lauantai 29. tammikuuta 2011

The Projekti!

Vihdoinkin kuvattu ja käytössä the Projekti! Lähes kuukausi meni tähän, jos lasketaan hiljainen suunnittelu, hissuksiin ompelu, vimmainen kutominen ja jännitystä riitti alusta loppuun, mentiinhän taas ihan mutu-tuntumalla eteenpäin.

Saanko esitellä:
Kameralaukku kaikilla mukavuuksilla!


The Projekti lähti Jouluna liikkeelle pukin tuotua ihan oikean kameran (kutsutaan myös digijärkkäriksi). Kameralle pukki oli tilannut laukunkin, mutta laukun toimitus oli myöhässä ja laukku ei ehtinyt Korvatunturin kuormaan. Laukku olisi ollut sellainen ihan vakio laukku (normaali, sanos meidän tytöt), jollaisia normaalit ihmiset käyttää kameroillaan ja joista jo kaukaa näkee, minkä laukku se on. No, minulla alkoi joulunpyhinä päässä jyllätä ajatus huovutetus kameralukusta, jossa sisällä on kunnollinen, monipuolinen, tukeva ommeltu sisäkassi ja siitä kassista ei heti arvaisi, mitä sisällään pitää. Valmistusvaiheen lopussa pistettyäni kassin olkapäille sain kuulla sen olevan mm. jäätelökauppiaan laukku. No, kommentteja kaikkiaan tuli lukematon määrä, enimmäkseen ei niin kannustavia, armaalta perheeltä pitkin valmistusmatkaa... Eikä ne yhtään hillinneet tahtia, päinvastoin!

Kuvat on nyt sitten väärinpäin ladattu tänne, blogger latasi tällä kertaa niin hitaasti ja hidas hämäläinen ymmärsi vasta ladattuaan, että kuvat olisi tietenkin pitänyt laittaa aloituksesta valmiiseen laukkuun, eikä toisinpäin. Jos joku haluaa lukea oikeassa järjestyksessä, mene bloggauksen loppuun ja rullaa ylöspäin.

Kuvasin projektin etenemistä jonkinverran, mutta tässä vaiheessa taas huomaa, että kameraa olis voinut käyttää ahkeramminkin.

Ja jollei jo tullut selväksin tykkään kassista yli kaiken. Kannatti tehdä itse, nautin sekä projektista, että valmiista kassista.
Tää on ihana!

Vierivä kivi ei sammaloidu, oli joku abstrakti lähtöajatus, josta en nyt kyllä enää ymmärrä, miten ajatus liittyy tähän, mut ei anneta sen häiritä. Kassi "esittää" sammaloitunutta kiveä, jonka päälle on kasvanut "antaa kaikkien kukkien kukkia, kukkatarha".

Kassin kiinnikkeinä toimii muoviset (toivottavasti kestävät) henkselin "lukot", joihin tietenkin kudoin ja huovutin nuo kiinnikenauhat. Kassin olkasankana toimii, yllätys, yllätys huovutettu ainaoikein nauha (muistaakseni yhdeksällä silmukalla neulottu) . Laukku on neulottu hahtuvalangasta ja työssä käytin 7 mm puikkoja, kukkaset mikä mitäkin ja milläkin tehty.
Huovutettujen osien paino vähintään 750 grammaa, todennäköisesti enemmän. Piti osina punnita, kun mun vaaka ei näytä puoltakiloa enempää.

Laukkuosan tein pitkänä pötkönä ja loppuvaiheessa se kävi hyvin peitosta sohvalla neuloessa. Siitä lähtikin seuraava idea: Hahtuvalangasta neulottu torkkupeitto. Malli, langat ja toteutustapa vielä auki. Jokatapauksessa mallin pitää olla sellainen, ettei tarvi ommella pieniä paloja yhteen. Ideoita?


