sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Ensimmäinen Adventti!


Viimeiset valmistuneet kuvasin äsken. Ulkokuvia ei saanut otettua, kun sitä vettä satelee pitkin päiviää ja pitkin päiviä...
Kuvasta puuttuu tyttärelle kutomani Rinsessakämmekkäät punaisesta Seiskaveikasta,
Poikittain ainaoikein neulotut kämmekkäät jotain mohairsekoitelankaa. Napakan tuntuiset ja yllättävän istuvat käteen.
Siilit ei esittelyjä kaivanne! Tässä kokoa pikkutyttö, Seiskaveikkaa ja Patonsin hörhelölankaa.

Kaikkiaan kahdeksan paria sain tehtyä Lapaskuun aikana. Luultavasti vielä joulukuussa lapastellaan pukin konttiin.


Nuorimmaisen jalka pahenee paranemisen sijasta ja aktiviteettejä pitää keksiä energiselle, normaalisti paljon liikkuvalle lapselle. Eilen leipoi ensin pipareita ja sitten koristeli piparit (yhteensä parin tunnin aktiviteetti).
Kuvaukseen pääsi "virtahepo bikineissä" sekä minulle tekemänsä kännykkä.

Ensimmäistä advettia vietetään ja joulu tulla jolkottelee...Ulkona sataa vettä päivittäin ja pitkin päivää, saa nähdä tuoko joulukuu lunta tullessaan.

Hyvää Adventtia ja alkavaa viikkoa!

torstai 26. marraskuuta 2009

Ommeltua!


Täällä on aikaa kulunut istumalla odotushuoneissa nuorimmaisen polven seurana, olihan tyttö muutenkin kyllä mukana. Eli jalka onkin ensimmäistä lääkärin arviota pahemmin sattunut ja paraneminen kestänee kauan. Niin ne odotushuoneet ja huonosti varustautunut neuloja on huono yhtälö. Esimerkiksi toissa-aamuna, kun lääkäriin lähdettiin, otin mukaan pikkuneuleen, joka riittikin lääkärin odotteluun yhdessä paikassa, vaan lääkäripä lähettikin kiireenvilkkaa sairaalaan ja en sitten kiertänyt kodin kautta lisää lankaa hakemassa, jos olis ollu fiksu ja käynny edes lankaa ostamassa matkan varrella... Sairaalassa sitten odoteltiin tunti jos toinenkin, eikä mulla ollut yhtään kudottavaa, nyyh. Arvatkaapa vaan, kuka ottaa seuraavaan lyhyeksikin oletettuun käyntiin lääkärissä säkillisen lankaa ja salkullisen puikkoja? Ja koska ystävät/sukulaiset oletettavasti seuraa tytön jalan tilannetta täältä, niin tulpat sun muut pahimmat vaihtoehdot suljettu pois (toivottavasti), seuranta jatkuu ja tutkitaan lisää... Pistän tänne tietoa lisää sitä mukaa, kun sitä saadaan...

Ja neuleista ei mainittavaa tai kuvattavaa, mutta Korvatunturin alihankkijana toiminut olen ompelupuolella. Yläkuvan tunika mennee Espooseen (josko kelpaisi), kokoa sillä on 110 cm, malli hivenen saajaa isompi ja luonnossa kauniimpi kuin kuin kuvassa.


Eräs tyttönen täytti 4-vuotta ja ompelin hänelle essumekon ja yöpin lahjaksi. Yöpistä ei kuvaa, mutta samanlaista valmistunut sinne Korvatunturille sarjatyönä, kun vaan saisi jotenkin kelvollista kuvaa niistä...
Kuvasssakin essumekon värit ihan pielessä, mallin ja idean siitä kuitenkin nähnee. Kokoa tällä oli 110 cm.
Ai niin, farkkupalastakin tein muutaman kosmetiikkapussin, vaan unohdin kuvata. Tosin samantapaisia ollut täällä ennenkin.

