei mieleen tullut, mutta lasten näytelmästä on kyse, jokunen vuosi jo aikaa siitä, kun tyttöjen kanssa sitä käytiin katsomassa.

Tämä jääkuningattareni on iso ja pehmoinen! Ja hankala kuvata valkoisessa maastossa auringonpaisteessa,siksipä otinkin paljon kuvia eri paikoissa.

Leveyttä riittää parin metrin verran ja metri on korkeuttakin:

Kyllä tuli kaunis huivi, mielestäni.

Lähikuva mallineuleesta:

Ja vielä lumihangessa. Tunnistaako kukaan vasemmalla olevia jalanjälkiä? Oliskohan ilves...

Maaliskuun ensimmäisen päivän iltana oli värikäs auringonlasku:

Ja samaan aikaan usva nousi alapellolla:

HYVÄÄ NAISTENPÄIVÄÄ!

Hattuja ja yllätys...

Vauvan "norjalaismyssyjä" kokeilin tehdä pari pikkuisen eri kokoista noiden aiemmin tehtyjen vauvaneuleiden saajalle:

Vasemmalla Filona-sukkalangasta tehty raitahattu. Tämän langan sain joku vuosi sitten "hyvityksenä" huonolaatuisesta sukkalangasta. Tämäkin on niin pehmeää ja löyhäkierteista, etten sitä sukkiin laittaisi, mutta vauvaneuleisiin sopi hyvin. Pikkusen isompi oikeanpuoleinen on sen voittamani ja siitä jo itselleni kutomieni sukkien loppulankaa, Dropsin Fabelia. Kaikki vauvaneuleet tein 3 mm puikoilla.

Se yllätys on "vauvan yllätystakki", jälleen. Täällähän neuloin ensimmäisen muutaman vuoden tauon jälkeen ja kun kerran taas makuun pääsin, niin piti tehdä toinenkin. Nuo edelliset vauvaneuleet kun onneksi osoittautuivat reilun kokoisiksi, niin kokopuolikin oli hallinnassa. Ja toisaalta tuota lankaakin oli valmiiksi myssyn jäljiltä esillä... Ja vauvaneuleita kun on niin ihana tehdä!

Täällä oli ensimmäine Pitsisukan ohjeella tehty hattuni, pikkusen muokkasin puikkokokoa ja silmukkamäärää tähän hattuun. Lankana harmaa "rasvainen" vironvilla. Tästä tuli ihanan tuntuinen hattu. Jonkinlaisen kukkasen se varmaan saa koristeekseen, se taitaa jäädä ensisyksyyn. Huovutetut hatut taitaa olla viisainta laittaa laatikkoon odottamaan tulevaa talvea.

Tämä hattu puolestaan oli kokeilu viimekesän kasvivärjätyistä langoista tai oikeastaan keränlopuista sikinsokin neuloen. Tuli tunne, että värit kirkastuivat huovutuksessa alkuperäisestä väristään. Kolme kertaa pyöri pyykin mukana hattu ja kosteana vielä vähän juuresharjalla harjasin hattua.

Hyvää viikon alkua!

Hangella kuvattuja lisää!

Tämän mallin huomasin suomennetuksi Ravelryssä ja samantien puikoille kokeilemaan:

Jossain blogissa olin nähnyt aiemmin tämän tehdyn kahdella värillä ja kun en osannut liukuvärjätyistä langoistani valita, niin otin kaksi väriä viimekesänä kasvivärjätyistä villalangoistani (2 säikeinen) ja lähdin testaamaan mallia. Lankaa kului reilu 150 grammaa ja 3,5 mm puikoilla tein.

Minähän olen näiden ainaoikein neuleiden, joissa on joku juju, koukussa ja tätäkin huivia piti neuloa vimmalla eteenpäin. Itseasiassa mulla oli ja on mielikuva neuleesta, jossa on vähän tämäntyyppinen neuleidea. Nähtäväksi jää, saanko idean joskus puikoille asti... Mutta tämä huivi on ihan kiva, joskin eilen kuvatessa tuntui talviselta ilman ollessa niin keväistä, mutta onhan taas kylmempää ilmaa luvassa ensiviikolle ja tulee se talvi taas kesän jälkeenkin.

Nämä kuvat "heitä kuvattava hankeen, kun et asettelemaan pysty" tyylillä otetut on mitä on, mut näillä nyt mennään...

Taannoisen blogivoiton Laila-langasta kutoutui tämmöinen bolerontyyppinen neule, alkuohje otettu täältä ja loppu neulottu omalla mallilla. Tämäkin pitäs kuvata päällä, että sais paremman käsityksen...

Oli muuten ensimmäinen kerta, kun neuloin keskeltä ympyränä lähtevää neuletta, vaikka näitä vuosikausia olen netissä katsellut "sillä silmällä". Tämä ainakin tuntui ihan mukavalta ja toimivalta neuleelta.

Vaikka eilen oli niin keväistä, niin lupaavat ilmojen taas kylmenevän ja päivienkin olevan pakkasen puolella. Lämmittävä kuva on siis paikoillaan vielä tässä kohden:

Hyvää viikonloppua!

Olin onnekas!

Katsokaa, miten onnekas olin:

Näin ihanan huivin neuloi Tiiq!

Tämä on voitto hänen taannoisesta blogi-kilpailustaan.

Huivi on "minun punaisesta" teetee Alpakkalangasta neulottu, pehmoinen, lämmin, kaunis huivi. Huivin malli on hänen omaa käsialaansa ja kyselinkin jo, josko malli-ideaa saisi matkia... Huivia harteille kokeillessa, se istui kuin valettu ja tuntui pysyvän paikoillaan ihan itsestään. Kuvat on taas mitä on, yritin tänään ulkona kuvailla ja kunen kunnolla pysty kumartumaan maahan, niin asettelin kuvattavia lumipenkkaan. Otetaan jossain vaiheessa huivista kuva harteilla, missä se on paremmin muodossaan... Huivista pidän todella paljon.

