maanantai 31. elokuuta 2009

Perheenlisäystä ja arvontavoittoa!


Viimeviikolla perheemme kasvoi (ainakin tilapäisesti) kahdeksalla pikkutassulla. Yläkuvassa neiti Soodi tekee temppuaan ensimmäsitä kertaa minulle. Eli kuvaa kun aloin ottaa, niin joka kerta nosti käpälät ylös. Muuten Soodi on kissoista arempi, siltikin hyvin ihmisystävällinen ja päivä päivältä rohkeampi ja alkaa jo olla tottunut meihin.

Sonffi puolestaan on poika ja aivan mahdottoman ihmisrakas kissa. Rapsuta mua, kehoittaa Sonffi ja mehän rapsutetaan. Molemmat kissat ovat hyvin siroja, verrattuna meidän Jakkeen. Jakke-"eno" on ottanut perheenläykset hyvin vastaan. Vähän alkuun on "kaapin paikan" hakua ollut, nyt jo aletaan olla sopeuduttu kaikki. Kissathan on entuudestaab tuttuja, Soodi ja Sonffi ovat tehneet muutaman päivän vierailuja toki tänne.

Me kaikki olemme aivan myytyjä näihin ihaniin kissoihin!
Jatkossa tässä blogissa tuskin enää näkee käsitöitä, miten niitä voi tehdä, jos pitää kahta kissaa yhtaikaa silittää...


Onni suosi minua Rätei ja Rääsyi blogin arvonnassa.
Näin ihanan palkinnon sain jo viimeviikolla, mut enhän mä mitään ehtinyt blogata, kun piti rapsuttaa, tiedätte ketä. Hauska sattuma tuossa paketissa on iso nenä/kuono, sellaista hain vuosi sitten, muttei löytynyt kuin pieniä ja mulla pyöri idea, jossa tarvitsen isoa nenää. Nyt otan idean uudestaan käsittelyyn, kun nenä tuli.
Kiitokset!

Hyvää viikonalkua!

tiistai 25. elokuuta 2009

Se villatakki!

Valmiina nyt se "montako viikkoa sä meinaat tätä kutoa" villatakki. Ja pari viikkoa sitä meni sitten neuloa.


Malli, mallineule ja väritys tytön omaa suunnittelua ja vain toteutus mun osutta.
Mallineulehan on iki-ihana "rinsessa"neule, kaunis ja joustava.


Lankana Sorbet (73% puuvillaa), kaikki omat ja Jälkeläisen siniset kerät, jotka omista takeistamme jäi ja vihreää olikin takin verran jemmassa. Etulistan olisin vielä sinisellä tehnyt, vaan kun sininen loppui jo huppuun, niin korvasin sen sitten sinisillä napeilla. Puikkoina oli 4,5 Adit.


Että kyllä meillä viellä muutakin tehdään, kuin (lapsirukkien) farkkuja leikellään.
Villasukkajallalle ISO kiitos mainiosta kommentista edelliseen bloggaukseen. Siitä on monta naurua irronnut. Vielä mä jostain hommaan ison kasan farkkuja ja kyllästytän blogissa kävijät...

Kutomisiin, kunnes lisää farkkuja saadaan!

sunnuntai 23. elokuuta 2009

Saunahattu!

Mulla on nyt tauko! Nimittäin suursiivouksesta, tai enhän mä mitään siivoa, vaan sijoitan tavaroita paikkaan jos toiseenkin. Noh, on siinä välillä siivottu hyllyistä pölyjä pois. Epätoivoista hommaa tuo tavarasijoitus tässä huusholli, joten pieni blogitauko on aina paikallaan.

Pitkästä aikaan neuletta esittelyvuorossa (eikä aina vaan farkkupalaa). Tyttären pitkä villatakkikin alkaa olla loppusuoralla ja hyvässä lykyssä saan sen alkuviikolla valmiiksi. Tyttären mielestähän sen olisi pitänyt valmistua muutamassa päivässä...

Pyynnöstä tehty huovutettu saunahattu erivaiheissaan. Tämän hatun koko on mies, lankana Cortina reilu 150 grammaa ja 7 mm puikoilla tehty. Pyydettiin mahdollisimman tiivistä hattua ja sillä lähtökohdalla aloin mallia kehittää. Kuvittelisin tämän "kypärä"mallin suojaavan pään parhaiten. Numerot neulahuovutin valmiiseen hattuun.


