sunnuntai 30. marraskuuta 2008

Hyvää Adventtia!

Ensimmäinen Adventti sunnuntai, harmaata ulkona ja vettä sataa tasaiseen tahtiin. Kaksi nuorimmaista lähtivät Joulupolulle. Siellä oli lapsille tarjolla kaikkea joulutouhua piparinpaistosta rekiajeluun (kärryajeluksi vesisateessa se meni). Ja mitä tekee äiti sillä aikaa? Ei siivoa, ei leivo, vaan askartelee yksikseen. Tein joulukortit, tai ainakin suurimman osan ja tein tämän "joulukukkasen".

Tarvikkeista otin kuvan, kerrankin tässä blogissa on ennen ja jälkeen kuvat!
Huopakukat olin jo aiemmin tehnyt, joten tämän päivän tekemiseksi jäi vain tuo kasaan liimailu. Pahoittelen salaman loistetta yläkuvassa, pakko kuvata sisällä, kun ulkoa ei löytynyt päivän paistetta.
Joulukortit ovat kuivumassa painon alla, niistäkin ajattelin laitella kuvia tänne.

Kohta sytytetään ensimmäinen adventtikynttilä. Taistelu kynttilöiden sytytysvuoroista on ollut jo useampana päivänä tyttöjen keskuudessa. Jollei sopuisasti onnistu vuorojen järjestely, niin sitten minä käytän veto-oikeuttani ja sytytän itse. Miten Teillä muilla lapsiperheillä on, onko "sytytysvuoroja"?

Näkemiin marraskuu, tervetuloa joulukuu!

lauantai 29. marraskuuta 2008

Nami päivän nami hihatin

Nami päivää vietetty meilläkin. Kipeä tyttö palasi aamulla terveiden kirjoihin. Kuumeet ja muut häipyneet yön aikana, ihanaa!

Tämä hihatin on ainakin viikon odottanut kuvaukseen pääsyä (pitäsköhän käsityötkin vuoronumeroida lapuin ja oikealla numerolla pääsee kuvatuksi), vaan aina jokin este, nimenomaan ulkokuvaukselle päivällä. Päivät on niin lyhyitä tai sitten sataa, eikä löydy mallia tai kuvaajaa.

Hihatin takaa ja hihatin eestä, olkaa hyvä!

Feather and fan scraft mallineuleena, mohair-lankaa 150 grammaa ja vitosen Adit pitsineuleessa. Näitähän on täällä valmistunut syksyn aikana jo muutama. Tämä nami nami värisenä, höttöräisenä ja kevyenä on tällä hetkellä suosikkini. Kuulemma kutittaa, valitti Murkku, siis mielellään puseroa alle. Ja jotta mikään ei muuttuisi, niin Korvatunturille tämäkin matkustaa.


"Yksinäinen lumipallo lastenhuoneen ikkunasta"!
Alangon Peltirumpu-kappaletta lainatakseni.

Kuvattu tänään iltapäivällä nuorimmaisen tekemä lumiveistoksen jämät takapihalla. Surullista katseltavaa ulkona on lumien lähdettyä, oksaa, risua, roskaa ja ennenkaikkea märkää.

Huomenna sytytetään meilläkin ensimmäinen Adventti-kynttilä.
Hyvää ja rauhallista adventtia!

perjantai 28. marraskuuta 2008

Söpöstelyä!

Lumi tuli, lumi meni ja taas eletään harmaassa perjantaissa, vaan valoa tuo hötteröiset tossut.
Tossut neulottu Cortinasta, kukka virkattu mohairlangalla ja maken väriset helmet peräisin nuorimman helmilaatikosta, koko n. 36-37. Arvatkaas mihin tossut tässä marssii? No, Korvatunturille tietenkin.

