lauantai 12. kesäkuuta 2010

Viikko sitten paistoi aurinko...


Viikko sitten paistoi aurinko ja vietettiin juhlia monissa perheissä. Tänään "sadekauden" jälkimainigeissa myrsky riehuu pihalla ja lisääkin sateita saatanee... Joten nyt on korkea aika esitellä "kevään kivoin työ".

Sain kunnian tehdä tälle kevään ylioppilaalle juhlamekon. Kaksi vuotta sitten tein hänen isosiskolleen myös yo-mekon, melkeimpä traditio siis, nyt sitten tämän perheen tytöt on ylioppilaita, eikä enempää mekkoja yo-juhliin tarvita. Jotenkin nämä juhlamekot on niin ihania tehdä ja nautin suuresti niiden tekemisestä.


Mekon teko alkoi sillä, että tyttö toi kuvan, jollaista mekkoa halusi. Äitinsä kanssa kävimme valitsemassa kankaat, alla paksua satiinia, sifonkia päällä. Kaavaa mekkoon ei suoraan ollut, ylimmän kappaleen kaavaa muokkasin lehden (olisko ollut kevään Moda) kaavasta, vyötärön ja helman kaavoitin itse. Tässäkin tein ensin yläosasta "mallikappaleen" vanhasta verhosta, josta sitten tein muutokset varsinaisiin kaavoihin.


Yläkuvassa näkyy ylimmän kappaleen ja vyötärökappaleen sifonkien "rypytys suunnat". Helmassa sifinkia on kaksi kerrosta, alempi kerros helman mallinen ja päällimmäinen neliömäinen, jolla saatiin helman epätaisen muoto (ylimmässä kuvassa taitaa eroittua parhaiten).


Tyttö on loistava malli, oikea unelma, jaksoi olla mallina (kun on tottunut meidän tyttöjen tyyliin "ota nyt äkkiä se kuva") ja onnistuneita valokuvia meidänkin kameralla oli kymmeniä, osa näistäkin on minun, osa nuorimmaiseni kuvaamia. Vaikea oli tähänkin valita kuvia, mut yritin katsoa niitä, joissa mekosta saisi parhaan käsityksen.


Loppukevennyksenä Sonffi eväskorissa!

Täällä myrskyn ja sateen keskellä olen vähän ommellut ja itseasiassa pitkin viikkoa on valmistunut "tavallisia" ompeluksia, niitä arjessa käytettäviä perusjuttuja. Kuvia en ole ottanut, kamera matkustelee tyttären matkassa. Ihan vähän on puikotkin heiluneet, semmoinen isompi, innostava neuleprojekti pitäisi keksiä, kun minä en oikein ole noiden pikkutöiden ystävä tai ainakin ne valmistuu paljon hitaammin, mikähän siinä lie on...

Muuten, onkos kukaan kokeillut kutistaa puuvillalankoja ennen kutomista?
Puuvillaneuleethan kutistuu ensimmäisessä pesussa, joskus jopa liikaakin ja olen mietiskellyt langan kutistamista. Puuvillakankaathan kutistan ennen ompelua, eli periaatteella kaupasta pesukoneeseen ja sitten kaappiin odottamaan paloittelua. Onnistuisikohan jos vyyhdittäisi, pitäisi vyyhtiä kuumassa vedessä ja ripustaisi kuivumaan... Ideoita otetaan vastaan.

Hyvää viikonlopun jatkoa!


13 kommenttia:

Zelda kirjoitti...

Täällä se upeiden mekkojen kavalkadi vain jatkuu, aivan ihana! Olet kyllä todella taitava.

Mari kirjoitti...

Kaunis mekko! :)

Päivi, Lankakomero kirjoitti...

Mulle on sattunut monesti sellaisiakin 100 % puuvillalankoja, joista tehdyt neuleet ovat venyneet käytössä aika paljonkin. Jotkut taas tosiaan kutistuu aika lailla. Riippuu varmaan langan rakenteesta, kierteestä ja siitä onko merseroimatonta vai ei ja joskus langan värikin voi vaikuttaa asiaan. Tein kerran samasta langasta kaksi muuten aivan samanlaista puseroa, mutta eri väriset. Toinen kutistui pesussa ja toinen ei.

Sude kirjoitti...

Kaunis on mekko ja kaunis on tyttökin, mutta Sonffia ei voita kukaan :)

Villanne kirjoitti...

Oi, miten ihana mekko ja kaunis tyttö!

Susu kirjoitti...

Ihana mekko ja sinä olet versinainen monitaituri!
Mullä on puuvilloista kans sellainen kokemus, että ne kutistuu pesussa, mutta käytössä taas venahtaa entiselleen tai alkuperäistä isommaksikin. Sitä voisi laittaa langat vyyhdille ja sitoa tosi monesta kohtaa tiukasti kiinni ja sit pyykkikoneeseen...

Sipi kirjoitti...

Sinulta se onnistuu tuo juhlavien asujen teko! Todella Upea mekko tämäkin :)

Neferi kirjoitti...

Hieno mekko ja hyvä valokuvamalli :).

Marjut kirjoitti...

Ai että on upea yo-mekko!

Äipän touhut kirjoitti...

Kaunis on mekko ja niin on kaunis Yo-neitonen.

Flikka kirjoitti...

Upea mekko ja kaunis ylioppilas!

knea kirjoitti...

Onnittelut!
Voitit blogiarvonnassani. Otathan yhteyttä ja kerrot millaiset sukat haluaisit.

Mammutti kirjoitti...

Kiitokset mekko- ja lanka kommenteistanne!
Narulla roikkuu nyt kaksi vyyhdissä ollutta puuvillalankaa. Aloin miettiä noita omia puuvillaneuleita ja totesin, että ne vaatteet, joissa on sekoitetta ovat venähtäneet, puuvillaiset kutistuneet tasaisesti, paitsi yksi, joka "levisi kuin Jokisen eväät". Olisi kiva löytää puuvillainen lanka,jolle ei tapahdu pesussa mitään muutosta...