keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Sekalaista touhua!

Sain näköjään vahingossa tekstin ennen ensimmäistä kuvaa! Tietäspä vaan miten, niin vois käyttääkkin?

Viimeviikon sukkasadon kuva nyt vielä tännekkin blogiin. Piiitkät sukat Seiskaveikan Kyyhkyä. Nämä oli pyynnöstä tehdyt ja harmittaa, kun tiedän, että nyppyyntyvät samantien, kun jalkaan laittaa... Parit sukat Jälkeläisen lapsille Seiskaveikan jämistä, joita vielä kaapin pohjalta löytyi. Noista värisukista näytti tulevan kamalan isot Henkan jalkaan, vaan sovittaessa olivatkin melkein sopivat. Hyvä, etten pistänyt sukkia liian isoina jemmaan vuodeksi pariksi... Miten lapset kasvaakin niin nopeaan!


Tyttären huoneeseen värjättyjä verhoja jo vilautinkin huivin alla. Jotenkin idea itse värjätyistä verhoista lähti siitä, että tytär halusi paksut talviverhot ja tietyn siniset. Muutaman kaupan valikoiman vilkaistuani keksin pääseväni helpoimmalla värjäämällä ne. Finnlaysonin valkoinen, satiinipintainen, ilmeisesti lakanakangas sai erilaisilla nauhoilla ja langoilla tehtyjä solmuja pintaansa, kangas pesukoneeseen värijauheen ja suolan kanssa ja sitten vaan odotettiin. Kuivuttua ja solmut avattua todettiin homman onnistuneen paremmin, kuin uskalsin toivoakkaan. Jopa väri oli ihan nappiin tapettien kanssa, vaikka tuossa kuvassa ei siltä näytäkkään. Otin kymmeniä kuvia salamalla ja ilman, surkeilla lopputuloksilla. Pääasia oli, että tyttö tykkää ja siitähän taas äiti tykkää!!!


Viikonloppuna Jaken haudalla keväällä istutettu Vuorenkilpi aloitti kukinnan.
Lauantaina tuntuikin keväisen lämpimältä, vaan sunnuntaina ei enää yhtään. Yhdessä yössä ilma kylmeni niin syksyiseksi. Syksyn merkiksi voi myös laskea saen, kun tytär kysyy iltauutisten (ne puoliyhdeksän uutiset) aikaan, että "Kuinka nopeasti sä ehdit kutoa kaulaliinan? Jos aloitat nyt, onko aamulla valmis?". Tässä äiti veti rajan tyttären toiveen täyttämiselle ja ilmoitin, etten ehdi aamuksi kaulaliinaa tehdä. Huh, oikein alkoi hengästyttääkkin ajatus, kutoa yössä kaulaliina.

Syksyistä viikon jatkoa!


torstai 23. syyskuuta 2010

Mysteeri valmis!

Lankakomeron mysteerihuivi valmistui toissayönä, illallahan ilmestyi viimeinen vihje ja pakkohan se oli valmiiksi tehdä. Edellisessä bloggauksessa olikin jo kuva huivista ennen pingoitusta, siinä kuvassa on muuten väri aikalailla lähellä oikeaa.
Ohje oli loistava ja huivista tuli kaunis! Enkä muista, milloin viimeksi olisin näin innoissani neulonut. Tosin viimeiset kerrokset alkoi olla surullisia, kun tiesi mysteerin lähenevän loppua...

Kiitokset Päiville mysteerin järjestämisestä!

Huivin neuloin kesällä kahvilla värjäämästäni ohuesta villalangasta (olin ostanut tätä lankaa aikoinaan nimettöminä vyyhteinä kasvivärjäystä varten). Neuloessa piti välillä nuuskuttaa lankaa ja hyvin vieno kahvin tuoksu vielä eroittuikin. Kesällähän koko piha tuoksui ihanasti kahville, kun kattilassa kahvit lankojen kanssa porisi (vaikkei oikeasti porisemaan päässyt). Langan väriä oli mahdoton saada kuviin oikeaksi, mutta kuvitelkaa "voimakas maitokahvin väri". Lankaa kului n. 100g ja 4 mm puikoilla tehty (ehkä parenpi olisi ollut 3.5 mm puikot). Päättelyn tein virkkausversiolla. Ihastuin aikoinaan Kevätpäivänyllätyshuivissa virkkauspäättelyyn, saan sillä tavalla siistimmän ja sopivan joustavan reunan.

