perjantai 31. heinäkuuta 2009

Aurinkovärjäystä!

Enkä mä mitään suursiivousta saanut aikaiseksi tänään(kään), vaan aamupäivästä päädyin metsään kanttarellejä etsimään. Löytyihän niitä sieltä reilun piirakan verran. Ja ihan vähän siivosinkin. Täällä vaan kun pitäis tehdä reipas tavaroiden siirto/kaappikatsaus yms. operaatio. Kun ja jos jonain päivänä huusholli on läpikäyty ja siisti ja järjestyksessä, niin palkitsen itseni langalla tai muulla mukavalla!


Ja Jälkeläisen lapset olivat aamulla ensimmäistä kertaa tutustumassa päiväkotiin. Pääsivät sisarusryhmään ja lapset tykkäsivät olla siellä. Jälkeläinen vaan kuulosti vähän surkealta, ei päiväkodin takia (siellä kaikki vaikutti erinomaiselta), vaan ikävä pieneiä taitaa tulla. Kyllä se siitä, kunhan vauhtiin pääseette!
Ja minä pääsen ompelemaan pikkuisille tarha-asuja. Siinähän on kimmoketta suursiivoonkin, kun sen tehtyä pääsee taas ompelemaan...

Aurinkovärjäyskuvia laitoin Teille katseltavaksi.
Näitä on hauska tehdä, lopputulos kun on aina arvoitus. Nytkin mulla oli kaksi luonnonvalkoista tablettia, joihin eriväreillä tein samoista lehdistä kuviot, toiseen ei tullut mitään selvää jälkeä ja toisen kuvat eroittuu selvästi.
Näitä värjäyskuvia tulee blogiin varmaan aika paljon ja sitten ne kuvat, missä kankaat on ommeltu valmiiksi, miksi ikinä päätyvätkään.
Ensimmäistä kertaa kokeilin sulkia (alakuva), aika kivan kuvion niillä sain.


Enkä mä sitten kylässä loppujen lopuksi saanut ommeltua kuin yhden farkkukassin heille.
ETYK-kassi (ETYK=en tule yöksi kotiin) , kuvannut en, kun on aika samanlainen kuin tämä kassi.
Farkkuja katsottuna uusi kasa täällä kotonakin on katsottuna ja ompeluhimoakin riittäisi, joten...

Ulkona sataa, eli sienet kasvaa, jippii! Muuten, löysin jo ensimmäiset suppilovahverotkin.
Hyvää viikonlopun alkua!

torstai 30. heinäkuuta 2009

Kotiin paluu...

Nyt on Mammutti taas kotiutunut ja ihan omalla koneella ollaan.
Oltiin tyttöjen kanssa vesilomalla, eli kylpylän altaissa kroppaani yritin pehmittää. Nahka ainakin pehmeni ja välillä oli ryppyinen rusina olo. Muutakin ohjelmaa oli vähintään riittävästi ja kudinta kiikutin mukana kaikkialla muualla, paitsi kylpylässä ja ruokailussa. Muutama rohkea aikuinen uskalsi kurkistella ja kysellä, mitä puikkojen kanssa oikein touhuan. Paras kyselijä oli pikkutyttö n. 5 v. joka seurasi kutomisiani ja kyseli mitä teen jne. Kerroin kutovani puseroa itselleni, tyttö oli sitä mieltä, ettei näytä yhtään puserolta... Puikoilla oli pyöröneuleena puseron alaosa. Päivien aikana työ eteni pikkuhiljaa ja tytön kiinnostus riitti kokoajan. Tytöstä veikkaisin käsitöiden tekijän tulevan, oli ihan omanlainen kiinnostus asiaan.

Omat tytöt otti vedestä ja muista huveista kaiken irti ja tietenkin sai uusia kavereita.
Kuvan otin parvekkeeltamme, kun tyttö oli ulkoaltaassa sopivalla hetkellä.
Kotiinpaluu on toisaalta kivakin, mutta miks ihmeessä tänne ei ole poissaolon aikana tullut tyhjiä hyllyjä, mihin laittaa uudet kangas ja lanka hankinnat! Eikä kukaan ole siivonnut sillä aikaa, eikö ole ihmeellistä. Huomiseksi luvassa sadetta, eli aloitetaan siivouksella ja yritetään keksiä, mihin ne kankaat ja langat laitetaan. Kait tästä arki lähtee taas käyntiin. Ja jännityksellä odotetaan, miten tytön Tallinnan reissu sujuu, siis hyvinhän se muuten varmasti sujuu, mut miten on lankojen laita.