Pimeää, sateista, mutta lämmintä sää ollut täällä ja ennusteiden mukaan samaa luvassa jatkossakin. Pihalla voisi ottaa mutakylpyjä, jos haluaisi kaunistua... Metsässä pitäisi piipahtaa katsomassa, olisiko kanttarellit alkaneet tehdä uuttasatoa. Niin ja joulukoristelaatikoita kaivella ainakin adventtikynttelikön etsimisen verran. Sunnuntaina jo syttyy ensimmäinen kynttilä ja avataan partiolaisten joulukalenterista ensimmäinen luukku. Siitä alkaa jouluun valmistautumisemme.




lauantai 21. marraskuuta 2009

Helinäkeiju ja dino!


Viikko vierähti aivan hirveällä vauhdilla. Mihin ihmeeseen aika katoaa!
Ja muistutuksen siitä, ettei koskaan mitään pitäisi suunnitella, sain taas eilen. Suunnitelmat unohtui, kun nuorin soitti satuttaneensa polvensa koulussa. Ilmeisesti ja toivottavasti mitään vakavaa ei polvessa ole, perussukuvian lisäksi, ainakin yö meni rauhallisesti ja liikkuu keppien kanssa lujaa. Puolipäivää meni kuitenkin odotellessa lääkärissä eri henkilöiden luokse pääsyä yms. Ensin vaihtui lääkäripaikkakin ja kaikenlaista byrokraattista sähellystä (kuten meidän kunnassa sääntönä on) oli, mutta henkilökunta hoitajasta lääkäriin loistavia ja röntgenhoitajalle erityiskiitos. Nyt seurataan ja samalle lääkärille päästään, jollei ala parantua. No niin, sairasertomusta jatketaan toisella kertaa ja siirrytään blogin viralliseen osioon.

Hellulla ja Henkalla oli eilen ensimmäiset naamiaisensa ja jo muutama viikko sitten tein nämä asut. Postipoika sitten viikolla kuljetti asut lapsille, kun ei vielä possutaudin takia uskallettu tapailla. Jälkeläinen alkaa olla jo paremmassa kunnossa, eli kolmen viikon possuilut toivottavasti taltutettu siellä. Lapsiin ei tauti tarttunut ja nyt ovat rokotettu, samoin kuin meidän tytötkin. Huomaattekos, miten sujuvasti siirryn käsitöistä sairasteluihin!

Takaisin Helinäkeijuun! Mekon tein kahdesta eri verhosta, resoria yläosaan ja olkaimina toimii verhoista leikatut kaitaleet, joiden kuvittelen kauniisti "liitelevän" Hellun pyöriessä... Etumuksen "kukkakoristelu" on kynttilän mansetista. Paketista puvun saatuaan Hellu suuttui, kun ei pukuun kuulunutkaan hanskoja, kuten veljensä dinopukuun. Olimpas taas harvinaisen tyhmä mummi , kun en moista puutetta asussa tajunnut...


Henkan dinoasussa siis ne hanskat on. Haalarin tein ihan perusfleecehaalarin kaavalla, joka oli SK:lehdessä pari vuotta sitten. Selkään ja huppuun ompelin nuo "siksakit" ja siinä vaiheessa puku näytti siltä, että sitähän voisi käyttää vaikkapa autoiluasuna ja hännästä tuli irrallinen. Häntään ei kaavaa ollut, ihan mutu-tuntumalla tein ja fleecepaloja täytteenä. Kuminauhalla tarkoitus kiinnittää puvun päälle. Ja hanskojen kaavat puolestaan jostian vanhasta Muotimuksusta, lisäsin vaan "siksakit" käden selkämykseen. Haalarissa on muuten vetoketju edessä, eli tosiaan ihan perushaalari muuten. Jälkeläinen varmaan jossain vaiheessa lähettää mulle tai laittaa blogiinsa kuvia puvuista lasten päällä, henkarissa kun nämä ei oikein ole edukseen.