Alakuvassa hattu pesukoneeseen menossa, kaikkiaan kolme kertaa pyöritin pesuissa erilaisilla ohjelmilla. Hattutukkiahan mulla ei ole, sen sijaan kattilasta saa kahvat ruuveilla irti. Ja tämä kattila on aika lähelle kokoa "miehen pää". Aikaisemminkin kattila on toiminut varapäänä esim. näissä silinterihatuissa. Kissan raapimispuu puolestaan on hyvä alusta kattilalle, tosin kissa katseli vähän ihmeissään, kun nostin puun tuolille ja pistin kattilan päälle, ei onneksi yrittänyt käydä raapimassa. Luovaa tavaroiden hyötykäyttöä meillä harrastetaan. Samaisissa silinterihatuissa huomasin leveän kuminauhan hyödyn huovutettujen hattujen muotoilussa. En löytänyt varta vasten ompelemaani kuminauhalenksua, joten vanha henkseli joutui hommiin hatun kiristäjänä.

Ihan kiva oli pitkästä aikaa huovuttaa hattua, saattaa jatkua saunahattujen tekeminen täällä...
Ja toivotaan, että hattu on saajalleen sopiva.



Tyttöjen elokuvan filmaukset olivat sujuneet hyvin. Tyytyväisiä tyttöjä hain alkuillasta kotiin ja nyt odotetaan kutsua ensi-iltaan (ensivuoden puolella). Illalla tytöt jopa jaksoivat aloittaa omaa osaansa tavaraoiden sijoittelusta, eli järjestivät omia kaappejaan ja sama jatkunut tänään. Kait sitä täytyy mennä jatkamaan sijoittelua. Langat muuten sain jo järjestettyä (helpompi osuus), kankaisiin siirrytään nyt (todella vaikea osuus) ja sen jälkeen taas muita huushollitavaroita. Jos mua ei näy täällä nettimaailmassa lähiaikoina, olen jäänyt jumiin kangaskasojen alle, tulkaa pelastamaan...

Hyvää viikonalkua!

lauantai 22. elokuuta 2009

Hellulle ja farkkupalaa!


Todistusaineistoa siitä, että on muutakin ommeltu, kuin farkkupalaa. Toissaviikolla ompelin Jälkeläisen pojalle "päiväkotivaatteita". Ihan peruscolitsia yms. joten en kuvannut niitä. Tällä viikolla oli Hellu vuorossa ja tästä tunika/housuasusta tuli niin kiva, että pääsi kuvaan asti.
Kuviollinen kangas Marimekkoa ja turkoosi pehmeää (pinta hivenen flanellinen) puuvilla (oletettavasti) sekoite kangasta. Kaavat (omia muokkauksia ja peruskaavoja) kokoa 92 cm, oletettavasti asu on Hellulle iso. Toisaalta Hellu on kasvanut kovaa vuahtia ja tyttö syö isoja annoksia reippaasti, tuskin kauaa iso tämäkään asu ole. Yo-yon tottakait etukappaleeseen tein, kun Hellu niistä niin tykkää. Vanha ompelukoneeni suostuu vielä kirjoittamaan nimiä (vaikka kuvia ei enää teekkään), niinpä olen näihin Jälkeläisen lasten vaatteisiin kirjaillut nimilappuja ja ommellut ne takakappaleisiin. Paitsi näihin housuihin nimi tuli eteen, krhm. Tekevälle sattuu jne.


Ja sitten farkkupalaa!
Shoppailukassi (itselle?). Hihnan tein vanhan farkkutakin napituslistoista, toisella puolella napit, toisella reiät. Tarranauhan pätkän ompelin, saa tarvittaessa vähän kiinnikkin ja farkun takataskut ommeltu vuoriin molemmin puolin.


Meikkipussukka tai oikeastaan kosmetiikkalaukku, pohjassa muotoilu ja sisällä tasku. Tämän puolen etutasku on haalarin yläosasta.


Ja toinen puoli ommeltu kaistaleista. Kokoa 30*25 cm + pohjamuotoilu n. 5 cm.