Käsitöitä jatkossa taas esitellään, kunhan saan viimeistelyjä, pingoitteluja jne. tehtyä. Ja niitä aurinkovärjäyksiä kuvailen paiston (meinaan tällä kertaa pistää uuniin paistumaan silityksen sijaan, tosin värit on tähän asti pysyneet silittämättäkkin niissä tekstiileissä, joihin vahongossa mennyt) ja pesun jälkeen. Osan tosin unohdin Lempiksen luo, joten ehkä joudutaan hakemaan ne...

Ja nyt pienelle blogikierrokselle.
Hyvää viikonlopun alkua!

lauantai 25. heinäkuuta 2009

Kulttuuria ja kuulumisia!

Ensinnä pyytäisin neuvoa:
Tytär lähdössä Tallinnan risteilylle kummitätinsä kanssa ja lankaa tuovat, kunhan osaisin kertoa mitä ja mistä. Akuuttilankapulaa en pode, mutta pellavalankaa tahtoisin, eli mistä helpoiten löytäisivät (ovat päiväristeilyllä) ja mitä pellavalankaa sieltä kannattaisi tuoda, vai kannattaako?

Eilen illalla vein 2 tyttöä ja 2 poikaa "kulttuurikierrokselle aurinkovärjäysten välissä. Huh, olipa reissu, mut nähtiin me taidettakin. Tässä tyttö on yhdessä "taidepaviljongissa".


Edellisen bloggauksen aurinkovärjäystyöstä tuli tämmöinen. Harvinaista, sain suunnilleen suunnitelman mukaisen valmiin työn. Tässä pohjana on muovitettu frotee (peffelettiä suunnittelin tehdä tästä). Jostain syystä muovitettu frotee on erinomainen pohjamateriaali näihin hommiin. Muitakin töitä erikankaille kuvattuna on, mutta laittelen niitä vasta kotiuduttuamme.


Miten ihmeessä pienen pojan silmä eroittaa pienen pienetkin sammakot metsäpolulta?
Nämä sammakonpoikaset olivat taideteoksia kiinnostavampia lasten mielestä. Myös heinäsirkkaa ja kärpästä löydettiin ja kuvattiin.


Tästä kuvasta varmaan arvaatte, missä olemme viimeajat olleet!
Huomenna kiitämme ystävällistä ja kärsivällistä isäntäperhettä ja poistumme toisenlaiseen lomakohteeseen. Siellä ainoa käsityö minulle lienee puikkojen heilutus. Koneelle tuskin pääsen lähipäivinä, mutta vastauksia Tallina-lanka kysymykseen käyn lukemassa ennen tytön reissua.

Aurinkoista alkuviikkoa!

keskiviikko 22. heinäkuuta 2009

Lomatunnelmia!


Pikainen päivitys täältä lomareissun ystävällisen isäntäperheen koneelta.
Juurikaan en ole koneelle ehtinyt/päässyt, joten blogejanne en ole lukenut, sen sijaan sääennustukset olen katsellut konehetkinäni.

Ensimmäinen pellavahuivini viimeistekyvaiheessa yläkuvassa. Tarkemmat tiedot, kunhan olen kotosalla ja kuvataan huivikin ihan valmiina. Nyt ymmärrän pellavahuivien neulomisen ihanuuden. Pellavalanka ostoslistalla ykkösenä. Oli niin ihana kokemus tuon huivin neulominen!

Jostain syystä kuva kääntyi, mutten edes yritä kääntää, kuvien saanti tälle koneelle jo oli kovan työn takana.
Kuvassa viimepäivieni lempi puuha, aurinkovärjäys. Illalla meni tunnit nopeaan tahtiin kontatessa pihalla kankaiden, maalien lehtien yms. parissa. Jännityksellä odotan töiden kuivumista...
Aurinkovärjäystä olen joka kesä jo useamman vuoden ajan harrastanut enemmän tai vähemmän. Värejä ja kankaita on jo ulkona odottamassa lisää. Aurinkovärjäys on ihanaa kesäpuuhaa!


Värjätessä siilejä pyöri ympäristössä useita. Tämä pikkusiili saalisti kukkapenkissä ilmeisesti kotiloita. Lomaraportti päättyy tähän, tuolta tyttö jo tulossa nukkumaan huoneeseen, missä tietokone on. Palaan linjoille seuraavan tilaisuuden tullen... Minä pulestani saatan mennä vielä ompelemaan farkupaloja. Eli kylään tullessa nappasin isäntäväeltä farkut kasaan ja pistin palasiksi, että tämmöisiä vieraita olemme!