Palataan käsityöasioissa piakkoin ja pysytään terveinä.

Hyvää viikonloppua!

maanantai 16. marraskuuta 2009

Maanantaita!


Otsikon keksijä on hakusessa, samoin käsityöntekijä ja blogikirjoittaja!
Ei ole sika-tai muu tauti vielä tullut kylään (ei kyllä pyydetäkkään), muuten vaan nivelet vaivaa ja säryt vie inspikset piiloon. No, on jotain pientä sentään valmistunut:

Jo viimeviikolla valmistui "kaverille kans bolero", kuvaa ei ole, täsmälleen samanlainen kuin tämä tyttärenkin. Ja edelleenkin vastustan mustan langan neulomista sähkövalossa.

Ensimmäinen ja viimeinen kokemusneulomus Pom-Pom langasta näki päivän valon. Huivi ystävälleni, jonka merkkipäivien kanssa mokasin oikein kunnolla, hävettää. Kuinkahan monen muun nimi/syntymäpäivät olen onnistunut unohtamaan tänävuonna!?! Lanka ja neulominen siitä oli kyllä kokemus, jonka olisin ihan hyvin voinut jättää kokematta. Ei siitä sen enempää.

Nuorimmainen halusi raitapipon, piiiitkän sellaisen. Värit valitsi itse siitä mielenhäiriössä ostetusta Seiskaveikkakasasta. Kolmosen pyöröllä (50cm) tikutin menemään ja aina tyttö käski tehdä vielä lisää, kunnes antoi luvan alkaa kaventaa. Kouluun lähti pipo päässä, että ilmeisesti kelpaa pipo.


Loppukevennyksenä "pitkäkyntinen rosvomme" Sonffi syömässä salaattikupista varastamaansa salaatinlehteä. Aika iso salaatinlehti hävisi suuhun nopeaan tahtiin ja kaverit siellä ruudun toisella puolella taitaa taas nauraa!

Hyvää viikonalkua ja muistakaa syödä salaattia!

perjantai 13. marraskuuta 2009

Hempeät siilit!


Tämmöiset hempeät, lempeät siilit pikkutytön koossa tein Seiskaveikasta ja Patonsin "hörhelölangasta". Nämähän meni myös Lapaskuuhun.

Pieniä neulomuksia puikoilla nyt on menossa ja tulossa. Isommat neuleet on toki suunnitelmissa, mallitilkkuja ja laskelmia pitäisi ensin saada tehtyä. Miten joskus onkin niin vaikea saada itseään niitä tekemään? Sitten kun saan puseron/takin puikoille, niin intoa taas riittää mutta alkutyöt... Eli lapasia/sukkia/pipoja tehdään kunnes...



Jakke oli yhtenä iltana niin väsynyt, että nukahti kesken iltasadun!

Hyvää viikonloppua!

torstai 12. marraskuuta 2009

Torstain turinoita!


Kiitoksia kaikille Leppäkerttumekkoa kommentoijille! Mekko saattaa päätyä päiväkodin kuvausasuksi, joten tein mekon alle puseron, ohutta punaista colitsia ja mustat resorit. Josko vaikka saataisiin kuva sitten Hellusta tännekkin.
Ikävämpi asia, Jälkeläisellä on sitten se possutauti, näin hänelle eilen ilmoitettiin testin tuloksesta. Soitti ja lauloi mulle sitä "Porsaita äidin oomme kaikki..." laulua, onneksi huumorintajua ei tauti ole vienyt. Toivotaan nyt hänelle paranemista ja ettei lapsiinsa possuilua tulisi.