Vilautus kuva tekeillä olevasta villapuserosta, työnimeltä "tietsikkapusero". Musta lanka loppui kesken, kahdella kerroksella vielä tarvitaan, nyt odotellaan osuisko kaupassa "naapurin-tätin" kärryyn tippumaan. Itse en uskalla poistua kotosalta yhtään, toiseksi nuorin kovan kuumeen ja mahataidin kourissa. Ollut kipeänä koko viikon ja kokoajan tuntuu kuume nousevan korkeammalle ja nyt vielä mahan oireet. Voipi sitä olla jo toinenkin virus iskenyt. Lääkäristä apua saatiin vain silmätulehdukseen. Odotellaan paranemista, pian...

Joulua vois alkaa pikkuhiljaa jo kotiinkin laittaa. Keittiön uudet jouluverhot jo ommeltu, kunhan ikkunat saapi pestyä, niin verhot paikoilleen ja varmasti alkaa olla jouluinen tunnelma.
Hyvää viikonloppua!

tiistai 25. marraskuuta 2008

Maatuska marssi!

Sunnuntai kului ommellen, tulos ei kuitenkaan mitenkään huima. Kuusi maatuska patakinnasta sain tehtyä. Yllättävän kauan aikaa meni tekemiseen. Samalla patakinnas mallilla olen ennenkin ommellut, mut nuo "koristelut" hidasta aikas paljon, enkä edes mitään pikkupiiperryksiä lähtenyt tekemään.
Tässä maatuskat marssii jonossa.

Ja tässä jokatoinen kääntyi toiseen suuntaan.
Sisällä vanua, fleeseä ja vuorina froteekangas.
Mars, korvatunturille maatuskat marssikaa!

Ja on mulla jo ihan valmiina rukkasia isompaakin kokoa.
Eli voin antaa parille miehelle rukkaset, tai lähettää nämäkin Korvatunturille.


Aloitin eilen erittäin koukuttavan villapuseron neulomisen. Vilautellaan kuvia siitä, kun ehditään. Nyt alkoi Metsolat, joten soffalle ja puikot kouraan.
Neulomisiin!

maanantai 24. marraskuuta 2008

Viikon alkua!

Jos oletetaan, että hevosihmiset ovat lopettaneet hirnumisen (tiedän, nauru pidentää ikää, mutta kohtuus kaikessa) edellisen bloggauksen heppajutuista voimme siirtyä toisenlaisiin käsitöihin.
Toiset ja viimeiset siili-lapaset, olkaa hyvä! Ja nää on pususiilejä rodultaan.
Jos joku joskus bongaa mut meinaamassa ostaa jotain höttörää tai töttörää lankaa, estäkää se kaikin keinoin, jooko!

Maatuska harjoitelmaa ajattelin tarjota Hellun joulukalenteriin. Naama on kuulemma ihan mun piirtämän näköinen (sanoi murkku, höh).

Korvatunturille toivottiin huovutettuja rukkasia näillä raidoilla ilman kukkakoristeita. Joten nämä lähetään sitten sinne.
Hyvä kuivumispaikka huovutetuille rukkasille on puolen litran vichy-pullon päällä, ihan vaan vinkkinä.
Aika monta asiaa valmistui viikonloppuna Korvatunturille, eli on ihan tonttumainen olo.

Ja loppukevennyksenä olkkarin ikkuna eilen illalla. Lunta tuli paljon ja pyrytti suoraan ikkunaan. Kaunista katsella ja meillä jopa pysyi sähköt tällä kertaa.

Neulomisiin, ompelemisiin ja muihin tonttuiluihin!

sunnuntai 23. marraskuuta 2008

Hirnuttavaa!

Ihahaa!
Täällä on pari pikkuheppaa kuusen takana kurkkimassa. Me ollaan hyvätapaisia ja kilttejä heppoja. Ihahaa!

Minä olen Raisuli. Arabialainen täysverinen rotunainen. Olen siro ja nopea, suorastaan kiitolaukkaa kuljetan ratsastajani yli esteiden.
Ihahaa! Toivoisin ratsastajakseni topakkaa tyttöä, joka hoitaisi minua hyvin.
Ihahaa!