Muutama pieni farkkupalapussukka vielä kesken. Farkkukasa pienentynyt huolestuttavasti! Jos ja kun farkut loppuu, niin mitä sitten teen! Pitääkö käydä uusien kankaiden kimppuun ja ommella ihan vaatteita... Ehkä olisi aiheellistakin pitää taukoa farkkupaloissa jo pelkästään siivon takia, joka noista ommellessa tulee.

Pesukoneen pysähtymistä odottelen täällä koneella, pyykit narulle (upea päivä, aurinko paistaa ja kevyt tuulen henkäys tuo syksyisen sävyn ilmaan) ja sitten metsään. Meillä oli aikainen herätys ja jännitystä ilmassa aamulla, kun nuorimmat on "Hollywoodin tähtinä" (oikeasti avustajina) elokuvan teossa. Saa nähdä, pitääkö punainen matto laittaa kuistille, ennenkuin suostuvat tulemaan kotiin... Oikeasti ajattelimme, että ikimuistoinen kokemus päästä katsomaan miten elokuva oikeasti tehdään ja olla mukana itsekkin. Illalla sitten saan (toivottavasti) kuulla, milaista se on.

Aurinkoista lauantaita!

perjantai 21. elokuuta 2009

Ette ikinä arvaa...


Mitä täällä on ommeltu!
Joo o, farkkupalaa ja aina vain tauti pahenee...

Tässä kylläkin ihan tarkoituksella ja pyynnöstä tehty kauppakassi (kokoa tosi-iso) Jälkeläiselle.
Kassin etupuolella Muumikuva, alunperin toiseksi nuorimman farkuista vuosien takaa, olikohan farkkujen koko ollut 122 cm, nyt hänen farkkukokonsa on jo 164 cm, eli kasvua tapahtunut reippaasti.


Takapuolella tasku ja molemmat puolethan on tehty "hirsimökeillä", laskokset yläosaan ja kapeampi "kauluskappale". Pieniä farkkutaskuja kassissa 3 kappaletta, Jälkeläisen omasta pyynnöstä.


Sisäpuolella vuorissa (edelleen samaa vanhaa keittiön verhokappaa, ties kuinka monennessa kassissa) molemmin puolin vielä farkkujen takasasku. Noi valmiit taskut farkuissa on nopeita taskuja ommella ja kassikäytössä kokemuksen mukaan käteviä.

Ompelin mä Hellulle vähän päiväkotivaatteita, yksi asu odottaa kuvausta ja sitten farkkupalat taas vei mukanaan...


Toissapäivänä sitten leivoin ensimmäiset hapanleipäni. Edellisenä päivänä olin laittanut "mössön" käymään ja uskomattomalta tuntui, kun totesin käymisilmiön tapahtuneen. Maku ei vielä ollut sitä mitä hain, mutta tästä se lähtee ja seurava satsi jo suunnitteilla.


Sukkasatoon lähdin ensimmäistä kertaa mukaan. Päätavoitteeni on tehdä huovutettuja tossuja joulua silmällä pitäen. Viimevuosina olen niitä tikutellut kymmeniä pareja joulun alla ja suosittu lahja kun on ollut, niin jonkin verran niitä tarvitaan tänäkin vuonna.

Luvassa kaunis viikonloppu, joten metsä kutsuu.

Kaunista viikonloppua!

tiistai 18. elokuuta 2009

Ja farkkupalaa isommaksi...


Tauti senkun pahenee ja farkkukasat pienenee...

Tämä projekti alkoi ihan viattomasti. Kassia aloin tehdä ja valmiiksi tikatut kaksi palaa heitin leikilläni sängyn päälle vierekkäin ja sitten karkas homma käsistä kokonaan. Tai ensin ajattelin tehdä vielä kaksi neliötä ja päättää sitten, teenkö niistä kaksi kassia vai lisää paloja. Loppujen lopuksi tein yhdeksän iso palasta ja kasasin ne yhteen.
Ja koska mulla ei ole "tilkkuvehkeitä", eikä myöskään kokemusta/oppia/taitoa tilkkutöihin, silti olen tyytyväinen valmiiseen peittoon.


