perjantai 10. heinäkuuta 2009

Kaulaan koru!


Perjantai-illassa ollaan, taas. Miten se aika meneekään nopeaan!
Eilen illalla nuorimmat kotiutui leiriltä ja nyt olis sitten kesän "pakolliset menot" menty ja aktiivisesti tytöt onkin menneet, neljälle seuraavalle viikolle ajankulua neideille pitäisi keksiä. Kirjoituksen tässä kohdin sukulaiset ja ystävät sammuttavat kännykät, vetävät verhot ikkunoiden eteen ja pakanevat sängyn alle piiloon! Ohjelmaa tytöille kehitettävä, muuten tulee "hepulipäiviä", eli katsellaan, mitä keksitään.
Poikani oli muutaman päivän täällä kissojen kanssa. Ihania pieniä kissoja, kaikki kissat kävi vaa alla: Soodi 4,6 kg, Sonffi 4,8 kg ja viimeisenä, vaan ei vähäisempänä meidän oma Jakke 7,4 kg. Oli hauska nousta aamulla, kun yhden laiskasti luo tulevan kissan sijaan olikin jaloissa aktiivisesti pyörimässä kolme kissaa.
Ompelin pojalle "kalastus"housut, muuten käsityöt jäi sohvaneulonta linjalle. Koska pojalla on "oikea" kamera, jolla otti täälläkin kuvia kissoista ja käsitöistä, niin odotellaan kuvalähetystä seuraavaan bloggaukseen.


Aikoja sitten sain hyvältä ystävältäni lahjukseksi "koruntekosarjan". Nämä on odotelleet hyllyssä sopivaa, kiireetöntä hetkeä lähteä koettamaan korujen tekoa. Tässä kohtaa on hyvä mainita, että mulla on hyvin vähän koruja, enkä osaa niitä arkena käyttää edes, joten juhliin pukeutuessa aina ongelmaa sopivien korujen kanssa. Sen mokoman kuumeilun jälkimaingeissa sitten katsoin sopivan hetken oman ajan ottoon ja korukokeiluun tulleen. Huomasittehan lankakerän keskellä hienon läpinäkyvän "äidin ikioman neulanuken", joka siis kuului myös pakettiin. Tein sillä kolme pötköä, hopeakuula keskelle ja sitten kokeilemaan erilaisia yhdistelmiä. Yläkuvassa näkyy siis lopullinen versio, ensin "vapaata" kuulasta muutama sentti ja loppuosa letille. Paketissa oli mukana myös noita "kiinnitysjuttuja", mutten keksinyt nauhoille niihin muuta kiinnityshommaa, kuin liima ja liiman kanssa en uskaltanut alkaa sählätä. Ompelin letit takaa yhteen ja mahtuu pään läpi pujottamaan. Kaulalla tuo on nätti (arvatkaa vaan, onnistuinko kuvaamaan sitä kaulassa) ja minä kyllä tykkään. Läpinäkyvää kynsilakkaa kyllä ostan, lankojen päättelyt meinaa tulla "läpi" väkisinkin ja kuvittelen lakan auttavan asiaa. Nyt olis koru juhliin, juhlia vaan ei ole tiedossa.
Tarvikkeita pakkauksessa oli useampaankin koruun, eli jatko-osia seuraa.

Hyvää viikonloppua!



3 kommenttia:

Mammutin jälkeläinen kirjoitti...

Mulla olisi kynsilakkaa, joka sopisi täydellisesti tuon korun kanssa!

Nyyti kirjoitti...

Todella kaunis koru! Täytyy varmaan jossain välissä värkätä itsellekin joku tuollainen, kun olen alkanut taas pitkästä aikaa innostua korujen teosta. Olen hirvittävä korufriikki, mutta jostain syystä usein kamalan laiska tekemään niitä itse, vaikka sillä tavallahan sitä saisi hienoimmat!

Matleena kirjoitti...

No nythän sinusta kehkeytyi sitten korumestarikin! ;) Ja nätin korun teitkin jo heti ekaksi!