Tahdon esitellä hyvän ystäväni Hegulin, ihahaa. On niin turvallista nojata Hegulin leveään turpaan täällä metsälaitumella. Vähänhän täällä on kylmää ja lumista, olenhan tottunut lämpimämpään ilmaan.
Ihahaa!

Ystäväni Raisuli jo esittelikin minut, eli olen Heguli-(hurmuri). No joo, hevosenleikki sikseen, mut olen kyllä aika komea ori, ihahaa.
Suomenhevosena olen tottunut lumeen, pakkaseen ja tuulien tuiskuun, viihdyn kuitenkin erinomaisesti sisätiloissa ja voisin jopa kuvitella asuvani kerrostalossa. Tasainen käynti sopii minulle, mutta innostun helposti ravaamaan ympäri maneesia, eikä pienet esteetkään tee tiukkaa, ihahaa.
Mahtaisinko saada ratsastajakseni pojan, jonka kanssa voisimme hirnua kilpaa...
Ihahaa!

Raisulia vähän ujostuttaa kokovartalokuvaus, mutta minä poika seison urheasti. Meillä molemmilla on peräpääpallostus estämässä isompia haavereita, vähän samaan tapaan, kuin ratsastajilla on kypärät. Me ollaan kyllä molemmat huippuhevosia siinä suhteessa, että meidän kanssa ei ole kypärä välttämätön. Nyt lähdetään yhdessä ratsastamaan kohden Korvatunturia, ei sitä koskaan tiedä, vaikka lähettäisimme tänne kuvia uusien omistajiemme luota.
Nähdään ja iso IHAHAA!

torstai 20. marraskuuta 2008

Tunnustus ja lunta!

Oikein paljon kiitoksia Virkulle tunnustuksesta. Mä menin ihan hämilleni ja sekaisin, ihanaa saada tunnustusta.
Tätä pitäisi jatkaa viidelle eteenpäin, mut miten pystyisin valitsemaan monista lempiblogeistani viisi. Ainakin tähän hätään jätän jatkohomman auki ja palaan asiaan kenties uudestaan.
Kiitos ja kumarrus kaikille Teille, jotka käytte täällä!

LUNTA saatiin sitten viimeyönä meillekkin, vihdoin. Aika märkäähän tuo lumi viellä on, mut pakkasia luvassa, joten saanemme nauttia valkoisesta maisemasta ja lumen tuomasta valoisuudesta ainakin viikonlopun yli. Valoa kaipaan kovasti ja tuntuu, että joka aamu on vaikeampi jaksaa herätä ja nousta kuin edellinen.
Lumelle heitin (siitä tämän kuvan taiteellisuus, hih) tekeillä olevan hihattimen, samantyylinen kuin tämä pitäisi tulla. Mohairlankaa tässäkin ja aika makean värinen tuossa lumella vaaleanpunainen on.

Nämä kassit on tehty "eräiden" kaverien kankaanlopuista ja kaavaa hyödyntäen. Ne kaverit haluan esitellä teille pian, mutta tarvitsen kuvausassistentin, valoisan ja sateettoman ulkoilman.
Siispä esittelen nyt vain kassikaverit. Näissä kankaana tukeva Luhdan ulkoilukangas ja kasseilla kokoa aika reilusti. Mahtuu ruokaostoksia varmasti puolentoista muovikassin verran ainakin tai sitten voi käyttää ratsastuskassina. Nuorimmainen nimittäin heti keksi, että näissä voi kuljettaa ratsastuskamppeet, mahtuu saappaat ja kypärä yms. Kasseja on vaikea kuvata, ainakin tyhjinä, eikä nyt tullut täytellyksi. Vaan ei hätää, myös kasseja tulossa kuviin jatkossa. Korvatunturille näitä lähettelen, tontut sitten pakkailevat näitä tai oikeastaan kasseihin on tarkoitus pakata lahjat lahjapaperin asemasta, ekoajattelua tämän verran suunnittelin harrastavani tänä jouluna.