Hauskoja aurinkoisia päiviä!

perjantai 17. heinäkuuta 2009

Farkkupalaa!

Viimeisenä farkkupalahommana valmistui kauppakassi kokoa ISO. Eli tähän mahtuu ostoksia puolikärryä, uskoisin. Ja uskallan luvata tämän kestävän painavankin kuorman kantoa.
Kassi neliöistä, pohjassa "muotoilu" (varmasti jokin nimitys tuolle pohjalle, joissa reunoista otetaan kolmiot on, en vaan tiedä...). Sisälle ompelin kännykkä tms. taskun valmiista farkun taskusta. Vuoriksi riitti samaa verhoa, kuin ennenkin. Alaosaan tein laskoksia väljyyttä antamaan. Toisen puolen yläkaitaleessa huomasin ompelun jälkeen tahran, joten siihen siksakkasin pienen taskun.


Käytössä olen todennut parhaaksi kassinmalliksi tämän leveän ja tilavan alhaalta, korkeuttakin saa olla reippaasti ja sitten tuo kapeampi "yläosuus", jolloin tavarat pysyy kassissa autossa ja muutenkin kuljettaessa.


Viimeviikolla voitin villasukat Aina on aikaa blogi-kilpailussa.
Sukat tulivat jo tiistaina ja olivat ihanat ja sopivat. Värit ruskea raidoitettuna vaaleanpunaisella on mun lemppariväriyhdistelmä.
Kiitokset!


Meikkilaukku kooltaan reilu. Molemmilla puolilla taskupalan ympärille hirsimökkiä, vetoketjun pituus 50 cm. joten siitä voi päätellä pussin koon. Myös sisällä molemmin puolin farkkutaskut. Vuorin jo kaikki tunnistaakin...


Tässä pussissa hiuslakka yms. pullot matkustaa pystyssä.
Kukahan vaan pakkaisi näitä kasseja...
Tavaroiden pakkaaminen ei ole mitenkään lempparihomma, tai vielä sitä pakkais, kun joku päättäis tavarat ja ennenkaikkea vaatteet.


Viidakon kuningas Jakke toivottaa hauskoja kesäpäiviä!

torstai 16. heinäkuuta 2009

Leija pihanurmella!

Langat leijana!
Postin ilmoituslappu paketista tuli ja me tytöt kiireellä postiin hakemaan pakettia.
Sain vaihdossa lankaa, olen onnellinen!
Paketissa oli paljon, paljon lankaa. Kiitos Marja!
Leijan langoista pihanurmelle teki nuorin ja hän myös kuvasi kaikki tämän bloggauksen kuvat.


Ostin laatikollisen mansikoita.
Lankaa mulle, mansikoita meille kaikille.
Täydellinen kesäpäivä!


Hellun keinussa keinui ötökkä.



Viinimarjat kypsyy auringossa makeiksi!

Taitava kuvaaja tyttö on!

Kiitokset edellisen bloggauksen takkikehuista!
Jokainen kommentti tekee minut suunnattoman onnelliseksi.

tiistai 14. heinäkuuta 2009

Palmikkotakki virkatulla kukalla!


Farkkupalatöiden väliin laitetaan pikkuhiljaa neulottu villatakki, tosin neuleosuus valmistui suht nopeaan, mutta kasaushomma vei useamman päivän.
Ohje Dropsin uusimmista ohjeista malli palmikkotakki.
Langan vaihdoin Sorbettiin (70% puuvillaa) ja puikot oli 4,5 Adit.
Pienimmän koon mukaan silmukat, tiheyteni ei aivan täsmännyt ohjeeseen.
Lankaa kului reilut 600 grammaa ja koska lankaa ei ollut enempää, jouduin jättämään virkkauskerroksen reunojen ympäri pois.


Hihojen mallia muutin mieleisekseni. Liehukehiha ei oikein tuntunut sopivalta minulle, hihaan tein sitten palmikon koko matkalle. Etu-ja takakappaleet tein ihan ohjeen mukaan.


Taka"hännys" kukkanen ei kuvassa oikein kauniisti asetu. Saa nähdä, miten käytössä käyttäytyy. Toisaalta, eipä sitä itse näe, joten tuskin suuremmin haittaa...

Takki on päällä mukavan tuntuinen ja ihan nätiltähän tuo kuvissakin näyttää. Puuvillaisena menee näin kesäkäytössä ja talvellakin tykkään käyttää puuvillaisia takkeja. Useat villatakit meinaa kutitella meikeläistä.
Tykkään takista!