Fleece-asu toiseksi nuorimmalle.
Fleecen tyttö valitsi itse, samoin mallin piirsi, toteutus jäi ainoastaan tehtäväkseni. Perushousut, resori vyötäröllä ja lahkeissa. Huppariin H-kirjain aplikoitu hihaan, resorit, vetoketju ja tasku turkoosin sinistä, luonnossa ei noin iso väriero. Koulussa jo käyty puku päällä, eli kelpasi käyttöön.

Koulusta tuli mieleen maanantai, kun meidän koulu joukkohysteriaan sairastui!
Ei tarvita kuin yksi "pöpö-kammoinen" aikuinen ja pieni koulu tyhjeni kesken koulupäivän "sairaista" lapsista. Ensin soitti opettaja, että toinen tytöistä on kipeä, soitin tytölle ja siinä vaiheessa jo toinenkin tyttö oli "eristetty" jumppasaliin, kuten niin moni muukin. Totuus selvisi sitten tyttöjen kotiuduttua, aamusta asti oli oppilaita eristetty "kuumeen" (ainakin suurin osa 37 alla tai nippanappa päälle) ja sairauden takia ja lähetetty kotiin. En tiedä oliko enää kolmelta yhtään oppilasta koulussa. Lapsia ei voi syyttää, vähemmästäkin oppilaat pelästyy kun, aikuinen huutaa, "älä tule tähän luokkaan, olet sairas" tai jos ns. terve oppilas meinaa mennä "eristyshuoneeseen" ja huudetaan, "älä mene sinne, siellä on sairaita". Kuuntelin näitä kommentteja omien ja muiden lasten kertomina ja en tiennyt, pitäisikö itkeä vai nauraa...
Tietämäni mukaan vielä koulussa ei ole possutautiin sairastuttu ja oikeasti kipeät lapset on normaaleissa flunssissa. Tiistaina nämä "sairaat" lapset sitten menivät kouluun. Tämä käytös nyt ei ole mitenkään uutta ja ihmeellistä, en kuitenkaan ala koulublogia tästä tekemään, pysytään enimmäkseen käsityöasioissa kuitenkin. Kauhulla ajattelen, jos tuossa koulussa joskus tapahtuu jotain vakavaa! tämä on tätä kyläkoulua...
'

Viimekesäisen aurinkovärjäyksen satoa:
Kaksi luonnonvalkoista tablettia yhtaikaa värjättyinä. Punaisesta ei kuvioita eroitu, vihreästä hyvin näkee lehdet. Rinnakkain tehtyinä ja kuivumaan jätettyinä. Eli aina ei voi onnistua.



Tämän nähtyäni, pipoasia jäi muhimaan päähäni ja tässä toteutus. Lnakana Seiskaveikka, puikot 3 mm ja lahjalaatikkoon päätynee...
Yläkuvassa näkyy kavennukset, joita en ymmärtänyt, mutta hyvinhän nuo meni. Vähän vähensin kerroksia kuvioneuleosuudesta, koska tein aika pitkän resorin ensin.
Alakuvassa pipo Smoothie.koneen päällä, ei ollenkaan sopiva "mallipää, mutta eiköhän tuosta selvää saa.


Nyt puikoilla Lapaskuuhun menevää.
Palaillaan ja hyvää päivän jatkoa!

sunnuntai 8. marraskuuta 2009

Lennä, lennä leppäkerttu...


Keskiviikko oli päivä, kun kaikki tuppasi menemään metsään. Illalla kuitenkin "salama iski" ja näin silmissäni leppäkettu-liivihameen Hellulle. Mitään älyllistä selitystä tähän salaman iskuun ja leppäkerttuun ei ollut, tarkka paikka sen sijaan tiedossa: Olkkarin vaihtuessa eteiseen se iski. Voi kun tietäisi, millä ja miten tuo alitajunta työskentelee...

Samana iltana tai oikeastaan oli jo yö, kun laskeskeltuani silmiä ja mittailtuani loin silmukat liivariin. Millään en olisi malttanut mennä nukkumaan. Äsken otin pingoituksesta ja ompelin napit. Vielä tuo kaipaa prässäystä, mut kiire oli ottaa kuvia, jotka on surkeita näissä valo-olosuhteissa.