Lumista loppuviikkoa kaikille tasapuolisesti!

tiistai 18. marraskuuta 2008

Pikkuhommia


Talven tuloa tänne eteläänkin uhkailevat, saas nähdä kuinka käy. Nythän kelit on olleet jokatoinen päivä enemmän syksyinen ja jokatoinen vedenpaisumuksessa eloa. Flunssakausi alkanut meillä(kin), nuorimmainen täysin voimattomana peiton alla jo kolmatta päivää, toiseksi nuorin tukossa ja kurkku kipeänä, mut koulussa sentään.
Käsitöitä valmistuu pikkuhiljaa. Neuleosuudet saan nopeammin valmiiksi, kuin viimeistely/koristelu hommat. Laitetaan nyt näistä ihan valmiista kuvallista todistetta tänne:

Huovutetut tossut kokoa 38-39, Cortinaa ja huovasta tehty yo-yo nappikoristeella. Jotenkin ihan söpösen oloiset tossut.

Ja siilipari on kotiutunut myös meille, lankana Seiskaveikkaa ja Tangoa. Ja taas totesin inhoavani kaikenmaailman pörhöhötäskälankoja, välillä unohtuu ja tulee tehtyä harkitsemattomia ostoja, kuten nyt. Langoista tulee vielä kahdet siili parit ja sitten riitti mulle. Suosiosta päätellen siilejä sais kutoa vaikka kuinka paljon, eli ei olis pitänyt näyttää lapsille näitä.

Ja nyt aloitetaan sen uhatun talven tulon odottelu!
Hyvät neulomiset kaikille!




perjantai 14. marraskuuta 2008

Nukkekoti-ihmisille kysymys ja sekalaista valmistumisia!

Aloitetaan kysymyksellä nukkekoti-ihmisille ja en nyt vielä ole itse innostunut nukkekodeista, vaan lupasin Lempikselle kysellä. Eli, mistä saa ostaa pieniä nalleperheitä nukkekotiin?

Ja sitten näitä valmiita pikkutöitä esittelyyn: Huovutettuja tossuja ja rukkasia olen taas tikutellut ahkerasti ja tässä näitä jo koristeltuja esille ja kaikki ovat lähdössä Korvatunturille.
Oranssit tossut kokoa 39-40 huopa "kukkasilla" koristeltuina, lankana Cortinaa.


"Perhosilla" koristellut rukkaset Cortinaa edelleen. "Perhonen" on erikseen neulottu ja ommeltu kiinni ennen huovutusta. Huovutuksen jälkeen "lainasin" nuorimman helmiä perhosen koristeluun.


"Amppari" rukkaset lankana Cortina, eikä muuta mainittavaa.
Ainakin meidän tytöt tykkäävät käyttää huovutettuja rukkasia. Oikeastaan aika käteviä käsineitä, lämpimiä, eikä kastu helposti. Näitä varmasti näkyy tässä blogissa runsaasti vielä ennen joulua...


Marion-myssyt nuorimmille tytöille. Toiselle samanlainen ruskeaprätkäpätkävärjätty-Isoveljestä kuin jo aiemminkin neulottu.Tämä myssy nuorimalle, lankana Maijaa kerä mustaa ja valkoista yhdessä neulottuna. Ja kaveritkin tahtoo kans samanlaisia. Tänään kuitenkin ostin lankaa neuloakseni siili-lapasia. Ihan vaan sen takia, kun ne on niin kivoja ja muutkin tekee niitä.
Pari villapaitaakin pitäis ennen joulua neuloa. Ideat olis jo, enää puuttuu langat. Huomenna olen menossa harrastusshoppailemaan. Saa nähdä, mitä siltä reissulta kotiutuu...