Kiitos, kiitos huivista!

Muuten elo Mammuttilassa on ollut enemmälti sairastelua ja puhti minkään tekemiseen on ollut onnetonta. No, olen mä sentään neulonut ja tosiaan tänään sain jotain kuvattuakin. Edellisen bloggauksen vauvanvaatteet on annettu saajalleen ja etukäteen pelkäsin, että pieniä ovat, kun näyttivät niin pieniltä. No, reilusti kokoa niillä sitten oli, kun pojan päälle sovitettiin. Hyvä niin ja koska niitä oli niin ihana neuloa, niin piti vielä vähän vauvaneulontaa jatkaa...

Laitetaan vielä tuo mennyt helmikuun yhteenveto tähän:

• Huovutettu hattu Pirtin villaa 100g
• Huovutettu hattu kasvivärjättyä villaa reilu 50g
• Wingspan kasvivärjättyä villaa reilut 150g
• hartialämmitin Lailaa 150g
• Möbiustuubitus Sonftya 100g
• Yllätystakki vauvalle sekalaisia lankoja reilu 150g
• Pöllöliivi villaa reilu 100g
• Ystävänpäivähuivi vironvillaa reilu 100g
• Huovutetut tossut villaa reilu 100g
• Hattu villaa 150g
• Sukat Dropsin Fabelia reilut 50g
• Hattu Vironvillaa 100g
• Pitsilapaset villaa nafti 100g
• "räjähdys"-sukat kasvivärjättyä villaa reilut 100g
• Myssy kasvivärjättyä villaa reilu 50g
• Kaarrokekirjoneulepusero kasvivärjättyjä villoja 600g

Yhteensä 2 kg 150 grammaa ja 16 valmista työtä!

Sain mä viimeviikolla yhden pienen kaapin tyhjennettyä ja täytettyä.

Siinä välissä sitten Sonffi täytti kaapin:

Keväistä maaliskuuta!

Vauvajuttuja täällä(kin)!

Naapurimaan pikkuprinsessan syntymäpäivänä sopii blogata omat vauvaneuleeni.

Nämä on menossa pienelle, ihanalle pojalle:

Pöllöliivi täysvillaisesta langasta (menekki reilu 100g ja 3 mm puikot).

Taas tyypillinen neuleeni: Pöllöt otettu vanhasta Modasta, osa liivin ohjetta Dropsin vauvaneuleista, yhteensovitus ja muutokset omasta päästä.

Etukappaleessa isommat pöllöt molemmin puolin nappilistaa ja taakse pääsi iso pöllö kahden pikku pöllön kanssa.

Aijai, miten ihanaa oli pitkästä aikaa neuloa vauvaneuletta!

Neulominen oli nopeaa, nappien etsintä ja ompelelun aloitus sitten kestikin aikansa. Kuvisssa silmänapit näyttää liian tummilta ja isoilta, luonnossa näyttää onneksi paremmin sopivilta. Ja mikä ihme siinä on, että vaikka minullakin nappeja on kasapäin, aina sopivimpia löytyy yksi liian vähän...

Näidenkään vauvaneuleiden koon arvioiminen oli vaikeaa ja elän toivossa että eri ohjeista otettujen mittojen mukaan liivi olisi kokoa n. puolivuotta ja mahtuisi vauvalle joka nyt on nelisen kuukautta vanha. Näitä ei ole vielä sovittamaan päästy, joten jännitystä riittää... Toisaalta jos pieniä ovat, sehän tarkoittaa sitä, että saan tehdä uudet neuleet tälle vauvalle ja nämä päätyy odottamaan, eiköhän joskus sopiva vauva löydy.

Nämä selkäpuolen pöllöt on minusta niin suloiset:

Liivihän mun vaan piti neuloa, mutta nälkä kasvoi syödessä ja piti toinenkin vauvaneule tehdä.

Vauvan yllätystakin ohjeen suomennoksen sain silloin, kun Hellu oli vauva, sittemminhän ohjetta on julkaistu lehdessäkin. Muistin, miten hauska ja koukuttava neule tuo oli tehdä ja niinpä päätin tehdä tällä mallilla sinisävyisistä langanlopuista takin. No lankoja kaivelemaan ja toteamaan, ettei konepestäviä (lankavalintakriteerit oli konepestävä ja kolmosen puikoilla neulottava lanka) sinisävyisinä paljoa ollut ja loppujen lopuksi langanloppuja löytyi muutenkin vähän. Takin sitten neuloin, niillä mitä oli. Lankoja kului reilut 150 grammaa ja takin koon toivon olevan sopiva ja jos ei, niin sitten uutta puikoille...

Tämä malli on ehdottomasti kymmenen "lempimallini" joukossa:

Taannoin voitin Missä neuloimme kerran blogissa sinisävyisen paketin:

Ja koska olen edelleen, sekä hidas hämäläinen, että jalkaa poteva sohvannurkassa kutoja, ehdin jo pistää lankoja puikoille, ennen kuin sain ensimmäistäkään kuvaa otettua. Kiitokset vielä kerran paketista! Kuvista voikin päätellä, että mieluinen oli. Ensimmäisenä puikoille pääsi Softy-kerä, josta tuli ihanan pehmoinen tuubitusmööbitus, tai miksi tuota haluaakin kutsua. Ja seuraavaksi puikoille pääsi Laila-kerät, joista kuvan oton jälkeen on valmistunut hartialämmitin/liivi/tms., joka parhaillaan odottaa pingoitukseen pääsyä...

Mukavaa viikon jatkoa!