Tummansinisen villakangastakin päällä kuvat edestä ja takaa: Väri päin mäntyä, mutta kuvio erottuu ja näistä näkee, miten näppärän kokoinen huivi on harteilla. Huivin tulevasta kodista ei vielä ole tietoa, periaatteessa itse en tarvisi huivia, mutta toisaalta tämä on niin kaunis... Lahjalaatikko on sitten se toinen vaihtoehto. Olen mietiskellyt myös, millainen tästä mallista tulisi pellavalangasta (Katian Lino) tehtynä?

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Valmis huivi!

Lankakomeron mysteerihuivin viimeinen vihje julkaistiin eilen ja mun oli ihan pakko tikuttaa huivi valmiiksi viimeyönä. Niin ihana ja selkeä ohje, olin niin koukussa huivintekoon, että oksat pois. Jos jollekkin yllätys, niin kerrotaan, että yöllä sen verran särkyä piisaa, että mieluummin kudoin huivia, kuin yritin nukkua... Ja nyt tuo ihanuus on valmis! Kuva nyt on mitä on, mutta huivi pääsee etikkakylvyn kautta pingoitukseen ja sen jälkeen kuvataan uudestaan.

Kiitokset Päiville ihanan huivin upeasta ohjeesta!

maanantai 20. syyskuuta 2010

Neljäs vihje valmis!


Lankakomeron mysteerihuivin neljäs vihje valmis!
Miten ihana ja koukuttava mysteeri. Arvatkaapa vaan, kuka ei meinannut malttaa mennä nukkumaan eilen illalla, eikun siis yöllä...

Huivinalun alla tyttären ikkunaan tulevaa solmubatiikilla värjättyä verhoa. Verhot odottaa ikkunan pesijää ja verhon silittäjää ja sitten saa tyttö talviverhot. Värjäysinto tuli siitä, ettei sopivan värisiä/mallisia heti löytynyt kaupasta, joten pienemmällä vaivalla sai värjäämällä, kuin kauppoja koluamalla. Ehkä ennen seuraavaa huivivihjettä vois saada tuon ikkunan kuntoon...

Kaunista syysviikkoa!


sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Sukkasatoilua!


Tämän ja viime viikon sukkasatoilua:

Yläkuvassa ainoat tossut näiltä kahdelta viikolta, jolloin piti nimenomaan tossuja tehdä.
Tossujen koko n. 40, hahtuvalankaa ja 7 mm puikot ja kukkanen napilla koristelee tossuja.
Näiden tossujeni ohjetta on kyselty. Mallia olen vuosien varrella kehittänyt "omanlaisekseni" ja nyt alan olla tyytyväinen malliin. Yritän kuvata ja kertoa tossujen synnyn, heti kun jaksan. Täällä ei oikein kunnossa olla, joten kaikki on "ihan vähän vaan rempallaan".
Sukat niistä kesäisistä kasvivärjäyksista langoista neulottu, koko 39 ja 3,5 mm pyöröpuikko. Nää on semmoset "rouheat pässin pökkimän" oloiset saapassukat.


Pyynnöstä tehdyt pitkät sukat (pituus 50cm ja koko 39-40) Seiskaveikan raidasta.
Regian Marokko-langasta villasukat 3 mm puikoilla. Nämä on aika pehmoiset, joten epäilen langan kestämistä, mut mennee ainakin yösukkina.


Viimeviikon harmaa sato:
Miesten villasukat kokoa 42, 43 ja 44. Seiskaveikkaa ja 3,5 mm pyöröpuikko. Vähään aikaan ei harmaata miesten villasukkaa neulota...



Toinen vihje valmis!


Lankakomeron mysteerihuivin toinen vihje julkaistiin eilen ja samantienhän sitä piti alkaa tikuttamaan. Iltasella sitten oli vihje valmis ja ei kun odottamaan seuraavaa vihjettä...




lauantai 18. syyskuuta 2010

Ensimmäinen vihje!


Lankakomeron Päivin (edellisen bloggauksen) mysteerihuivin ensimmäinen vihje julkaistiin eilen. Niin innostuin ensimmäisestä vihjeestä, että samantien sen tikutin ja kuvasinkin, mutten enää jaksanutkaan blogata. Nyt pikaisesti kuva aloituksesta. Lankana kesällä värjäämäni "Hannan päiväkahvi-lanka", 100% villaa ja kuvassa väri ihan päin mäntyä.