Ja vielä kukkanen nurmikolla.
Kuvia katsellessa tuli ajatus, että kukkasen paikalla ehkä joku neulottu kappale olisi kuitenkin ollut kauniimpi. No, kuten kirjoitin, enpä tuota itse katsele ja muuten takki on mieleinen.

Ja takaisin farkkupalojen sekaan.
Palaillaan!


maanantai 13. heinäkuuta 2009

Kun vauhtiin pääsee...

Kun vauhtiin pääsin niin, vauhti farkkupalojen kanssa jatkuu, eikä loppua näy...
Kauppakassi kiilapaloista, kokoa reilu. Taas tyyliin, mitä seuraavaksi keksiikään tehty, eli malli etenee tehdessä. Tosin kassista meinasi tulla hame nuorimmalle. Kiilapalat yhteen ommeltuani ja tikattuani kappale näytti ihan puolihameelta, joku päivä saatan tehdäkkin hameen, jos tyttö hyväksyy mallin. Kauppakassi siitä sitten kuitenkin tuli, kun sai yläosan ja hihnat. Koristetaskun ompelin toiselle puolen ja lenksun toiselle puolelle. Tämä kassi vetää paljon tavaraa sisäänsä ja kestänee painavammankin kuorman. Tykkään kassisa!


Vuorina jatkaa sama entinen keittiön verho.

Aloin jo ommella meikkipussia johon mahtuu hiuslakkapulloa yms. ja viittä vaille valmiiksi sain jo senkin, kun keksin pienen välipalatyön, välttämättömän sellaisen:


Eli kompassipussi!
Toiseksi nuorimman kummitäti soitti ja sopivat menevänsä tytön kanssa huomenna suunnistamaan. Partiolaisella tietenkin on kompassi ja minulla heti välähti, että se tarvii pussin. Tyttö valitsi kankaan ja eikun ompelemaan. Ensimmäiseen versioon tein mokan, eli työ on ommeltava vain ulkopuolelta muovin laiton jälkeen, muovi rypistyy käännettäessä. Jos joskus tekee toisen, niin eipä sitten rypistelellä muovia. Yläreunaan ompelin tarranauhan koko matkalle, ei ainakaan tippumaan pussista pääse. Saa sitten nähdä, onko tälle käyttöä.


Myös nuorin ompeli farkun lahkeesta kassin nauhakoristeilla. Kuvassa hyvin pukeutunut ja kovasti haukkunut Haukku esittelee kassia.

Aurinkoa luvassa huomiselle. Joten nyt nukkumaan.
Ja kiitokset vielä ihanista kommenteistanne!

Aurinkoista tiistaita Teille kaikille!

sunnuntai 12. heinäkuuta 2009

Uusiokäyttöä!

Myöhäinen sunnuntai-ilta jo on, mutta halusin tulla esittelemään tuoreeltaan "uuden" farkkukassin mallia ISO. Päivällä vihdoin iski inspiraatio alkaa paloitella kaapissa kauan odottanutta risojen farkkujen kasaa ja oli kyllä hyvä inspiraatio.
Aloittaessa en tiennyt, millainen kassista loppujen lopuksi tulee, eli ihan kokeiluperiaatteella lähdin liikkeelle. Ensin ehjä tasku yksistä farkuista ja sitten leikkelin tasalevyisiä pötköjä, joita lähdin ompelemaan taskupalan ympärille "hirsimökkitekniikalla" (tilkkuajat, jos termi on väärä, älkää pahastuko, tämä on ensimmäisiä tilkkutöitäni). Näin tein ison kappaleen, tykkäsin kappaleesta, joten tein toisen samanlaisen. Kantohihnat paikoilleen, vetoketju yläreunaan ja seuraavaksi leikkasin leveämpiä pötköjä, joista ompelin sivut ja pohjan (olis voinut nekin selvemmin kuvata). Vuorikin on vanhaa kangasta, puuvillainen entinen keittiön verho. Kerrankin tiesin heti, mistä vuori tulee, jotenkin pehmeäsävyinen kukkakangas oli kuin tehty kuluneiden farkkukankaiden kaveriksi.
Kokoa kassilla on peräti 70*55 cm.