Saatuani peiton farkkuosan kasaan siirryin olkkarin lattialle peiton tekele ja ompelukone sun muut varusteet mukanani ja ompelin peiton lattialla. Sukuselvityksen mukaan olen räätäli Grönroossin jälkeläinen, silti lattialla jalat ristissä ompelu ei ollut kropalle mieleen, vaikkakin ompelu oli helpompaa (mun ompelukoneessa on "käsikytkin", eli en tarvitse jalkapainiketta).

Loppusuunnitelmissani oli tehdä sekä sohvan päälle heitettävä peitto, että torkkupeittona käytettävä versio, joten alkoi vuorikankaan etsintä. Sattuneesta syystä (sulovilenismi) mulla on "muutama" kankaanpalanen kotona ja näistä päätin löytää vuorikankaan. Juuri oikean kokoinen fleece-palanen odottikin kaapin perukoilla pääsyä ompeluun. Vuorin kiinnitin nuppineuloilla ja silitin siinä lattialla taitteet, joten ompelu sujui helposti.
Ja sitten peittoa kuvaamaan ulos ja sisään!


Tässä peitto sohvan päälle vielä kokeilu mielessä heitettynä. Aurinko paistaa iltapäivällä olkkariin, joten kuvan läikikkyys siitä. Auringosta puheen ollen, ei sitä paljon ole viimepäivinä näkynyt, vähän iltapäivisin. Minä olen nauttinut sateesta täysillä, sillä sienet jo kuivuivat metsään täällä. Nyt onkin lähipäiville luvattu poutaa ja minulle reissuja metsään katsomaan, miten hyvin sade on sieniä kasvattanut.

Vielä kiitokset Puh-takin ja penaalin kommenteista! Ihania ja kannustavia kommentteja olen saanut Teiltä.

Arvatkaas, mitä mä meinaan seuraavaksi ommella? No farkkupaloja tietenkin...

Aurinkoista loppuviikkoa!



maanantai 17. elokuuta 2009

Kouluun paluu!

Kuten vakilukijat tietää Jälkeläinen palaa kouluun ja tänään se sitten alkaa.
Penaalin lupasin jo aikoja sitten tehdä ja jokin aika sitten sain idean laittaa pikkuisten kuvat penaaliin. Viime maanantaina kävivät poikani luona muutenkin kuvauksissa ja olin pyytänyt poikaani ottamaan lapsista kuvat penaaliin. Kuvat olen siis tulostanut silityspaperille, jonka silitin luonnonvalkoiseen kankaanpalaseen. Kuvat sain pojalta prtinttausta vaille valmiina, eli kaiken kuviin liittyvän hoiti hän.

Illalla soitteli Jälkeläinen todettuaan penaalin myös koulutarvikkeille sopivaksi. Toivottavasti penaali poistaa lasten ikävää, eikä lisää...

Hyvää koulun alkua Jälkeläinen!


Ja Henkka käsi poskella jatkuu...
Nalle Puh takin poika sai ja tais olla mieleinen, ainakin kuva. Hienosti sovitti takkia ja poseerasi kuvissa.


Näkeehän kaikki, mitä mulla on jalassa!
Pihakuvauksiin hipsuteltiin siis nuorimman tätin croksit jalassa.


Jee!
Hyvää syysviikkoa kaikille!

perjantai 14. elokuuta 2009

Joko tunnet sä ystävän?


Aiemmin näytetystä kuvasta tuli sitten Nalle Puh!
Kaikista työläin vaihe oli tuo kuvan viimeistely, onneksi viikonloppuna oli kauniita ilmoja ommella Nalle Puh valmiiksi ulkona auringon paisteessa. Nalle Puh on muuten otettu täältä.
Muuten takin malli on omaa, tällä kertaa alhaalta ylöspäin, hihat ja kaarroke yhdistettynä. Otin mittoja valmiista hupparista kokoa 110 cm. Vihreänä lankana oli Oslo ja Puhissa sekalaisia lankoja yhteensä 300 grammaa ja 3,5 mm Adit puikkoina.