Muutakin blogattavaa olis ja yritän päästä pikkuhiljaa aktiivisempaan blogielämään, myös kommentteja laittelemaan (nyt olen vain kurkkinut blogejanne). Mammutilla kun tuo kroppa ei ole ihan kunnossa. Olin valvonut edellisen yön ja päivä meni tokkurassa väsystä ja lääkkeistä. Joten jos huivinalussa on pahoja mokia, valmistaja ei vastaa niistä. Ohje oli loistava!

Nyt odottelemaan seuraavaa vihjettä!


keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Mukaan!


Lankakomerossa mysteerihuivineulontaa!
Minä jo ilmoitin itseni mukaan, tule sinäkin!

Laitanpa samantien ilmoituksen tutuille yms. jotka ovat yrittäneet soittaa tai laittaa tekstiviestiä minun puhelimeen. Lauantaina verkko otti ja lähti, jättäen hyvin heikon signaalin, enimmäkseen en voi soittaa tai viestejä lähettää. Samoin puhelimeeni ei saada yhteyttä. Puhelin toimii muualla hyvin ja verkkoviivat täysillä. Tästä voi päätellä, että jos puhelimeen ei saa yhteyttä, olen kotona. Näin sitä ollaan puhelinmotissa, onneksi netti toimii (koputtaa päätään).

Sateista viikon jatkoa!

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Ätshii ja farkkupalaa!


Ollaan nuorimman kanssa kovan flunssan kourissa, kuten niin monet muutkin tällä hetkellä. Sympatiat ja kuumat teemukit flunssailijoille siellä ruudun toisella puolen ja muille toivotan flunssatonta syksyä!

Elokuvien katselun välissä naputtelin kuvia koneelle farkkutakistani.


Takin tekoon pääsin ystävällisen naapurin avulla, hän kiikutti parisen viikkoa sitten kassillisen farkkuja, juuri kun olin saanut tuon olkalaukun tehtyä ja se "vaati" takkia seurakseen. Takin pohjakaavana on jokin ikivanha Modan kaava-arkilta kopioitu kaava, jota tietenkin muokkasin mieleisekseni. Farkuista saksin sen mukaan paloja, kuin kuvittelin käytettävissä olevien farkkujen riittävän takkiin.

Ja kävipä niin hauska sattuma, että roskiin menossa oleva vanha (värjäys epäonnistui) takki roikkui vielä eteisessä ja huomasin siinä olevan vuorin sopivan tismalleen, takkiin pienellä lyhennyksellä. Niinpä ratkoin vuorin. Ainoa haittapuoli vuoressa on valmistajan lappunen ommeltuna niskaan, niin etten uskaltanut ratkoa pois. Tytöt ehdottikin lapun tuunaamista "Mammuttimaiseksi", mutta se sitten jäi... Uskomattoman määrän aikaa saa muutenkin uppoamaan näihin farkkupalahommiin, jälkeenpäin tajusin jo tuota laukkua tehneeni kolme iltaa aika aktiivisesti. Takissa aikaa meni paaaljon, lähinnä palojen leikkuusuunnitelmiin. Toinen haittapuoli on sotku. Huusholliin leviää sininen pölypilvi ja keittiön, jossa leikkaan, sekä makkarin, jossa ompelen lattiat täyttyy farkkusilpuista. Kaikesta huolimatta farkut on tälläkin hetkellä kaikista innostavin ompeluhomma. Kun flunssa helpottaa, jatkan Henkalle lattiatyynyn tekoa synttärilahjaksi, ehkä valmistuu ajoissa, ehkä ei... Ja sen jälkeen ei huushollista ehjiä farkkuja ehkä enää löydy...


Tässä vielä takki takaa. Kuvasta ei hyvin erotu kaikki palat, mutta samanlainen on kuin etukappale. Takin alkaessa valmistua iski ajatus, ettei siihen sopivaa huivia ole. No, hetkessä mieleen tuli kaapissa oleva sopivanvärinen pätkävärjätty sukkalanka ja Ullasta Lumi-huivin ohje.

Tässä tapauksessa siitä tuli Lumisukka-huivi.


Sonffikin päätti alkaa rentoutumaan kunnolla!


sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Mammutin ensimmäisen viikon laarin täytteet!