Kuvausta varten täytin kassin kankailla, jotka ovat suunnitelmien mukaan ovat piakkoin ompeluvuorossa. Kankaita meni kassiin valtava määrä ja enemmänkin olisi mahtunut.
Kyllä tähän kassiin matkatavaroita, eli varmasti lähinnä vaatteita menee pidemmänkin reissun verran.
Farkkupalojen ompeluun taisin jäädä koukkuun, päässä olisi jo valmiiksi parikin kassi-ideaa...
Aikaa meni yllättävän paljon tähänkin kassiin, oliskohan ollut kahden maissa päivällä kun aloitin ja ilta kymmeneltä oli valmis. Tietenkään kokoaikaa en saanut ommella, välihommina piti imuroida, vähän nurmikkoa leikata, ruokkia nälkäisiä. Aina silitysraudan lämmetessä (aika monta välisilitystä tähänkin meni) kävin kurkkimassa tuoreita blogopäivityksiä. Ihania töitä oli monissa blogeissa, nyt harmittaa, kun en malttanut kommentteja kirjoitella. Kuten kirjoituksesta on varmasti jo ilmennyt, olin ja olen todella innoissani "löytäessäni" farkkupalojen maailman.


Eilenkin illalla ompelin uusiotyön. Hellulle liivihame muistaakseni alunperin äitinsä vanhasta hupparista. Huppari osui puolivahingossa käteeni, muuten harmaa, mutta helmassa tuo kukkakuvio. Heti tiesin, mitä teen siitä. Kaava on otettu Hellun valmiista mekosta, ihan perusliivari, jossa resorit kerää leveyden kauluksessa ja hihansuissa. Minulla oli jopa aivan samansävyistä resoria, kuin kuviossa. Kuvassa ei oikeat värit välity, mut ei anneta sen haitata. Monissa mekoissa olen nähnyt helmaa kasattavan eri systeemeillä, joten minäkin kokeilin resoria helmaan. Katsellaan sitten Hellun päällä, millainen hame on päällä.

Uusioviikonloppuni on vajaata tuntia vaille loppu. Nyt suihkuun ja nukkumaan, ehkäpä näen uusioideaunia...

Hyvää alkavaa viikkoa!

lauantai 11. heinäkuuta 2009

Iltapäivän kahvitauko.

Kahvitauko menossa tai oikeastaan jälkiruokakahvi. Tein lasangnea ruuaksi ja parhaillaan uunissa raparperipiirakka, jonka toiseksi nuorin teki, eli ruokahuolto pelaa. Lupaili säätiedotus kovia sateita täksi päiväksi, noh, pari kevytvesipisaraa tuli joku aika sitten. Tavallaan turhaan sisäpäivän sitten suunnittelin, toisaalta saimpahan ommella.


Nuorin on innostunut käyttämään farkkuhameita (leggarien kanssa varsinkin). Keväällä oltiin yhdessä paikallisessa "rojukaupassa", josta joskus tekee käsityöpuolen löytöjä ja siellä palakorissa oli tuo kukkafarkkukangas, jonka tyttö samantien hyväksyi. Kevät meni saamatta hametta ommeltua, tänään sitten otin kankaan esiin, piirsin kaavan Ottobresta ja samantien tein hameen valmiiksi asti. Eipä siinä kauan mennyt ja nyt toivotaan hameelle käyttöä, on mun mielestä ihan nätti.
Nyt pitäis valita illab ompelu; Vanhoja farkkuja kasa odottaa jatkokäsittelyä, jos vaikka kassin tekis tai sitten voin tehdä pikkupojalle collareita syksyyn. Jälkeläinen aamulla valitteli pojan collarien jääneen pieniksi. Minä kyllä olin sitä mieltä, että tarvitsee niitä vasta syksyllä, eihän keskikesällä pitkähihaista tarvi, eihän...


Loppukevennyksenä kuvassa ensimmäiset tänä kesänä löydetyt kanttarellivauvat.
Mut tuntevat tietääkin, mitä tästä seuraa ja mistä Mammutin varmimmin tapaa!

perjantai 10. heinäkuuta 2009

Kaulaan koru!