Eilen kävin ihan "kaupungissa", läheisessä pikkukaupungissa etsimässä vetoketjua takkiin, vaan eipä löytynyt sopivaa (mun tuuria). Tänään toiseen ilman suuntaan etsintää jatkamaan ja samalla tyttöjä harkkoihin kuljettamaan. Harrastuskausi käynnistyi yllättäin jo samalla viikolla koulun kanssa.
Takki menee siis Jälkeläisen pojalle päiväkotikäyttöön. Ajattelin kolme täyttävällä pojalla vetoketjun olevan helpoin ja nopein kiinnityshomma villatakissa, tuskin päiväkodissa on henkilökunnalla aikaa nappeja kiinni laittaa... Nyt vaan peukut pystyyn vetoketjun etsintään.

Hyvää viikonloppua ja antoisia metsäretkiä!

keskiviikko 12. elokuuta 2009

Farkkupalaa ja kummitusnapit!

Kaunis kiitos tunika/pusero kommenteistanne!
Se hassu hahmo edellisen bloggauksen viimeisessä kuvassa on saanut lisä piirteitä ja on jo tutumman näköinen. Parhaillaan makaa hivenen kosteana vielä pingoituksessa, joten säästetään paljastus seuraavaan kertaan.

Farkkupalat ne alkoi taas vaatia seuraansa ja tein pienen penaali/pussukan, sekä aiemminkin nähdyn kassin kanssa samanlaisen "kauppakassin". Sitten aloin ihan viattomasti tehdä kassia hirsimökillä ja katselin kahta valmista isoa palaa ja ne alkoikin vaatia kavereita vierelleen ja kuinka ollakkaan, nyt kasa isompia paloja odottelee yhdistymistä ja jonkinasteinen peitto/suoja tai jotain vastaavaa on tulossa.
Todettakoon vielä kerran, etten minä tilkkutöitä ala tehdä, tää on ihan muuten vaan tämmönen pieni kokeilu...


Uudessa Ullassa Kummituskukat houkutti kokeiluun.
Kerästä mohairlankaa syntyi kuitenkin kummitusnapit. Huivin päästyä puikoilta kokeiltiin sitä toiseksi nuorimman tyttären ja kaverinsa kanssa. Tytär ehdotti heti siihen nappeja ja kummallekkin tuli heti samat napit mieleen.
Malli on monipuolinen, itse seurasin sitä vain osittain ja neuloin työn periaatteella kerä loppuun.
Huivi on kokoa nainen ja mallityttö kuvassa vähän "leveilee", että saatiin huivin oikeampi malli esiin. Kiitokset mallille!


Ja vielä huivi takaa.
Mihinköhän mä vielä päädyn näiden huivien kanssa...

Nyt puikoilla toiseksi nuorimmalle pitkä villatakki (puuvillaa) vanhan kaupasta ostetun mieleisen takin isompaa versiota yritetän tehdä. Malli ja väri on tytön omaa suunnittelua. Ensimmäisen illan neulomista esiteltyäni tytölle (vajaa 10 senttiä alaosaa), tyttö ihmetteli, että noinko vähän vasta valmiina ja kysyi: Montako viikkoa meinaat tehdä sitä? Krhm, pitää pistää varmaan turbovaihde puikkoihin.

Kutomisiin!

lauantai 8. elokuuta 2009

Pusero/tunika ja muuta mukavaa...

Lomareissulla aloittamani pusero/Tunika ale Tenneseestä. Todennäköisesti värikylpyyn vielä joutuu, valkoinen pitkähihainen ei tunnu ihan käyttövaatteelta mulle. Valkoista Tenneseetä enää oli poistoalekasassa ja sulovileeniä kun ollaan niin poishan se oli ostettava.


En nyt ihan varma ole, onko tämä pusero vai tunika, mut ihan kivantuntuinen päällä pitää.
Alaosan ja hihojen mallineuleen nappasin Lempiksen lehdestä (oletettavasti kesän moda), jossa oli hihattomassa mekkossa tätä mallia helmassa ja vyötäröllä. Ensimmäinsen kerän neulottua helmaa pyörönä mallineuletta aloin epäillä silmukoita sittenkin olevan liikaa (juu, tein mä mallitilkun tapaisen kylläkin) ja jaoin silmukat lisäpuikoille ja sovitin, todeten, että kyllä on vähän liikaa. Lempis purki, kun ittelle tekee niin pahaa tuo purkaminen ja aloitin uudestaan muutaman kuvion vähemmällä silmukkamäärällä.
Aika passelin kokojnen sitten loppujen lopuksi tuli. Hihat teen aina itselleni liian pitkiksi, toivotaan, että pesussa vähän kutistuis pituudestaan.


