maanantai 12. toukokuuta 2008

Lainakuvia

Eilisen Äitienpäiväajelun ansiosta sain kuvautetuksi (oma kamera edelleen jumitilassa) pari viimeviikolla valmistunutta "Hellun kesäasua". Molemmat asut kokoa 68 cm, "pöksyjen" kaava vanhasta SK:sta, eihän kukaan hieno neiti voi helteillä olla pelkkä vaippa mekon alla, eihän! Täsmällisiä jos halutaan olla, niin Hellun äiti jo aiemmin kyseli kesäksi housuja mekkojen alle. Mamelukkien (oikein pitsipunttipöksyjä) tekoa varten olen jo katsastanut valmiiksi pari kankaanpalaa.
Mekkojen kaavat on "mukailtuja" versioita. Ruudullisessa mekossa aiemmin tehtyjen essujen kaavaan lisätty helmaröyhelö, takana napitus röyhelöön asti. Kukkamekossa vetoketju takana ja laatikosta käteen osunut valmiskaulus. Molempien asujen kankaat kaapista löytyneet. Kukkakangas on kiireessä ostettuja kaupan poistokankaita viimetalvelta, jotka ensin tarkoitin Lempikselle tilkkutöihin, mutta jätin odottamaan, jos tuleekin tyttö ja tyttöhän tuli, joten sori Lempis, ei tule kukkakankaita, sensijaan saatan "piipahtaa katsastamassa sillä silmällä"sun tilkkukankaita... Ja ettei Hellulta pääse mekot loppumaan (en ole tainnut vielä tehdä tusinaa enempää näinä parina Hellun ensimmäisenä kuukautena) kävin samalla reissulla kaivamassa mummilan vintiltä "vanhoja" mekkoja, eli äitinsä ja tätiensä pitämiä. Sieltä löytyi mekkosia, joita en muistanut edes tehneeni, ennenkuin näin. Toivottavasti tulee lämmin ja kaunis kesä, että mekoilla on runsaasti käyttöä muuallakin kuin tuulipuvun alla.
Nyttemmin olen siirtynyt mekko-ompelussa "paria astetta" suurempaan kokoon, ei ollenkaan yhtään hauskaa ja söpöä ompelua. Elikkäs ompelin itselleni äitienpäivähameeksi vanhan Modan kaavoja muokaten puolihameen, jossa avoimet laskokset lähtee vyötärökaarrokkeesta "hentoruudullisesta" kankaasta ja eilen Lempis kokeili itselleen, kelvolliseksi havaiten ko. hameen, joten aloin samantien tekemään toista samanlaista hametta (kannattaa ostaa kankaita isoja paloja tietämättä mitä niistä tekee).
Edelleen etsinnässä edellisen postauksen LIMPPU. Kun saisin edes kuvan, josta voisi alkaa muokata kaavaa. Muistikuvat kun on pian kolmenkymmenen vuoden takaa, muotoa vähän muistan ja painava se oli (millä lie täytetty), eikä välttämättä silloin ymmärtänyt sen arvoa, vaikka kauniisti sai muotolaskokset, saumat yms. kaarevat saumat silitettyä.
Käsityörikasta viileää viikkoa lukijoilleni!

1 kommentti:

Kirsi kirjoitti...

Ihanan syötävän suloisia mekkoja.