Perjantai-illassa ollaan, taas. Miten se aika meneekään nopeaan!
Eilen illalla nuorimmat kotiutui leiriltä ja nyt olis sitten kesän "pakolliset menot" menty ja aktiivisesti tytöt onkin menneet, neljälle seuraavalle viikolle ajankulua neideille pitäisi keksiä. Kirjoituksen tässä kohdin sukulaiset ja ystävät sammuttavat kännykät, vetävät verhot ikkunoiden eteen ja pakanevat sängyn alle piiloon! Ohjelmaa tytöille kehitettävä, muuten tulee "hepulipäiviä", eli katsellaan, mitä keksitään.
Poikani oli muutaman päivän täällä kissojen kanssa. Ihania pieniä kissoja, kaikki kissat kävi vaa alla: Soodi 4,6 kg, Sonffi 4,8 kg ja viimeisenä, vaan ei vähäisempänä meidän oma Jakke 7,4 kg. Oli hauska nousta aamulla, kun yhden laiskasti luo tulevan kissan sijaan olikin jaloissa aktiivisesti pyörimässä kolme kissaa.
Ompelin pojalle "kalastus"housut, muuten käsityöt jäi sohvaneulonta linjalle. Koska pojalla on "oikea" kamera, jolla otti täälläkin kuvia kissoista ja käsitöistä, niin odotellaan kuvalähetystä seuraavaan bloggaukseen.


Aikoja sitten sain hyvältä ystävältäni lahjukseksi "koruntekosarjan". Nämä on odotelleet hyllyssä sopivaa, kiireetöntä hetkeä lähteä koettamaan korujen tekoa. Tässä kohtaa on hyvä mainita, että mulla on hyvin vähän koruja, enkä osaa niitä arkena käyttää edes, joten juhliin pukeutuessa aina ongelmaa sopivien korujen kanssa. Sen mokoman kuumeilun jälkimaingeissa sitten katsoin sopivan hetken oman ajan ottoon ja korukokeiluun tulleen. Huomasittehan lankakerän keskellä hienon läpinäkyvän "äidin ikioman neulanuken", joka siis kuului myös pakettiin. Tein sillä kolme pötköä, hopeakuula keskelle ja sitten kokeilemaan erilaisia yhdistelmiä. Yläkuvassa näkyy siis lopullinen versio, ensin "vapaata" kuulasta muutama sentti ja loppuosa letille. Paketissa oli mukana myös noita "kiinnitysjuttuja", mutten keksinyt nauhoille niihin muuta kiinnityshommaa, kuin liima ja liiman kanssa en uskaltanut alkaa sählätä. Ompelin letit takaa yhteen ja mahtuu pään läpi pujottamaan. Kaulalla tuo on nätti (arvatkaa vaan, onnistuinko kuvaamaan sitä kaulassa) ja minä kyllä tykkään. Läpinäkyvää kynsilakkaa kyllä ostan, lankojen päättelyt meinaa tulla "läpi" väkisinkin ja kuvittelen lakan auttavan asiaa. Nyt olis koru juhliin, juhlia vaan ei ole tiedossa.
Tarvikkeita pakkauksessa oli useampaankin koruun, eli jatko-osia seuraa.

Hyvää viikonloppua!



keskiviikko 8. heinäkuuta 2009

Kommenttikeskiviikko ja talveen varustautumista!


Keväällä sain Minnalta blogipalkintona ihanan pöllön lisäksi (Pöllö edelleen nuorimman unikaverina) myös Carmen-lankaa, joka oli mulle ihan uusi tuttavuus. Kesäkuun ulkoisen helteen ja sisäisen kuumeen kourissa langasta valmistui huivi talveen vanhalla tutulla FF-mallilla ja seiskan puikoilla. Ompa muuten ihanan pehmeä lanka, joka ei yhtään kutittanut kaulalla. Myös mallina toiminut Jälkeläinen ihastui huivin pehmeyteen ja väriin. Vielä huivi saa mennä valmiiden laatikkoon odottamaan syksyä ja me muut odotetaan kesää takaisin. On taas aika kylmät, oikeastaan kalseat ilmat, villasukat saapi jalassa pitää sisällä. Minnalle vielä kerran kiitokset!

Neulontain kommennenttikeskiviikkoon lähdin mukaan. Tosin otin ennakkoa ja aloitin jo eilen, todennäköisesti en tänään paljon koneelle ehdi. Ja saisin olla paljon, paljon aktiisempi kommentoija.

Kommentoimisiin!

tiistai 7. heinäkuuta 2009

Höpölöpöt!

