keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Sekalaista touhua!

Sain näköjään vahingossa tekstin ennen ensimmäistä kuvaa! Tietäspä vaan miten, niin vois käyttääkkin?

Viimeviikon sukkasadon kuva nyt vielä tännekkin blogiin. Piiitkät sukat Seiskaveikan Kyyhkyä. Nämä oli pyynnöstä tehdyt ja harmittaa, kun tiedän, että nyppyyntyvät samantien, kun jalkaan laittaa... Parit sukat Jälkeläisen lapsille Seiskaveikan jämistä, joita vielä kaapin pohjalta löytyi. Noista värisukista näytti tulevan kamalan isot Henkan jalkaan, vaan sovittaessa olivatkin melkein sopivat. Hyvä, etten pistänyt sukkia liian isoina jemmaan vuodeksi pariksi... Miten lapset kasvaakin niin nopeaan!


Tyttären huoneeseen värjättyjä verhoja jo vilautinkin huivin alla. Jotenkin idea itse värjätyistä verhoista lähti siitä, että tytär halusi paksut talviverhot ja tietyn siniset. Muutaman kaupan valikoiman vilkaistuani keksin pääseväni helpoimmalla värjäämällä ne. Finnlaysonin valkoinen, satiinipintainen, ilmeisesti lakanakangas sai erilaisilla nauhoilla ja langoilla tehtyjä solmuja pintaansa, kangas pesukoneeseen värijauheen ja suolan kanssa ja sitten vaan odotettiin. Kuivuttua ja solmut avattua todettiin homman onnistuneen paremmin, kuin uskalsin toivoakkaan. Jopa väri oli ihan nappiin tapettien kanssa, vaikka tuossa kuvassa ei siltä näytäkkään. Otin kymmeniä kuvia salamalla ja ilman, surkeilla lopputuloksilla. Pääasia oli, että tyttö tykkää ja siitähän taas äiti tykkää!!!


Viikonloppuna Jaken haudalla keväällä istutettu Vuorenkilpi aloitti kukinnan.
Lauantaina tuntuikin keväisen lämpimältä, vaan sunnuntaina ei enää yhtään. Yhdessä yössä ilma kylmeni niin syksyiseksi. Syksyn merkiksi voi myös laskea saen, kun tytär kysyy iltauutisten (ne puoliyhdeksän uutiset) aikaan, että "Kuinka nopeasti sä ehdit kutoa kaulaliinan? Jos aloitat nyt, onko aamulla valmis?". Tässä äiti veti rajan tyttären toiveen täyttämiselle ja ilmoitin, etten ehdi aamuksi kaulaliinaa tehdä. Huh, oikein alkoi hengästyttääkkin ajatus, kutoa yössä kaulaliina.

Syksyistä viikon jatkoa!


8 kommenttia:

Marjut kirjoitti...

Verhot ovat tosi kauniit! Minäkin onnistuin värjäämään pilalle menneet vaaleat housut (pesin ne punainen lautasliina taskussa) tummanruskeiksi pesukoneessa.

Susu kirjoitti...

Ihania nänä syksyn merkit tosiaan. Ja eikös olekin hienoa huomata, että lapset uskoo äidin pystyvän ihan mihin vaan!

Kaisa kirjoitti...

Minä lisään tekstin ennen kuvia joko niin, että alan kirjoittaa juttua ja sitten vasta lisään kuvat (tulevat tekstin jälkeen). Tai jos lisään kuvat ensin, klikkaan sitten editoriruudun välilehteä "Muokkaa HTML-koodia", vien hiiren ihan alkuun ennen kuin koodi alkaa ja kirjoitan vaikka sanan tai kaksi. Sitten klikkaan taas "Luo"-välilehteä ja jatkan tekstiä niin kuin haluan. :)

Neferi kirjoitti...

Kivat verhot saittekin värjättyä :).

RANTAPUIKKO kirjoitti...

Minäkin pidän noista verhoista!!! Ja miten ihanaaaaaaat nuo piiiitkät sukat ovat. Minullakin on lanka odottamassa piiiitkiin sukkiin, joulupukille pitäis ehtiä kutomaan muutamat.. vielä onneksi on aikaa...

MariJ kirjoitti...

Nättejä sukkia! :)

Sehän riippuu ihan langan paksuudesta, ehtiikö neuloa kaulaliinan yhdessä yössä. :) Minä neuloin kerran yhden kaulaliinan (jota käytin kylläkin iltapuvun kanssa eli oli sellainen pörrölangasta tehty "kissanhäntä") yhden 4-tuntisen seminaarin aikana, siihen meni 150 g lankaa ja tuli joku ainakin parimetrinen. Ainaoikeaa kun kutoo paksulla langalla (tai kaksinkertaisella langalla!), niin eihän siihen nyt kauaa aikaa mene. :)

Sipi kirjoitti...

Ihanat nuo pitkät sukat! Verhoista tuli upeat, nuo solmut muodostavat tosi hienoja kuvioita. Hauska, yhdessä yössä kaulaliina :)

Mammutti kirjoitti...

Kiitokset kommenteistanne ja Kaisalle kiitos avusta. Olen minä kokeillut myös värjäystä Marjutin tapaan... Nuo verhot oli hyvä kokeilu, seuraavaksi enemmän solmuja ja ehkäpä vois kokeilla kahdella värillä... Aikä näppärästi ja lähes siististi tuo pesukone hoitaa värjäyshommat.