sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Että taas dominoita tehdään...

Kiitoksia kaikista ihanista kommenteistanne, joita on ollut niin ihana lukea!

Reilu kuukausi sitten aloitin ensimmäisen domino-projektini tietämättömänä siitä, miten dominoivaksi kutomukseni muuttuukaan. Ensin oli tämä peitto, joka osoittautui ehdottomaksi suosikkineuleeksi. Peitto on pehmoinen ja joustava, siihen voi kääriytyä ja useana iltana se on matkustanut sänkyyn lämmittämään kalseita toukokuun öitä. Kerrankin neule, jota käytetään ahkeraan! Osa perheestä haluaa viettää iltaa peiton alla (ihmiset) ja osa (kissat, etenkin Sonffi) on puolestaan sitä mieltä, että peiton päällä saa parhaat unoset. Sitten tein domino-takin ja taisin sen valmistuttua väittää jotakin sen suuntaista, että pidän paussia dominoiden tekemisessä. No, se paussi ei tainnut kestää pariakaan viikkoa...

Koska domino-peitto on ollut niin suosittu ja yhdestä peitosta ei ole samaan aikaan, kuin yhden ihmisen peitoksi ja samaan aikaan yhden kissan alustaksi, niin yleisen perherauhan nimissä aloitin toisen domino-peiton tekemisen. Peittoa aamupäivällä ulkona kuvasin ja huomioikaa peiton oikeassa reunassa kävelevä kärpänen, taisi sekin tykätä peitosta...

Tuloillaan olevassa peitossa ruudut on vähän pienempiä, kuin ensimmäisessä ja (ainakin tähän asti) ruudut on yksivärisiä ja kuvio muodostuu ruutujen järjestyksen mukaan. Lankana on edelleen viimekesäisiä kasvivärjäyksiä. Nyt on viimeiset langat siitä satsista menossa ja parhaat värit loppuivat jo edellisessä peitossa. Näillä langoilla nyt kuitenkin mennään eteenpäin ja nämä langat varmaan aika loppuun tämän projektin myötä.

Peittoa on nyt neulottu reiluun puoliväliin suunnitellusta koosta. Koska ainaoikeaa dominoa on melkeinpä liikaakin viimeaikoina tehty ja kieltämättä alkaa puuduttaa pikkuisen, sormet haluaisi neuloa välillä muunkinlaista silmukkaa, kuin oikeaa... Niinpä eilen illalla jätin peiton hetkeksi odottamaan ja aloin neuloa huivia HHV: n. Kylläpä tuntui mukavalta neuloa pitsineuletta pellavalangalla!

Omenapuun lehtien kasvutilanne tältä päivältä. Eilen alkanut sade on kyllä tervetullut luonnolle ja näytti nurmikkokin yön aikana kasvaneen monta senttiä. Ulkona on vihreää ihanan vihreää maassa ja puissa, kyllä kevät on kaunista aikaa.

Kaunista kevätviikkoa!

16 kommenttia:

Matleena kirjoitti...

Niin kaunis peite tulossa taas! Hmh, pitäisiköhän minun vielä kerran kokeilla domino-tekniikkaa...

Onpas jo isot lehdet omenapuissa! Meillä vasta koivuissa hiirenkorvat, mutta perässä tullaan. Vettä täälläkin kaivataan.

Neferi kirjoitti...

Hienoa kevätviikkoa ja dominointia.

Seijasisko kirjoitti...

Ihana peitto tuloillaan.

Sari kirjoitti...

Vauhdilla tuntuu tuolla tekniikalla peittoa syntyvän!

Tintti kirjoitti...

Selvästikin oikein koukuttavaa puuhaa!

Käsityönopettaja kirjoitti...

Jälleen kaunista dominoa tulossa. Itse asiassa minun makuuni nämä värit ovat vieläkin paremmat, niin maanläheiset ja metsäiset. Kärpänen taitaa olla samaa mieltä, kun noin hyvin viihtyy :)

MariJ kirjoitti...

Nätti peitto tulossa, kauniit värit! :)

TeSa kirjoitti...

ooh, mikä ihanuus valmistumassa.

Mari kirjoitti...

Kyllä perhesovun nimissä kannattaa peittoja tehtaillakin :) Kaunis luomus jälleen syntymässä sinulla.

Ihalaiska kirjoitti...

Taas kerran, ihana peitto tulossa!

Marjut kirjoitti...

Kaunis peitto tulossa! Ja kiitos vinkistä jakun kauluksen suhteen.

Hannaliini kirjoitti...

Hurjaa vauhtia syntyy taas peittoa! Oi, noita värejä, miten sointuvia!

Mammutti kirjoitti...

Kiitoksia, kiitoksia kommenteistanne!
Kyllä täällä dominoita tehdään, mutta tämän peiton valmistuttua pidän kyllä pidemmän kuin parin viikon paussin dominoista. Muutakin mukavaa puikoilla vaihteeksi, tehnee ihan hyvää...

Anneli kirjoitti...

Todella kaunis ja niin minun värit. Kauniit ja rauhalliset :)

juuli kirjoitti...

Ihana peitto, kelpaa sitten lökötellä kun sen saa valmiiksi.

Maila kirjoitti...

Ihanan rauhalliset värit peitossasi. Pitäisköhän tuokin malli vielä kokeilla ja neuloa peitto.