Ollaanpa nyt aktiivisia ja laitetaan toinenkin bloggaus tällepäivälle, kun koneella notkun, pakastemaissit niskassa. Maisseja sulattelen niskassa, kun tuo päänsärky kiusaa (tulee vasemmalle puolen päätä ja on niskasta lähtöisin). Niin ja ruokana tänään maissia, perunoita ja suppiskastiketta, viimevuoden satoa. Jokohan kanttarellejä voisi alkaa etsiä? Mutta asiaan:

Höpölöpöt, kuvassa oikealla alkuperäiset Jälkeläisen omat Löpöt Miraakkelin mallistosta kahdeksankymmentä luvulta ja vasemmalla Höpölöpöt Mammutin mallistoa viimelauantailta.
Tykkäsin mallista silloin aikoinaan ja useammat Löpöt oli meillä, kävivät kaikki neljä tyttöä läpi ja nyt sitten jo seuraavalla sukupolvella menossa.
Höpölöpöihin piirsin kaavan alkuperäisestä mallista, pikkusin levensin mallia tosin ja vähän näihin lyhensin, nuo alkuperäiset Löpöt on kooltaan 90 cm. Jälkeläinen itse valitsi kankaan, joka muuten on samaa ohutta puuvillaa, kuin tässä mekossa.
Ja kuvassa housuissa olevat pilkut ovat vettä, alkoi juuri sataa, kun kuvasin. Ja täällä sataa parhaillaankin.


Hellu ei niin kovasti vielä välitä muotikuvauksista ja sovituksista. Tässä ainoa julkaisukelpoinen kuva sovitusvaiheesta. Höpölöpöhöpölöpö hoki Hellukin jo samantien! Hellusta on muutenkin tullut höpöttäjä, puhetta tulee paljon ja jopa minä ymmärsin aika paljon. Kaunis kesäpäivä, Höpölöpöt jalkaan, niin mikä on Hellun ollessa!


Kattokaas, miten korkealle Henkka on kiivennyt!


Ja mitä isoveli edellä, sitä Hellu perässä!

Äitienpäivälahja!

Lauantaina vihdoin saatiin kuvattua Jälkeläisen minulle kutoma äitienpäivälahja.
Sain tämän jo silloin kesäkuun helteillä, mutta kuvaamatta jäi ja tulihan se kuumekkin siihen perään.
Eikös olekkin kaunista ja siistiä työtä? Tuo selkäosa on todella kaunis, harmi ettei sitä itse näe hihattimen päällä ollessa. Hihatin on sopivan kokoinen ja tykkään tosi paljon.
Tätä tulee varmasti käytettyä "kesäkäytön" lisäksi varmasti myös talvella, pitää niskan ja hartiat lämpöisenä. Kiitokset Jälkeläinen!


HIhattimen alla on muuten tunika/toppi, jonka talvella neuloin.
Eilen illalla sain ommeltua itsellekkin "lomakassin", samantyyppinen kuin alemmassa postauksessa. Vähän mallia ja kokoa siihen piti muuttaa, raitakangas nimittäin loppui nyt sitten. Monta kassia ja pussia siitä tulikin. Mikään pikaompelu tuo kassin teko ei ole. Ilta siinä meni hyvin tehokkaasti per kassi, mut ompahan omannäköisiä kasseja meillä!

Iloista päivän jatkoa!

maanantai 6. heinäkuuta 2009

Leirikassi

Viikonloppu oli täynnä tohinaa, lapsia ja lapsenlapsia tuli ja meni. Jälkeläinen perheineen oli siis meillä viikonlopun ja Lapinvaelluksella ollut tyttö kotiutui perjantai-iltana, vaellus oli mennyt hyvin ja tyttö oli tyytyväinen matkaan. Nuorin kotiutui eilen Lempiksen ja miehensä luota. Kiitokset omasta ja tytön puolesta näin bloginkin kautta "Kissakakskuuseen".
Viikonlopun tohinoiden viimeinen tohina oli leirikassin ompelu.
Nuorimmat tytöt lähtivät jo tänään aamusta seuraavalle leirille, ehkä jotenkin voisi kuvailla liikkuvaisiksi noita tyttöjä...

Kunnollisten tilavien matkakassien ompeluprojekti on suunnitteilla ollut pitkään ja eilen illalla sitten päätin aloittaa. Kassi on "samaa sarjaa" näiden syksyllä ompelemien kassien kanssa.
Noissa aiemmin tehdyissä kasseissa ollut iso kauppakassi on ollut meillä syksystä asti kauppakassina.


Päällikangas tukevaa "markiisimaista" kangasta, vuorina ohut ulkoilupukukangas ja nuo aplikoidut kukat lähes "retro"kangasta kaapinpohjalta. Vetoketjun pituutta en tajunnut mitata, ainakin 80 cm pitkä on. Kassi on kooltaan SUURI (olis tietenkin voinnut mitata, jos olisi tajunnut). Kassi valmistui yhdeksän jälkeen illalla ja samantien toiseksi nuorin pakkasi tavaransa sinne, autoon viedessä kuvasin kassin ja samalla kissa karkasi pihalle ja yritin käyttää häntä kuvausapuna. Kokoa kuvannee parhaiten se, että kaikki leirikamat on kassissa kuvassa, makuupussi, tyyny, saappaat, sadevaatteet, muut vaatteet jne. Eikä kassi ole edes täynnä, eli hyvin onnistui suunnitelma kassista, johon mahtuu kaikki leirikamat!
Seuraavaksi ompelen itsellenikin lomakassin ihan vaan kaiken varalta, jos lomalle lähden...