Loppukevennyksenä autokassi alumiinivanteilla!
Mummin Mike tykkää kerätä autojaan kasseihin ja äitinsä heitti idean kassista tähän tarkoitukseen. "Tontut" vie tämän kassin pojan joulukalenteriin.

HYVÄÄ VIIKONLOPPUA!

keskiviikko 12. marraskuuta 2008

Trio Flanelliset!

Eli tarina siitä miten "menijäiskangas" muuttui pyhäpäivänä arkimekoiksi.
Lempis oli ostanut upeaa flanellikangasta kaappiinsa ja tunnetusti mua ei saa pois kylästä, jollen saa kankaanpalasta menijäisiksi (menijäinen, eli tuliaisen vastakohta, annetaan vieraalle, että ymmärtää lähteä, hih!). Syysloman menijäisenä siis tämä sydämeni heti valloittanut flanelli.
Sunnuntain ompelin näitä mekkoja hirveällä innolla, no joo, vähän jäi viimeisteltävää maanantaillekkin, kun lapsia piti ruokkia välillä.

Meillähän on suvussa kolme pientä tyttöä, nämä on tehty heitä silmällä pitäen. Korvatunturille kyllä ensin menevät käymään. Ommellessa mietin, miten kiva olis nähdä joskus kaikki neidit mekot päällä yhtaikaa... No joo, saahan sitä ihmisellä haaveita olla. Ai niin, kangasta jäi vielä pieni pala, joten jonkinlainen soolonumero on vielä tiedossa. Mutta nyt ensiesittelyssä Trio Flanelliset:

Pienimpä Hellulle tarkoitettu mekko kokoa n. 80 cm. Kaava on otettu äitinsä vanhasta flanellimekosta, eli melkein historian puolelle menee tämä mekkonen. Hihoissa resoorit, äitinsä mielestä Hellulla on lyhyet kädet ja kaikkia jihoja saa käännellä. Kankaan ollessa näinkin kuvioitua en pieneen mekkoon paljon koristuksia lisäillyt. Nappeja laittelin, olinhan perjantaina ostanut puolikiloa nappeja lisää. Ai, minäkö hamsteri!


Ostin uuden Ottobre-lehden, monien muiden tavoin minäkin pidän heidän kaavoistaan. Tämä kaarrokemekon kaava on siitä lehdestä ja on kokoa 92 cm. Hihansuissa kumilanka, jonka voi sitten säätää lapselle sopivaksi. Kaarrokkeen päälle ompelin vielä käsinvirkatun pitsin ja siihen pienemmät napit olille ja eteen samanlainen isompaa kokoa oleva nappi. Tämä mekko ei oikein onnistunut kuvauksissa, olisi vaatinut lapsen sisään henkarin sijasta. Voin kuitenkin silmissäni nähdä, miten neiti touhuaa mekonhelmat heilahdellen...

Trion viimeinen liivihame "isolle" tytölle (pian 3 vuotta). Kokoa 104 cm. Samettia helmaan ja taskuun, luonnossa sametti enemmän mekkokankaan vihreää. Taskuun voi laittaa vaikka nenäliinan hätävaraksi. Tytön ja nenäliinan tarinan tuntevat sukulaiset ymmärtävät tämän taskun lähtökohdan. Jos neiti, jolla on jo varma vaatemaku hyväksyy tämän liivarin käyttövaatteeksi, niin olen iloinen.
Kaikissa mekoissa on vetoketju selässä.

Tästä edespäin Trio Flanelliset on sitten oman onnensa varassa ja toivottavasti tyttöjen käytössä!

tiistai 11. marraskuuta 2008

Valohoitohuovutuksia!