Liivari neulottu helmasta (ainaoikein muutamia kerroksia) ylöspäin. Pilkut kirjoneuleena (jos nyt tekisin, niin virkkaisin ympyröitä valmiiseen työhön), keskiviiva jälkeen päin kirjovirkattu. Yläosa lyhennetyillä kerroksilla tehty "pään muotoon", lopuksi yläosan ympäri ainaoikeaa.

Lankana Tiina (villaa, puuvillaa ja akrylliä, ei mikään unelmalanka neuloa...), kulutus yhteensä 250g.
Puikot 3,5 mm Adit.
Kooksi laskettu ja tarkoitettu n. 92 cm, totuus nähdään, kun saadaan mekko Hellun päälle. Maltankohan mä odottaa jouluun...
Koko työn ajan oli hauska ja leikkisä mieli ja lopputulokseen olen tyytyväinen, kunhan höyrytys tehty.


Tautirintamalta kuultua: Jälkeläinen ilmoitti aamulla olevansa "ihan jees", mutta nyt Hellu rohisee ja kuume taitaa olla nousussa, odottelen päikkärien jälkeen kuulumisia sieltä.
Toivotaan paranemisia sinne!


Ja farkkupalaahan sitä eilen leikattiin ja ommeltiin.
Tässä taustalla se toinen nojatuolin suojus, nyt on sitten helppo siivota, jos osuu kissan oksennus tai muu sotku tuolille/sohvalle.
Kauppakassi vanhaan malliin, vuorina edelleen entinen vieraslakana, sisällä takatasku ommeltu vuoriin ja kassin ulkopuolella myös tasku molemmin puolin.
Mihinkähän mä joudun näiden kassien kanssa! Lahjalaatikosta löytyy farkkukassia ja pussia yllinkyllin.

Hyvää päivän jatkoa!

lauantai 7. marraskuuta 2009

Lumiukko ja emakkoepäilyä!


Aamusella nuorimmainen keräsi pellolta lunta lumiukkoa varten ja nyt takapihalla komeilee iloisesti hymyilevä mummi-lumiakka!
Lunta jonkinverran maassa, aika märkää ja oletettavasti sulaa pikkuhiljaa pois, mutta nautitaan nyt siitä.
Alakuvasta varmasti huomaatte, mitä tytöllä on käsissä!


Sitten vähän kurjempaa kerrottavaa. Oletettavasti olen emakko, Jälkeläisellä kun lääkäri "olettaa olevan possutaudin". Ankara on tauti ja toivotaan pikaista paranemista ja ettei pieniin tauti iskisi (Jälkeläisellä alkoi viimesunnuntaina). Toissapäivänäköhän se oli, kun yritti puhelimessa laulella "Porsaita äidin oomme kaikki", mutta kuuli kyllä, että keuhkot on kovilla. Porsas on meillä lapsille "lempinimi", ei kyllä olisi ollut väliksi oikea porsastelu taudin muodossa. Ajatelkaa, Jälkeläinen ei ole pystynyt edes kutomaan!

Kutomisesta puheen ollen, sain viimeyönä pääteltyä sen "idea neulomuksen" pääteltyä ja aamulla pistin pingoittumaan, huomenna ehkä kuvia...