Tenneseetä kului 550 grammaa ja Adin 3,5 pyöröpuikoilla tehty.
Malli omaa sähellystä alhaalta ylöspäin kaunaloihin, hihat samaan kohtaan ja raglankaarroke pyöröneuleena. Tässä nauhakujassa kulkee langasta nyöritetty nauha, vois olla ihan kiva, jos ostaisi alaosan väristä silkkinauhaa ja vaihtelisi sitten sen mukaan nauhoja.

Aamulla ikkunasta katsoin nousevan auringon säteiden valaisemaa kasteista taidekutomusta pellonreunassa. Kuvaamaan mennessä aurinko oli jo vaihtanut paikkaa, mutta eikö ole taitava kutoja!


Uskomattoman ihana ystäväni toi minulle poimimiaan mustikoita. Iso KIITOS!
Itse en enää pysty mustikoita poimimaan ja hän tietää sen, joten poimi sitten meille mustikat. Nyt on pakkasessa mustikkaa, on syöty mustikkaa ja leivottu piirakkaa, nam.


Loppukevennyksenä parhaillaan työn alla oleva neule.
Varmaan moni tunnistaa jo nyt, kuka siihen tulee!

Aurinkoista viikonlopun jatkoa!

torstai 6. elokuuta 2009

Pellavahuivi!


Ihanaisen ensimmäisen pellavanneulonta kokeilun tulos Holvit-huivi.
Lankana Karolin 100% pellavaa, 4,5 mm Adeilla neulottu Holvit-huivi mallia sivusta seuraten, eli pienillä muokkauksilla. Lankaa oli 150 grammaa ja aika tarkalleen sen neuloinkin loppuun.
Luistava neulekomus tuo pellava-Adiyhdistelmä. Ja niinhän se sitten iski himo neuloa pellavaa lisää ja lisää...

Kiitokset huivimallille, niin mallin osasta, kuin vierailusta luonamme!



Tässä huivi vielä "heitettynä" viljapeltoon. Langan väri tuntemus on jotenkin niin samaa, kuin syksyinen viljapelto.

Aurinkoista ja lämmintä loppuviikkoa!

maanantai 3. elokuuta 2009

Jemmahaasteeseen vastaus!


Hidas hämäläinen täällä vihdoin vastailee Matleenan haasteeseen.
Kuvauksen ja kuvausjärjestelyn toiseksi nuorin tytär hoiti kyllä jo silloin haasteen tullessa.
Haasteen ideanahan oli näyttää mitä itsetehtyä kenenkin lahjalaatikossa/jemmapaikassa on.


MInulla on kaksi noita kannellista muovilaatikkoa tupaten täynnä pääasiassa huiveja.
Ja lauantainahan taas yksi huivi laatikoihin päätyi.


Onhan siellä seassa jokunen pieni villatakki ja rukkasiakin löytyy, myös muutamat siili-lapaset tikuttelin keväällä syksyä odottamaan.
Kaksi isoa Kevätpäiväntasaushuiviakin siellä vielä odottelee kotiaan.
Ihan käteväähän tämä on, kun on lahjaa tai tuliaista mukaan napattavaksi kotona.

Haastetta haluaisin jatkaa eteenpäin, joten kertokaa Tekin, mitä jemmasta löytyy!


Nyt siirryn koneelta sohvalle päättelemään langat uudesta tunikasta/puserosta ja pingoituksen jälkeen katsotaan, kumpi siitä tulikaan...

sunnuntai 2. elokuuta 2009

Bolero ja metsähousut!


Kesäkuulla on näköjään tein tämän boleron, äkkiä aika menee.
Bolero neulottu vuosikertalangasta (joku Novitan puuvillasekoitelanka, josta aikoinaan paljon tuli neulottua). Malli tuo niin usein käyttämäni ylhäältä alas ja vähän pitsiä helmaan. Kukkanen virkattu ja langan värinen helmi keskelle. Koko n. 150 cm. Loppusijoituspaikka bolerolla vielä epäselvä, eiköhän tuo paikkansa löydä.
Kuvaajana poikani, kiitokset!