Näitä huovutettuja tossuja ja rukkasia aloin neulomaan pimeän päivän pimeänä iltana ja värit toivat "valoa" ja toimivat kirkasvalolampun korvikkeena oikein hyvin.
Koko kummassakin toisen kymmenen alkupuolella olevalle tytölle sopiva, lankana Cortina ja luonnossa värit todella kirkkaat. Ihan perus rukkaset ja tossut, virkatulla kukkakoristeella. Näitä neuloin viimevuonna kasapäin ennen joulua ja nytkin on jo jonkinmoinen kasa koossa, joko valmiina tai viimeistelyä vaille. Korvatunturille niitä lähetellään sitten...

Ja kuten monet muutkin, meillä meni eilisilta tunnelmoiden, eli sähköt pitkään pois. Kyllähän sitä pärjää ilman sähköä, kun kynttilöitä riittää ja takka lämmittää, todellista vaihtelua normaaliin iltaan, eikä välttämättä pahakaan asia. Tosin pakasteiden puolesta alkoi pelko tulla illan muuttuessa yöksi, hyvin tästä katkosta kuitenkin selvittiin.

Korvatunturille on valmistunut kaikenlaista, kuvaaminenen vaan kestää, tai lähinnä valaistus. Ajattelin kyllä esitellä jo etukäteen lahjuksia. Isommat ihmiset voi sitten vinkata, jos valmistuu jotain mieleistä ja pikku-ihmisille ei tarvitse kertoa, jooko...

Kuvan penaali on toiseksi nuorimmaisen koulutyönä tehty. 10- Oli saanut opettajalta toteutuksesta. Siististi tehty. Samainen tyttö virkkaa parhaillaan huovutettuja tossuja (hys) ja kutoi äskettäin tosi kauniin huovutetun kännykkäpussin.


lauantai 8. marraskuuta 2008

Olan lämmittimiä

Lauantai aamussa ollaan ja täällä vallitsee hiljaisuus, outoa. Kahdella nuorimmalla on tänään koulua, siinä selitys. Ilma enteilee luvattujen sateiden saapumista, pimeää sisälläkin, joten sytytin pari kynttilää.

Palataan edellisen bloggauksen viimeiseen kuvaan: Kuvassa on nuorimmaiseni! No joo, oikeasti siinä on keppihevosen pää, kuten Anonyymi ja Kataliina arvelivatkin. Nuorimmaiseni täytti päätä ja tottakait kokeili omaankin päähänsä laittaa. Täällä tyttö sitten hyppeli hevonpää päässään ja hirnui. Ne lukijat, jotka tuntevat tytön, arvaavat millaista menoa täällä oli... Tämä hevonpää oli ensimmäinen ja olen tekemässä sille kaveria, harjanvarret kepeiksi unohdin ostaa, mut kun ovat valmiita, kuvataan lisää. Niin ja aikuiset lukijat; Hys, hys, ne matkustaa Korvatunturille.


Sitten viimekuun puolella valmistunut hihatin Pirtin liukuvärjätystä:
Ylimmästä kuvasta saanee selvää pitsineuleesta, joka on Minttumaaria-huivista lainattua. Lankaa kului n. 200 grammaa ja 4,5 Adit pitsineuleessa. Hihatin tuntui päällä ihan kivalta, voisin kuvitella itsekkin käyttäväni. Langan värinvaihtelu on aika "mietoa", joka sopiikin mun mielestä tähän malliin. Tämäkin työ menee Korvatunturi-laatikkoon.

Myös viimekuussa tehty bolero (onkohan nyt numero 8 menossa?). Isoveli lankaa 350 grammaa ja vitosen Adit. Tästä toivottiin ilman koristeita olevaa, jotain pientä piti laittaa kuitenkin, joten kahden silmukan pikkupalmikkoa laitoin raglanlisäyksiin, hihan suihin ja helmaan. Muuten ihan tätä perusbolerobuumia edelleenkin.