Hyvää viikon alkua!


keskiviikko 1. heinäkuuta 2009

Morsiustyttöjen mekot!

Keväällä sain ihanan pyynnön: Tekisinkö morsiustytöille mekot Juhannushäihin?
Juu, arvatkaapa vaan, kun minä ilostuin ja innostuin. Vähän erilaiset ompeluhommat saa mut innostumaan. Ajatelkaa nyt ihanampaa, kuin ommella valkoista, sinistä ja herkkää ja röyhelöistä. Ja häät on ihana asia, erikoisesti Juhannuksena (Ihan vaan vinkkinä sukulaisille ja ystäville, Juhannushäihin kutsuja otetaan vastaan Mammuttilassa.). Laskin, että edelliset Juhannushäät oli 20 vuotta sitten.
Häät oli upeat ja pakko itsekehua sen verran päästää, että kaikki kolme neitoa yhdessä mekkoineen oli kaunis näky.


Kuvat on kehnot, sisällä jouduin ottamaan (juhannusviikolla kun piha oli märkä ja kurainen, sinne ei mekkoja uskaltanut edes ajatella viedä) ja lisäksi akku loppui kriittisellä hetkellä. Häissä ei kamera ollut mukana.
Kuvitelkaa tytöt ja puvut kirkkoon (tyttöjen pitkät hiukset oli kauniilla kiharoilla ja koristeilla) tai hevosen vetämiin kärryihin tai juhlasaliin, mihin oli perinteisesti tuotu koivut.


Nuorin neito oli 4 v. ja mekon yläosan kaava Ottobresta 110 cm (olikohan viimekesän lehti).
Jokaisen prinsessan tavoin tyttö tarkasti mekon pyörimisominaisuudet ja kyllähän helmat kauniisti pyörähteli. Kaikkiin mekkoihin tein lisäksi tyllialushameet. Pienempään oikein reippaasti tylliä, että prinsessamekon vaikutelma on paikoillaankin ollessa. Kyykistyessä mekko puolestaan meni "kukkaseksi" prinsessan ympärille!

Prinsessamekko pienelle, mutta jo vähän isommille neideille eri malli, vähän tyttömäistä, mutta ei lapsellista. Isommat tytöt on hyvin pitkiä ja hoikkia, mekkojen koot jotain 152 cm ja 164 cm. Kaavat näihin sovelsin ja sävelsin itse useammasta kaavasta ja omasta päästä. Valmiit kaavathan on leveitä kun mitkä (tätä on useammassakin blogissa manattu). Nämäkin kaavoitukset sitten loppupelissä oli sovitus, kavennus jne. Muuten, mekkojen kanssa ei tullut mikään kiire, ihme kylläkin. Viikkoa ennen häitä mulla on kaikki pieniä yksityiskohtia vaille valmiina kaikki, ne bolerot ja villatakki, joita kesäkuussa tein, oli varalle näiden kanssa, jos on kylmä. Lisäksi ompelin pienet pussukat.


Isojen mekoissa pohjakankaana on puuvillasatiini, prinsessan mekossa pieniröpelöinen kangas. Päällä ohut, "mikähän tuon kankaan oikea nimi on" kangas, jossa on pieniä sinisiä kukkia. Lisäksi sinistä satiininauhaa ja kuvista juuri ja juuri eroittuu helmaröyhelöt keräävien nauhojen rusetin keskellä olevat kukkanapit. Vyötärön satiininauhan päällä ohutta harsomaista "ruusunauhaa".
Tytöt ja mekot juhli ja tanssi loppuun asti, myös pikkuprinsessa.


Yhteenvetona todettakoon, että olin ja olen tyytyväinen mekkoihin. Ehdottomasti tämän vuoden ompelutöiden ykkönen. Kiitokset vielä, häähumusta ja siitä, että sain tehdä mekot. Erityiskiitos tytöille sovituskärsivällisyydestä.

Näiden sinivalkoisten mekkojen heilahdusten myötä toivotan kaikille lukijoille kaunista ja lämmintä heinäkuuta!