Pojalleni ompelin "metsäänmeno" housut kalareissuille.
Kaavan pohja jokin vanhempi SK, mallia muokkailin pojalle sopivaksi. Housuissa ylhäällä vetoketjutasku, sivussa reisitasku ja polvissa laskokset ja toiselle sivulle ompelin vielä lenksun, johon saa tavaroita roikkumaan. Kankaana Luhdan kosteuden kestävä ulkoilukangas.

Näin on elokuun ensimmäinen viikonloppu lopuillaan. Aika menee niin nopeasti nykyään. Tänään saatiin sadekuuroja auringonpaisteen väleissä. Aamupäivällä kävin vadelmia poimimassa. Vähän siivoilua ja leivoin kanttarellipiirakan suolaiseksi palaksi ja mustikkavadelmapiirakan makeaksi herkuksi, molemmissa maistuu syksy.

Hyvää viikonalkua!


lauantai 1. elokuuta 2009

Villimarjatar!


Aamulla otin pingoituksesta lomalla valmistuneen Villimarjatar-huivin.
Pirtin Kehräämön luonnonvalkoista kampavillaa kului 270g ja neuloin 4,5 Adeilla (ei olisi haitannut, vaikka puikkokoko olisi ollut isompikin).
Kokoa huiville tuli 170*60 cm.


Malli on aivan ihana neuloa. Ennen huuhtelukylpyä ja pingoitusta kuvio oli aika umpinainen, vaan hienostippa huo villimarjat aukesi pingoituksessa.
Ilmava ja kevyen oloinen huivi on, vaikka lankaa kului yllättävän paljon.


Huivien kanssahan meillä perinteisesti tanssitaan ja silloinhan tulee hauskoja kuvia.
Huivi päätynee lahjalaatikoihin (kuvasin omat lahjalaatikot ennen lomaa Matleenan haasteen mukaan, täytyykin muistaa blogatakkin ne). Huiveja on niin hauska kutoa, loppusijoittelu alkaa vaan olla jo vaikeampaa, kun tuo suku ja ystävät on varmaan jo kyllästetty mun huiveilla...

Ja huiveista mieleen, että tytär toi sitten Tallinnasta mulle sitä Katian Linoa. Kiitokset neuvoista Eila. Eli pellavahuivia tulossa jossain vaiheessa, pellavan lumoissa kun ollaan.


Kylmähän se aamusella tuli ja kuvauksen jälkeen huiviin oli mukava kääriytyä ja lämmitellä!

Käytiin me nuorimman kanssa päivällä pienellä mettälenkillä kanttarelleja poimimassa. Sade on saanut niiden kasvuun vauhtia ja kohtalaisen kivasti löytyikin. Isompi kastike tai pari piirakkaa tän päivän saaliista saa, eikä oltu varmaan tuntiakaan. Huivien, sienien ja muiden mukavien hommien lomassa olen yritellyt pikkuisen aina siivoillakin.

Kuunvaihteessa tehdäänpä katsaus heinäkuun neuleisiin:
  • Holvit-huivi pellavalanka 150g
  • Villamarjatar-huivi Pirtin kampalanka 270g
  • Palmikkotakki Sorbettia reilu 600g
  • Huovutetut tossut Pirtin hahtuvalanka 150g
Yhteensä 1 170 grammaa.

Nyt meni viidentoista tänä vuonna neulotun kilon raja rikki.
Paljonhan sitä lomakuussakin sai puikkoja näköjään heiluteltua ja parasta on, että sai heilutella niitä puikkoja pihalla jonkin verran. Tenneseestä tekeillä oleva pusero/tunika/mikä siitä sitten tuleekaan on kaarroketta vaille valmis.

Heinäkuussa innostuin niihin farkkupalakasseihin ja näpit syyhyää päästä lisää tekemään, kunhan löytäisin ompelupöydän, joka on piiloutunut epämääräisten tavaroiden alle. krhm.

Rattoisaa lauantai-iltaa!