Hannaliinilta kyselin vinkkejä huovutettujen tossujen pohjiin liukastumisen estämiseen ja pohjien kestämiseen. Tässä omiin jalkoihin tehdyt testitossut.
Leikkasin nahkapalat, jotka ompelin "nurinpäin", eli mokkapuoli ulospäin. Kunnon vahvaa ompelulankaa ei ollut, joten testailin pohjiin kahta eri lankaa.
Pian on viikko näillä tassuteltu, ei liu nämä tossut ja vielä on pohjat paikoillaan. Kuvaillaan uudestaan, kun on vielä enemmän käyttöä ja raportoidaan lisää.
Taidan kyllä ommella nahkapohjia tossuihin lisääkin.

Tänään ollaan ahkeria ja ommellaan, erityisesti siksi, että eilen tuli vähän hamstrattua kankaita ja ompelutarvikkeita. Ensin kuitenkin pitäisi siivota, pakko mikä pakko, vai onko!?!
Hyvää viikonloppua!

torstai 6. marraskuuta 2008

"Sinin koti" ja arvoitus!

Tyttären perheen uusi "jäsen" Sini-digivideokamera (meillä on tapana nimetä kodinkoneet yms.) tarvitsi turvakseen pehmoisen pussukan. Tästä kerrottiin mummille lauantaina ja tottahan mummi otti heti asiakseen pussukan teon, pysyy kamera varmemmin ehjänä ja mummille(kin) kuvataan hauskoja videoita lapsista...

Cortinaa kului reilu 50 grammaa ja kaksi kertaa pyöri pesukoneessa, ainakin teoriassa pitäisi olla toimiva systeemi. Kuvista jollei saa selkoa, niin "kansi" on takaa kiinni oleva, reunoja sen verran, ettei pois putoaisi kamera ja edessä nappikiinnitys. Alakuvassa näkyvä kaukosäädin on valmiin pussukan sisällä (vaikkei kuvasta juuri erotu). Kuivasin pikakahvipurkin päällä ja yläosaa vahvistaakseni tein vielä leveästä kuminauhasta renkaan, jonka laitoin päälle kuivumisen ajaksi. Kuminauharenkaan hyödyn oivalsin silinterihattuja tehdessäni.
Kameraa ei vielä ole testattu pussukkaan, joten aika näyttää, oliko onnistunut.

Eilen illalla meillä oli tämmöinen näky olkkarissa! Arvaakohan kukaan mikä tai kuka tässä on kyseessä?


tiistai 4. marraskuuta 2008

Omenakoreja!

Tämä syksyhän on ollut todella rikasta omena-aikaa meillä, on hillottu, kuivattu ja laitettu omenaa kaikkiin mahdollisiin ruokiin ja leivonnaisiin. Nyt on aika julistaa omakausi virallisesti päättyneeksi.

Oikean omenasadon innoittamana kokeilin omenoiden tekoa myös villasta pesukoneessa. Näistä osa on huovutettu sukkahousujen sisällä, mutta asiaa kokeilleet tietävät, että aikamoinen irroittaminen sukkahousuissa on, kun tuppaavat huopumaan kiinni, joten kokeilin seuraavaa konstia ihan kelvollisin tuloksin: Eli ompelin pötkön selalisesta "paperisesta" jutusta, jota oli tullut jonkin vanun alapuolella meille ja tietenkin olin säästänyt, hih. saman asian ajanee kertakäyttölakana tms. Pötköön pistelin langanpäiden yms. päälle pyörittelemiäni hahtuvalevystä tehtyjä palloja (osassa jo tässä vaiheessa kanta ja lehdet langalla kiinnitettyinä). Lopuksi ompelin jokaisen omenapallon omaan lokeroonsa pötkylän päältä koneella suoralla ompeleella ilman päättelyä, joten pesun jälkeen helppo purkaa ja pötkylää käyttää uudestaan. Koneesta tuli toinen toistaan hassumman näköisiä palloja, joita sitten muokkasin käsin loppuun. Ihan kelvollisia omppuja helposti ja nopeasti. Näitä varmaan laitetaan jakoon Joulumerkeissä...