Laitetaan tänne bloginkin puolelle äsken tekemäni viikkoraportti sukkasatoon:

Aika mukavalla vauhdilla alkoi laariin kertyä täytettä ensimmäisellä viikolla ja samalla opin uuttakin, eli sukkien kutominen pyöröpuikoilla. Ensimmäinen pyöröpuikkosukkaharjoitukseni oli nuo oranssit (Seiskaveikkaa, 3,5 Adin pyörö)lasten sukat, summamutikassa tein, luulen koon olevan 25 paikkeilla. Pikkuisen hidasta ja hapuilevaa oli ensimmäisen sukan teko, toinen jo helposti meni. Tässä nyt kävi niin, että Mammutti siirtyi kutomaan sukat yms. pyöröllä! Lasten sukkien jälkeen testasin polvisukkien tekoa samalla tekniikalla. Ne tuli itselleni ja lankana Regian strech color kaksinkertaisena, puikko edelleen 3,5 mmAdin pyörö. Mukavan tuntuiset "joustosukat", joiden luulisi pysyvän hyvin ylhäällä ja kaksinkertaisella langallakin tehtynä hivenen ohuempi, kuin esim. Seiskaveikka.
Huovutetuilla tossuillahan sitä laaria alunperin piti täyttää, vaikka nyt meinaakin villasukan puolelle täytteet kääntyä. No, kahdet huovutetut tossut sentään sain tehtyä. Vaaleansiniset on kooltaan n. 42 ja lilat 37-38. Molemmat hahtuvalangasta tehty 7 mm puikoilla ja pesukoneessa huovutettu.
Ja sukkien tikutus jatkuu...

Edelleen täällä pääsee helposti farkuista eroon. Aloitin sittenkin Henkalle lattiatyynyn kokoamisen ja jos farkut loppuu ennen synttäreitä (viikon kuluttua), niin tulkoon sitten vaikka joululahja... Omaa farkkutakkiani olen muutaman kerran jo ulkoiluttanut. Ihan mukavanoloinen päällä, eikä purista harteista. Mulle kun on noita harteita jostain siunaantunut reippaan puoleisesti ja muuten sopivissa valmistakeissa hartiat kiristää. Keväällä kaipasin uutta kevät/syystakkia ja hyvissä ajoin aloitin sovittelut kaupoissa ja jatkoin ja jatkoin ja alet meni ja sovitukset jatkui. Ei vaan yksikään takki tuntunut hyvältä ja sopivalta päällä. Nyt ei tarvi enää sovitella ja jatkossa vois muistaa, et helpommalla pääsee, kun tekee itte, eikä hikoile kaupoissa. Niin, niitä kuvia tulee, kunhan joku suostuu mua kuvaamaan...

Hyvää viikon alkua, farkuilla tai ilman!


torstai 2. syyskuuta 2010

Farkuista ja langoista!

Pistetään tänne vähän näitä elokuun tekemisiä. Syyskuu/sukkakuu alkoi ja syksyltä jo tuntuukin. Eilen tuli vettä ihan kuin saavista kaatamalla, tuojotettiin vaan ikkunasta ulos ja ihmeteltiin sateen mahtia. Jokohan tämä sade herätti seitikit?

Ekaluokkalaiselle synttärilahjaksi menevä villatakki samasta tuntemattomasta langasta, josta tehtyjä täältä löytyy alemmista bloggauksista. Tein villatakin tuttuun tapaan ylhäältä alaspäin ja pingoitetun takin mittasin kooltaan 140 cm olevaksi. Tyttö on aika pitkä ja toivon takin olevan kooltaan suht sopiva. Kukkasen vielä virkkasin ja napin laitoin koristeeksi.


Mikä on varmaakin varmempi syksyn merkki?
Mammutti alkaa paloitella farkkuja! Vanhemmat lukijat (siis kauan blogiani lukenee, hih) tietävät, että meillä pääsee farkuista helposti eroon, eikä farkkupaloittelijan lapsilla ole farkkuja ja jos onkin, nukkuuvat ne tyynyn alla, ettei äiti pistä palasiksi.

Keväällä tekemäni kukallinen käsilaukku alkaa olla auttamatta liian kesäinen ja aloin farkkupaloista kasaamaan syyslaukkua. Ihan kiva ja "oman kokoinen" tulikin. Peruslaukku, sisäkuvasta näkyykin taskut ja vetoketjutasku. Vuorikangas on poikkeuksellisesti uutta, huuteli hyllystä olevansa sopivan värinen farkkulaukkuun ja sinne sitten pääsikin.


