tiistai 24. maaliskuuta 2009

Yllätystakki!

Hei, täähän on kätevää, neuloo samoja juttuja, niin voi kierrättää myös otsikkoa!
Eli ei mitään uutta mammuttilasta. Tai no, sen verran uutta, että tähän takkiin tein kauluksen. Ja se on aurinko, joka kuvassa valaisee takkia.

Tätä takkia aloin tikuttaa yhtenä iltana, kun puikot tyhjeni edellisestä työstä ja äkkiä, äkkiä piti saada lankaa puikoille. Koskahan mä oppisin blogistaniasta tutun starttiitin ja kotoa löytyisi aina monta aloitettua työtä... Olen edelleen vanhanaikainen neuloja ja pääsääntöisesti vain yksi työ puikoilla. Poikkeuksena oli tietenkin Kevätpäiväntasausyllärihuivit ja joskus saattaa lanka loppua ja joudun uutta aloittamaan lankaa odotellessa.

Takkiin käytin sekalaiset kerän loput Samosta, Parisia, Oliviaa ja jotain tuntematonta puuvillaa. Yhteensä lankaa kului reilu 200g. Tarkempia koko tietoja, sitten kun saan sovitettua Hellulle.
Ja Hellu (eikä muutkaan perheestään) ole päässyt vierailemaan. Meillä riehuu influenssa ja käskin pysyä kaukana täältä, kunnes parannutaan. Tosi koville ottaa tuo tauti, nuorimmaisella ei tänä aamuna enää kuumetta, muttei jaksa edes jätskiä syödä kuin muutaman lusikallisen. Tästä voi jokainen päätellä, että lapsi on todella sairas. Pitäkää peukkuja, ettei tauti iskisi kynsiään minuun!

Neulonut olen täällä yömyöhään potilaan seurana, milloin otsalampulla, milloin oikealla valolla, jotenkin vaan on ollut puhti pois itseltäkin.
Marinesta kudoin itselleni tunika/kesäpusero version. Valmiina näytti varsinaiselta lölleröltä, joten työnsin suoraan pesukoneeseen toiveena, että sieltä tulisi ulos käyttökelpoinen vaate. Ja pesu kyllä paransi tilannetta huomattavasti. Kuivuttuaan päällä näytti lähes siedettävältä, joten tyytyväinen täytyy olla. Kuvia sitten kun saan jonkun napsimaan muutaman kuvan musta pusero päällä.

Marinehan on Novitan takavuosien puuvillasekoitelanka, josta en todellakaan voi väittää pitäväni, kuitenkin ostin sitä viimesyksynä kassillisen, "kun halvalla sai". Jos jollakin on toimivaa ideaa, mitä langasta voisi kutoa, niin saapi vinkata...
Nyt puikoilla on tulossa puuvillainen versio tunika/kesäpusero aiheesta, lankana Tennesee. Molemmat olen aloittanut ylhäältä, on helppo sovittaa pituutta yms. Palataan asiaan ja yritetään pysyä terveinä!

Hyvää päivän jatkoa!


8 kommenttia:

MarjutJ kirjoitti...

Paranemisia sinne vaan edelleen! Saisivat nuo taudit kyllä riittää, kun joka puolella on milloin vatsatautia ja milloin flunssaa ja influenssaa.

Ehkä mulla on vaan kiltti kuski, mutta on se ihan mukisematta antanut minun neuloa otsalampun valossa Tampereelta Lahteen säkkipimeässä marraskuussa.

Taija kirjoitti...

Toipukaahan pian taudista, meillä on lapset (3v ja 1v) olleet toipilaita torstaista tai perjantaista alkaen, mutta ei niin kipeitä, että vauhti olisi hidastunut.

Starttiitti ei ole taito vaan sairaus! Eli älä toivo sitä, itselläni on neljä-viisi työtä puikoilla ja toivoisin, että pystyisin pitäytymään yksi-työ-ensin-valmiiksi-metodissa, mutta ei vaan onnistu.

Villa Lankala kirjoitti...

Paremisia sinne! Hauska tuo takki.
Mulla on kerään-valmiit-neuleen-kappaleet-mutta-en-saa-kasatuksi-virus ja sekään ei niin mukava.

Tess kirjoitti...

Paranemisia!

Olen kyllä Taijan kanssa samaa mieltä. Älä nyt ihmeessä toivo starttiittia. Siitä ei saa muuta kuin päänsärkyä :D Nyt olen onneksi päässyt siihen pisteeseen, että ei ole kuin yksi keskeneräinen puikoilla. Sekin taitaa tässä muuttua, kun olen luvannut tehdä yhden huivin ja yhden vauvan nutun. Tämän hetkinen keskeneräinen neuletyö kuuluu kastiin ikuisuusprojekti, joten eipä ehdi saada valmiiksi ennen kuin pitää laittaa nuo pyydetyt työt puikoille.

Mammutti kirjoitti...

MarjutJ; Samaa mieltä, tautikierre ihan hurjana kaikissa lapsiperheissä ja aikuisillakin. On sulla tosiaan ihana kuski! Minä kun joudun ajamaan itse, niin...
Taija; Toivottavasti Teillä tauti alkaa olla jo voitettu... Joo, en mä oikeasti halua saada startiitti-tartuntaa, mut jonkinlainen hätävarakäsityöprojekti pitäisi kehittää...
Villa Lankala; Kiitokset! MUlla on toi sama tauti, mut nykyään teen kaiken mahdollisimman vähillä saumoilla. Myös tauti nimeltä: Nappikammo vaivaa mua. MUistanpa viimekevään, kun mulla oli viisi valmista villatakkia pinossa odottamassa nappeja... Pakko sit ommella napit takki kerrallaan, kun kaikki oli lahajksi meneviä, eli napit ja paketointi saman tien.
Tess; Kiitokset! Ylempään kirjoitukseen viitaten, en sittenkään halua startiittia.
Yleistä tautitilannetta kuvaa hyvin seuraava "tarina":
Meidän nuorimman opettajalta tuli tiedoite, että koska kahdestatoista oppilaasta vain neljä on ollut koulussa, niin uusia asioita ei ole käsitelty edes. Ja muistutti pitämään lapset kotona, kunnes täysin terveitä. Täälläpäin onkin ilkeitä jälkitauteja ollut lapsilla, keuhkokuumetta myöten.

Helmis kirjoitti...

Toipumista! Täällä kans käytiin tautisessio läpi ja muut parani (ne nukkui pari päivää), mut mulle jäi nuha ja köhä ja korvanjomotus päälle, höh.

Tosi kiva tuo nuttunen! Minäkin haluan opetella tuon mallin. Pitää siis hankkia tuo opus, kun on seuraavan kerran budjetissa tilaa neuletarvikkeille :).

catariina kirjoitti...

Kaunis tuo yllätystakki. Mulla on iso kynnys neuloa englanniksi, joten en ole vielä hankkinut sen ohjetta, eihän sitä löydy kuin niistä EZ:n kirjoista?
Mukavaa kevättä neulomisenkin parissa

Mammutti kirjoitti...

Helmis ja Catariina; Kiitokset!
Nyt meillä näyttää tautitilanne hyvältä, kun pysyiskin...
Minä sain tuon ylläri-takin suomenkielisen ohjeen Eva K:lta Yliveto-blogista. Ei minusta ole englanniksi neulojaksi. Tuo malli on nerokas ja koukuttava, ihana! Seuraavaksi pitäisi opetella koon muuttelu takkiin.