Viimeiset syysomenat poimi mummin Mike lauantaina (taisi siinä isänsä vähän avustaa). Pyykkikopallinen niitä vieläkin tuli, vaikka useampia laatikollisia olin jo keräillyt ja useamman viikon ajan lähes päivittäin pienen ämpärillisen, lehdetkin olivat lähteneet puusta aiemmin. Poiminta-aika oli oikea, seuraavana yönähän oli meilläkin jo "kova" pakkanen. Kuinkahan monta omenaa tai kiloa omenoita tuossakin puussa oli!?!

Nyt on neulottu pussukkaa, tossukka ja rukkasta huopuvista langoista jonkinlaisena välityönä, isomman neulomuksen suunnittelun muhiessa päässä. Ideoista ei pulaa, eikä oikeastaan langoistakaan. Valinnan vaikeutta siis. Ompeluideoita ja tarpeita myös runsaasti liikkeellä.
Palaillaan!


Edittiä:
Lisäsin sivuun tuon "Tässä kuussa valmistuneet" laatikon tuonne sivuun. Ei tarvi kuunvaihteessa yrittää muistella, kunhan muistaa merkitä valmistumisen jälkeen.

sunnuntai 2. marraskuuta 2008

Marraskuun alkua!

Nyt ollaan jo marraskuussa ja talvi tekee tuloaan meillekkin, viimeyönä oli jo "hurja" pakkanen. Nyt ulkona paistaa aurinko ja on niin upea ilma.

Eilen kävi mieluisia vieraita, eli tytär perheensä kanssa, samalla vietettiin vanhimman ja toiseksi nuorimman tyttären synttäreitä perheen parissa.

Lokakuun viimeiseksi neuleeksi valmistui muutamaa minuuttia ennen kuun vaihtumista Miken kauluri. Juu u, langanpäät on vielä kuvassa päättelemättä ja tarkoituksella. Silmukkamäärän ja muutenkin koon tein ihan "omasta" päästä ja olisin purkanut, jollei olisi sopinut. Hyvinhän tuo kuitenkin pojan kaullalle sopi, päättelin kuvan ottamisen jälkeen langat ja kauluri lähti pojan matkaan. Oli se kiva, kun mummin pihatöitä teki pikkumies (no joo, isänsä tekemisiä matki, kiitokset molemmille!). Oli se vaan söpöä, kun poika toi mummille puita sisään...

Tytär sai mukaansa "lahjusneuleet" Omppumatonen kakkosen ja liivin. Alakuvassa vielä Omppumatonen kakkonen todistusaineistona "Hattivattien", eli ratsastushanskojen taustalla. Hattivatitkin päätyivät eilen yhdelle synttärisankarille. Näiden Hattivattien malli onnistui omasta mielestä hyvin, tein melko pitkän ja tiukan varren. Toimivuus nähdään sitten tositoimissa ratsastaessa.

Ja vielä loppuun lokakuun "tilasto" neuleista:
Hattivatteja 3 paria, yhteensä 300 grammaa
Ruska-takki Pirtin liukuvärjättyä 400 grammaa
Pipo/kaulaliina setti Novitan Saanaa 250 grammaa
Pipo Isoveikkaa 100 grammaa
Pipo, jonka langan nimen jo unohdin 100 grammaa
Omppumatonen kakkonen Pirtin 250 grammaa
2 Kpl huovutettua silinterihattua yhteensä 500 grammaa
Bolero Isoveljestä 350 grammaa
Tossut hahtuvasta 100 grammaa
Tossut hahtuvalangasta 100 grammaa
Hihatin Pirtin liukuvärjätty 200 grammaa
Kauluri Katia Tibet 50 grammaa

Eli yhteensä 2 kiloa 700 grammaa!
Yllättävän paljon, pitää olla tyytyväinen itseensä. Osa töistä on vielä kuvaamatta ja bloggaamatta, tänään onkin loistava sää kuvata, kunhan sais vielä assistentteja innostettua...

Aurinkoista sunnuntaita!