Kurja kuva Hellulle ja Henkalle Korvatunturiin menevistä vaatteista.
Viimevuonnahan tein nämä mekot tuosta tunikan flanellista (peräisin Lempikseltä). Palanen jäi silloin ja vuoden odottanut kaveria ja kaveri oli odotellut kesästä asti kaapissa. Vihreä farkkukankaan palanen osui käsiini ja heitin pesukoneeseen kutistumaan. Farkku pehmeni uskomattoman paljon yhdessä pesussa ja samassa tiesin mitä näistä kankaista teen

Henkalle Dino-housut. Kaavana Ottobren Taku-pellavahousujen kaava (koko 110 cm). Jotain "kivaa" housuihin tahdoin, muttei liian kirjavaa. Seinällä olevassa muistitaulussa on nuorimmaisen aikoinaan kerhossa tai eskarissa tekemä dino, josta otin kaavan samettiseen Dinoon, joka on ommeltu huosujen sivusauman päälle, eli menee edestä takakappaleelle (hankala kuvata).

Hellun asu samaa tunika/housut mallia, mitä täällä on useampia tehty. Ihanan pehmeä tuo flanellitunika, tasku housujen farkkukankaasta ja laatikosta löytyi nauhaa, jossa täysin samat värit, kuin flanellissa (ei varmaankaan kuvasta erotu). Housujen lahkeen nauha korkealla, ajattelin parilla pistolla kääntää lahkeen sisälle, taisi nimittäin tulla vähän pitkät. Tosin Hellu kasvaa vauhdilla ja sopivan kokoisia vaatteita taitaa olla vähintäänkin riittävästi. Ajattelin pikkuhiljaa tehdä suurempaa ja suurempaa (jollei vauhti tyssää, niin ensivuonna tehdään jo valmiiksi kouluvaatteita). Tämä asu on n 98 cm.

Lauantain kunniaksi kannoin farkkukopan keittiöön ja leikkasin kassin palaset ja sen vielä puuttuvan nojatuolin päällisen palat ja nyt menen ompelemaan.

Hyvää viikonloppua!

torstai 5. marraskuuta 2009

Nämä kelpasi!



Ja tämä pari jo kelpasi nuorimmalle, huh!
Naturgarnista (100% villa, josta yleensä huovutan) 4 mm bambupuikoilla tikutin tiiviit lapaset. Ei mikään nautinnollinen neulomus, paksua lankaa ohuilla puikoilla, kovin monia en ainakaan peräkkäin näitä tekisi. Näissä on sitten ne tytön vaatimat lyhyet rannekkeet (nopea pukea, kuulemma), koristelankojen värit tyttö valitsi itse. Nämä lähti aamulla kouluun, ensilunta ihmettelemään. Maa juuri ja juuri valkoisena aamulla oli ja nyt sataa lisää...

Ilta oli huomattavasti parempi, kuin päivä "jolloin ei olisi kannattanut nousta ollenkaan" ja sain "idean" seuraavaksi neulomukseksi. Yömyöhään sitä jo tikuttelin menemään, katsotaan toimiiko/onnistuuko suunnitelma.


Kesäisistä aurinkovärjäyksistä sai yksi eilen saumat ympärilleen ja heti pääsi sohvapöydälle (huomatkaa, tyhjensin pöydän kaikista neulomuksista ja apuvälineistä). Kuva ei tee oikeutta liinalle, luonnossa paljon paremman näköinen. Tähän värjäykseen olen hyvin tyytyväinen.

Lumisade kiihtyy, saa nähdä, jos vaikka illalla jo saisi lumiukon pihalle!

Talvista torstain jatkoa!

keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Lapaskuun avaus!


Tänään on ollut päivä, jolloin ei olisi pitänyt nousta ollenkaan. Tiedätte varmasti, miten kaikki menee pieleen tai mikään ei suju ja sehän alkaa heti sängystä noustua. Katsotaan nyt kuitenkin, saanko bloggauksen kunnialla tehtyä, jollen niin Mammutti ryömii, ei peiton alle, vaan varmuuden vuoksi ihan sängyn alle...

Uskotteko, että tuo aplikaatio hupparissa esittää Hello Kittyä? Kyllä vaan esittää ja ihan netistä tulostetun oikean värityskuvan mukaan tehty. No, ehkä Hellu ei ole kovin kriittinen kuvaan, kun Joulupukki tämän fleese-asun tuo. Samaa "sarjaa", kuin aiemmin Korvatunturille tekemä asu isoveljelleen. Tässä koko 92 cm, kaavat muokkaantuneita versioita.