Kassin "etupäähän" sangan päälle neuloin kännukkäpussin (tämän tein ohuemmalla hahtuvalla). Siinä sitten kännykkäkin on helposti saatavilla. Huomasin muuten pesukoneesta oton jälkeen, että kännykkäpussin sisälle laitettu nenäliinapaketti helpottaa muotoilua ja kuvassakin sisällä on nenäliinapaketti. Saattaa olla, että pikkuhiljaa kukkatarha kassin päältä leviää sivuille tai taskuja lisääntyy. Ehkei tämä ole koskaan valmis.

Tässä sisäkassi ja väliin laitettu solumuovi. Solumuovista tein ilmastointiteipin avulla "laatikon" vielä suojaamaan, kansiosassa ei vielä ole solumuovia, pitäisköhän laittaa.

Sisäkassin koko määräytyi kotona olleiden vetoketjujen mitan mukaan. Kansiosa on kokonaisuudessaan irrotettavissa vetoketjujen johdosta. Mitoituksessa kävi onnellinen "vahinko", jalustinta en ollut ottanut huomioon ollenkaan ja sitten kassin ollessa lähes valmis, muistin jalustimen ja uskomattonta, mutta totta, jalustin mahtuu sisään juuri sopivasti.
Sisäkassi on Luhdan "suojauskäsitelyä" ulkoilupukukangasta. Samaa kangasta käytin myös vuorina. "Toppauksina" käytin kahta eripaksuista pinnasängyn suojaa (onneksi mulle tuodaan kaikki jälkikäyttöön). Sisäkassin kaikki materiaalit löytyi kotoa.

Ja eihän se sisäkassi riitä, vaan jokaiselle osalle on vielä oma pussukka, joissa ohut vanuvuori. Siinä on nyörillisiä ja vetoketjulla olevia pusseja ja näitähän voi tehdä lisää tarpeen mukaan. Käyttöohjekirjan haluan tietenkin säilyvän hyvässä kunnossa, koska sitä tarvitaan paljon... Ompelin kirjalle "kannet" viimevuosituhannella tekemästäni märkähuovutus levystä (kaikki kannattaa säilyttää, joskus voi tulla käyttöä). Tytär oli ehdottomasti sitä mieltä, että kansien tarkoitus on piilottaa käyttöohjekirja, ettei ihmiset näe mun sitä lukevan. Höh, moisille ajatuksille, kyllä tarvitaan käyttöohjeita, eikä hävetä sitä yhtään.

Sisäkassin "lokeroin" ja nuo lokerot liikkuu ja yhden (vanhasta repusta puretun) verkkotaskun ompelin myös, kannen sisäosassa on vetoketjullinen isompi tasku. Tarkoitus on, että kassiin mahtuu myös tulevaisuudessa mahdollisesti tulevat lisätarvikkeet. Tunnetustihan nälkä kasvaa syödessä ja tavarat harrastuksen edetessä.

Laukun muotoilua pesujen/höyrytysten (lopussa käytin myös Höpöä eli höyrypesuria) jälkeen ja muotoon kuivumisessa käytin hatuista opittua kuminauhakikkaa. Tässä kansi viimeisen höyrytyksen jälkeen kuminauhoissa. Sisällä on kylmälaukku, johon teippasin rättejä kosteuden imemään. Kesti pitkään keksiä oikean kokoinen sisus, onneksi kylmälaukku pisti silmään ja oli just oikean kokoinen. Paljon oli onnea matkassa tässäkin hommassa.

Alla kuva kassista ennen ja jälkeen ennen ensimmäistä pesua, Sonffi mittakaavaa antamassa. Pitäisi aina huovuttaessa muistaa eriväristen samankinmerkin lankojen huopuminen eri lailla. Tässä vihreä huopui suhteessa enemmän, onneksi loppupelissä sain venytettyä kantta ja kutistettua kassia.

Työtunteja projektiin meni paaaljon, eikä yhtään kaduta jälkeenpäin (olis ollu valmis kassi ihan liian helppo valinta, hih). Tässä hitaassa projektissa suunnittelu eteni pikkuhiljaa aina tehdessä yhtä vaihetta, seuraava vaihe valmistui "päässä".