Laukkua tehdessäni mieli farkkutakin teosta laukulle kaveriksi nousi ajatuksissa ykköseksi. Vähän siinä katselin farkkupinoa ja totesin, ettei ainakaan ilman lycraa, eli sitä oikeaa farkkukangasta ole riittävästi takkiin. Vaan uskomaton onni kävi! Seuraavana päivänä naapuri kiikutti kassillista farkkuja mulle. Uskomatonta tuuria! Nyt on sitten kassille takkikin loppusilitystä vaille valmis. Takille piti tietysti neuloa seuraksi huivi, joten ne kuvataan sitten yhdessä. Meinasin ommella Henkalle synttärilahjaksi lattiatyynyn farkkupaloista, saas nähdä, keneltä lähtee housut jalasta, meinaan taas näyttää kasa liian pieneltä...

Kasveilla värjätyistä langoista neuloin Ailit, eli Kasvi-ailit. Jotenkin erilainen fiilis neuloa itse värjäämistään langoista.


Ja pakollinen värjäyskuva:
Vasemmalla 250 grammaa ohutta 100% villaa, eli "huivilankaa". Värjätty ensin nokkos-saniaisliemessä, mutta oli liian laimean väristä, joten pistin sipulinkuorien kanssa kattilaan ja jo tuli kaunis väri (joka ei tietenkään näytä kuvassa oikealta).
Oikealla 200 grammaa paksumpaa täysvillalankaa värjättynä kaadetun Terijoen salavan lehdillä, jotka "ruskettuivat" maassa muutaman viikon. Pihassa oli rumaksi ja toispuoleiseski pensaan varjostajaksi kasvanut Terijoen salava, jota ei enää pystynyt leikkaamaan (ilman nosturia). Puu pois ja kannosta lähteneet versot ensi keväänä ja siitä eteenpäin tarkkaan "muotoleikkaukseen". Kaadetut puut tallensin varmaan paikkaan, älköön kukaan niitä sieltä polttako. Ensi keväänä toivon mukaan saan niistä kuoret irti ja kuorista kaunista väriä lankaan...

Kaunista loppuviikkoa!



keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Tunnustusta!


Susu ja Marjut antoivat minulle, tai siis blogille tämän tunnustuksen.
Kiitokset!

Tunnustuksen myötä pitää kertoa seitsemän asiaa itsestään.
Ajattelin pitäytyä käsityöpuolen asioissa, joten:

1. Rakastan käsitöiden tekemistä!
2. Kutominen, elikkäs neulominen on elämisen ehto tai ainakin television katselun!
3. Jäin neule/käsityöblogien koukkuun viitisen vuotta sitten ja tämä oma blogini on jo 2,5 vuotias.
4. Minulla on (liian) pieni varasto neulelankoja kotona, mutta kankaita ja ompelutarvikkeita pikkuisen enemmän...
5. En raaskisi luopua mistään, voihan sitä aina tarvita vielä joskus... Viimeviikolla meiltä lähti 3 peräkärryllistä (roskaa) tavaraa, mutten raaskinut (vieläkään) heittää pois ensimmäistä ompelukonettani (viisitoista vuotta sitten kyselin korjausta, muttei kuulemma kannata), jolla on ikää jo 35 vuotta. Kaikki napit, tilkut yms. säästän tietenkin, niitähän tarvitsee vielä joskus...
6. Inhoan sitä, että "kroppa krenaa" ja en pysty tekemään enää kaikkea, mitä haluaisin.
7. Tämä tunnustus pitäisi jatkaa seitsemälle blogille. Luen ja tykkään niin monista erilaisista käsityöblogeista, etten osaa valita sieltä seitsemää, vaan haluaisin antaa tämän kaikille!


Ja sukkakuun (syyskuun) alettua on aika pistää elokuun kutomukset tilastoihin:

  • Lumisukka-huivi Regian sukkalankaa reilu 100g
  • Huovutetut rukkaset hahtuvalankaa reilu 100g
  • Kasvi-Ailit, kasveilla värjätty villasekoitelanka n. 100g
  • Harmaat lapaset Seiskaveikkaa reilu 50g
  • Tytön villatakki tuntematonta lankaa reilu 200g
  • Hihatin tuntematonta lankaa 150g
  • Huovutetut tossut hahtuvalankaa 100g
  • Zetor-huivi tuntematon lanka 200g
  • Tunika Christel-puuvillalankaa 550g
Yhteensä 1 550g ja 9 kpl.

Siinäpä ne elokuun tekemiset, viimeisimmät on vielä bloggaamattakkin...
Nyt sitten alkoi armoton sukkasadon korjuu, tai tässä tapauksessa niitä huovutettuja tossuja teen Perunalaariin.

Kaunista syyskuuta!