Naamiaispuvut Jälkeläisen lapsille sain jo ommeltua, tai siivet puuttuu, mutta nuorin lupasi ne tehdä. Eli täällä Helinä-keiju ja Dino odottaa kuvausta. Katsotaan saanko kuvista esittelykelpoisia ilman lapsia sisällä... Tänään en edes yritä, kun on kerran menossa "älä tee mitään ja jos teet, niin metsään menee" päivä.


Ensimmäisenä tuotoksena Lapaskuuhun valmistui "rinsessatyyliset" lapaset, kaksinkertaisena lankana Wool ja Seiskaveikka, kokonaiskulutus reilu 100g ja 4 mm bambupuikot. Lapaset oli tarkoitettu nuorimmalle. joka pyysi lämpimiä, vedenpitäviä, muttei huovutettuja lapasia, ei nämä sitten kuitenkaan kelvanneet, joten uutta yritystä, onhan tässä kuukausi aikaa yrittää...
Näistä tuli uskomattoman pehmeät (liian pitkä varsi), tuo farkunsininen Seiskaveikka on ihanan pehmeää, ihan erilaista, kuin muut värit... Eikä nämä kyllä sitä vettäkään taida pitää. Ja eiköhän näillekkin käyttäjä löydy jostain tai sitten pidän itse.

Seuraavaksi yritän jotain Lovikkaan tyylisiä tehdä tytölle. Ideana on, että lapaset saa äkkiä käteen välitunnilla. On sen verran kiireinen neito kyseessä, ettei turhia sekuntteja pukemiseen käytetä tehokasta leikkiaikaa. Huh!

Lapastelemisiin!

sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Marraskuuta!

Lokakuu loppui ja eilen illalla (tai yötähän jo elettiin) klo 23.30 sain vasemmassa yläreunassa olevan tossuparin langat pääteltyä. Iltapäivä ja ilta meni tiiviisti Hello Kittyjen naamoja neulalla huovuttamalla. Lopussa meni usempi neula poikki, alkoi vissiin loppukiri tuntua käsissä kun neulat vaan napsahteli poikki. Viimeisen kissan naama jäi vähän kesken ja mietinkin, voiko sen laittaa sadonkorjuuseen mukaan? Vielä en näitä Hillokellariin ehtinyt laittaa, joten ehkä vielä tuumaillaan asiaa... Tiukalle loppu sadonkorjuu mulla meni, tuli vielä perjantaina pyyntö kaksista tossuista, toiset niitä sain valmiiksi. Saunan lauteilla mietin, miten kauan ehdin siellä makoilla, että saan sen kesken olevan tossuparin valmiiksi ennen puolta yötä. Itseä alkoi kyllä siellä lauteilla naurattaa, että olenkohan liian tosissani leikin ottanut... Jos tuo viimeistelemätönkin pari lasketaan mukaan, oli mun osuus sadonkorjuuseen 26 paria (tarkistan vielä määrän Hillokellarissa käydessä), ei huonompi sato ensikertalaiselle omasta mielestäni.

Jos nyt vielä käydään nuo kuvan tämän viikon sukat lävitse:
Ylhäällä vasemmalla "koulutossut" (luokan lattia on kylmä ja opettaja oli ehdotellut tossuja oppilaille, joten tyttäreni ja kaverinsa valitsivat langat ja mallin, joista heille ne tossut tikutan), näissä koko taitaa olla 39 (ja näille parhaillaan kudon kaveriparia tyttärelleni), lankana kaksinkertainen Seiskaveikka värit aniliininpunainen ja vihreä, aika raikkaan väriset, lankaa kului 100 g.
Leppäkertut esittelinkin jo edellisessä bloggauksessa.
Kolmet Hello Kitty tossut Naturgarnista, jota kului yhteensä 200 g. Näissä koot kolmenkymmenen molemmin puolin ja näillä lahjotaan pieniä tyttöjä.

