lauantai 30. lokakuuta 2010

Lattiatyyny ja vuosipäivä!

Äsken kävin sytyttämässä kynttilän Jaken haudalle. Yhdeksän vuotta tuli tänään siitä, kun autoin pienen kissanpennun maailmaan ja keväällä jouduin hänet hautaamaan. Ruusu on säilynyt hyvänä, vein sen Jaken haudalle viimeviikonlopun (oikeiden hautajaisten jälkeen).


Jakkea on kova ikävä edelleen, mutta Soodi ja Sonffi osaavat lohduttaa...
Tänään meille tuli koiria! Tosin vain kyläilemään. Tytöt on innoissaan lenkittäneet ja leikkineet koirien kanssa. Taas muistui mieleen, miten ihanaa kurakelit (tänään lämpöä yhdeksän astetta) on koirien kanssa... Mutta on ne niin suloisia!

Paljon puhetta täällä olen pitänyt tästä farkkulattiatyynystä, jonka alunperin piti valmistua Henkalle synttärilahjaksi syyskuun alkuun. No, farkut loppui kesken silloin ja sain täydennystä farkkuvarastoon pien synttärien jälkeen, sitten meni muutama viikko kunnes sain tehtyä loppuun ja nyt muutama viikko täyttämiseen ja kuvaukseen. Eilen sitten kuvasin ja samalla testailin erilaisia säätöjä kamerassa, kun näitä harmaita sadepäiviä varmaan riittää pitkälle ja pitäisi opetella kuvaamaan sisällä... Tyynyssä on täytteenä neljä vanhaa "oikeaa" tyynyä ja yhdellä sivulla vetoketju, josta voi helposti vaihdella täytetyynyjä. Mitannut en, mutta noin metrin paikkeilla sivut on. Helposti näen silmissäni Hellun ja Henkan makaavan lattialla tyynyn päällä vierekkäin ja katselevan lastiksia. Taitaa olla paras antaa tämä "yhteinen tyyny" nimikkeellä heille, kun ne synttärit meni jo aikaa sitten...
Farkut on nykyään mun lemppariompelumateriaali. Nyt on kaapissa materiaalikin (kiitos ystävälle!), joten voin päästää sisäisen farkkutuhoojan taas irti. Lakkoon menneen ompelukoneen sain pitkällisen neuvottelun jälkeen taas vähän ompelemaankin.


Hyvä ystävä lähetti "piristysmailin" joka osui kohdalleni sillä hetkellä oikein hyvin. Lopussa siinä oli päivän mietelause, jonka haluan jakaa Teidän kanssanne:
Käsittele kaikki stressaavat tilanteet kuin koira.
Jos et pysty syömään sitä tai leikkimään sillä,
pissi vain sen päälle ja kävele tiehesi.

10 kommenttia:

MariJ kirjoitti...

Hei, laitoit äsken juuri ilmoittautumisen Lapaskuuhun, mutta jotta pääset mukaan, sinun pitäisi ilmoittaa sähköpostiosoitteesi. Tai jos olet lähettänyt sen suoraan Helmikselle, sitten asia on ok. Jos et ole sitä ilmoittanut mihinkään, ilmoita se joko Helmiksen sähköpostiosoitteeseen (löytyy Lapasblogista) tai siihen samaan kommenttilaatikkoon, mihin jätit äsken viestisi. Kiitos! :) t. apuemo

Zelda kirjoitti...

Kyllä onkin hieno tyyny ja tuo aforismi/ohje on kyllä niin mainio, että taidan tulostaa ja laittaa sen työpaikan seinälle:)

Neferi kirjoitti...

Mahtava tyyny. Ja täytyypä pitää mietelause mielessä :)

Susu kirjoitti...

Aforismi on niin hauska, että se pitää oikein printata ja laittaa seinälle:-)

Lattiatyynyt on ihania!

Pikkuisen ystavan menetyksestä ikävä säilyy mielessä pitkään. Eilen tuli kyynel silmään kun ajoin sen paikan ohi, jossa Sissi-kissani jäi auton alle ja siitä on jo yli viisi vuotta aikaa.

enkulin käsityöt kirjoitti...

Onpa upea tyyny. Kyllä nuo lemmikit jättävät ison aukon elämään mennessään enkeleiksi.

Näppi kirjoitti...

Hih hih, hekottelin äsken tuolle mietelauseelle niin että mieski kysy, että mitä se nyt nauraa siinä. Hauska oli.
Hieno iso tyyny!

Marjut kirjoitti...

Tosi kiva tyyny ja hyvä idea! Tuo aforismi pitää niin paikkansa:D

outi kirjoitti...

Kiitos mietelauseesta. Tuolla jaksetaan taas aika pitkälle!

RANTAPUIKKO kirjoitti...

Ihania tyynyjä.

Mammutti kirjoitti...

Kauniit kiitokset kommenteistanne!