Sitten katsaus lokakuun neuleisiin: Monenlaista jalanlämmitintä valmistui ja muutama pipokin pääsi puikoilta, taisi siellä Baktuskin olla. Vaatteita oli bolero ja kaksikin liiviä. Harmi, kun en kirjoneuleliiviä viitsi vielä laittaa, niitä hyshys-juttuja. Liivi oli kuun aikaa vievin työ.

Lokakuun neuleet:
  • Koulutossut kaksinkertainen Seiskaveikka 100g
  • Kirjoneuleliivi Seiskaveikkaa 400g
  • 3 paria Hello Kitty tossuja Naturgarnista yhteensä 200g
  • Leppäkerttusukat Seiskaveikkaa n. 50g
  • Rinsessa-liivi Isoveljeä 300g
  • Palmikkolapaset Seiskaveikkaa nafti 100g
  • Huovutetut Hello Kitty tossut Naturgarnia 100g
  • Huovutetut tossut kokoa mies Naturgarnia 150g
  • Bolero Jasminea 150g
  • Mattopipo Seiskaveikkaa reippaat 50g
  • Raitabaktus Seiskaveikkaa 150g
  • Raitasukat Seiskaveikkaa100g
  • Raitapipo Seiskaveikkaa 100g
  • Ruutulapaset Seiskaveikkaa reilu 50g
  • Pipo Seiskaveikkaa reilu 50g
  • Huovutetut tossut Naturgarnia 100g
  • Raitasäärystimet Seiskaveikkaa 100g
  • Huovutetut tossut Naturgarnia reilu 100g
  • Pipo-lapassetti Seiskaveikkaa reilu 100g
Yhteensä 2 kg 450 g!

Paljonhan sitä lankaakin kului, vaikkei siltä tuntunutkaan, kun pieniä töitä suurin osa kuitenkin oli.

Ja eteenpäin mennään, Lapaskuussa ensimäistä kertaa mukana. Eli lapasia, rukkasia ja kämmekkäitä pitäisi tikutella ja mikäs niitä on tikutellessa, kun tarvetta on ilmojenkin puolesta ja Joulukin jo häämöttää... Jonkinlaisia juhlajakkuja olisi mielessä tehdä, kunhan keksin mallia. Ostin jo kesällä alesta Paolaa, sellaista kimalluslankaa juhlakautta silmällä pitäen. Jos jollain malli-ideaa on, niin vinkatkaa. Itselleni olisi pellavalangat tunikaan, mallin suunnittelu vielä vaiheessa ja silmukoitakin voisi tälläkertaa laskea. Mallitilkku tehty ja pesty, saa nähdä ehtiikö nyt vai meneekö ensivuoden puolelle. Kaikki nämä suunnitelmat saattaa muuttua radikaalistikkin, mikäli käsien nivelet vielä jatkavat lisääntyvää turvotusta ja säryt pahenee. Toivossa kuitenkin eletään, että "työvälineet" kestää!

Ja en mä tänään ehdikkään Hillokellariin enää, enkä Lapaskuun esittelyäkään, jääköön huomiselle. Meni ilta nopeasti ja keittiön iltapuuhat yms. vielä tekemättä. Innostuin nimittäin ompelemaan Hellulle Helinä-keiju mekon naamiaisiin (nuorin lupas tehdä siivet). Alunperin piti vaan katsoa kankaat ja suunnitella, mut homma vei mukanaan ja mekko on jo valmis. Henkasta tulee dino, fleesen jo ostin, haalarin kaavan vielä etsin ja sitten aletaan hommiin, kun seuraavan kerran ompeluinto iskee päälle...

HYVÄÄ MARRASKUUTA!