Alakuvassa Uudenvuoden aattona projektin alkulähtö.
Soodi vartioi jo valittuja kankaita, makuualustana jämäkämpi pinnasängynsuoja. Soodi on muutenkin hyvin ahkera ompeluapulainen. Soodilla on oma pahvilaatikko (yllätys, yllätys) ompelupöydällä ja sieltä käsin vahditaan ompeluhommia. Soodihan on tarkka äänille, imuri ihan kamala, mutta vanhat rämisevät ompelukone ja saumuri vieressä ei häiritse yhtään, edes nukkuessaan. Kissanloggiikkaa vissiin...

Nyt on sitten varusteet kuvaamiseen viimeisen päälle kunnossa!
Enää tarvis oppia kuvaamaan...

Hyvää viikonloppua!


keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Se kolmas Annis!

Niimpä se kolmas Annis valmistui! Enimpiä tietoja Annis-huivista löytyy edellisistä bloggauksista, jos joku niitä kaipaa.

Tässä lankana Katian Lino (100% pellavaa), menekki 100 grammaa ja 4 mm Adeilla tein. Tuo pellavalankahan on kovaa ja joustamatonta, alkuun aina jotenkin hankalan oloista, mutta kun vauhtiin pääsee, niin siedettävää sitten. Oikea väri on muuten oikein peruspinkki.

Mulle tuli tänään ihan hullu idea päähän, eikä se sieltä lähde mihinkään.

Huivi viikossa hullutus!

Eli vuoden ajan tekis huivin per viikko, sehäs olis 52 huivia. Toisaalta vois jättää kesäkuukaudet välistä, niin määrä tippuis neljäänkymmeneen.
Eihän sitä järjellä ajatellen niin paljon huiveja tarvis, mut kun niitä on niin kiva tehdä ja kuitenkin tulee tehtyä. Samalla ois ens Joulun lahjatkin kasassa. Ja tarviihan sitä lapset/lapsenlapset huiveja, aina on hyvä olla muutama huivi lahjalaatikossa jne. "Hyviä" perusteluja vois keksiä vaikka kuinka. Niin, niitä vastakkaisia perusteluja ei viitti edes miettiä... Mulla olis jo hyvä alku, neljäs viikko ja neljä huivia.
Todella hullu idea, mutta silti himottais kokeilla. Eihän kukaan lähtis mukaan, eihän?

Pieni pahvilaatikko on ollut kissojen suuressa suosiossa, vuoron perään siinä otettu päiväunia ja väkätetty linnuille. Laatikkoa pidin ensin liian pienenä edes yhdelle kissalle, mutta kissat ei. Eilen sitten yllätin molemmat kissat laatikosta pesemässä toisiaan!

Mun the Projekti on valmis ja kuvattukkin ja ois kiva blogata teille nähtäväks, yhden hullun idean toteutus, mutta meillä(kin) sähköt pätkii vähän väliä. Projektin varrelta otettuja kuvia on pöytäkoneella ja sitä en uskalla availla, kun tunnetusti koneet ei tykkää hyvää sähkökatkoista. Enimmäkseen on sähköä kyllä riittänyt ihan kohtuullisesti, katkot olleet lyhyitä (alle tunnin), onneksi, mutta niitä räpsräps-katkoksia (eli hetkeksi katkeaa sähkö) on usein.

Tänään alkoi mieli tehdä mustikkakukkoa ja pitihän se sitten tehdä. Nyt kukkoo haukkaamaan!
Hyvää viikonjatkoa!

lauantai 22. tammikuuta 2011

Huiveja...

Ei voi mitään, taas huivibloggaus!
Mutta kun Annis-huivi (suomennos) on niin koukuttava malli, joten kokeilin sitä myös Pirtin Kehräämön liukuvärjätystä langasta (2-säikeinen). Kaunis siitäkin tuli, ei voi mitään. Lankaa kului n. 100 grammaa ja 4,5 mm pyöröadeilla tein. Pilkut jätin tästäkin pois, vaikka ne virkkuukoukulla helposti saisikin tehtyä, mutta huivi ei mielestäni niitä kaivannut.

On se vaan kaunis malli! Ei vaan taida tämäkään itselle jäädä, lahjalaatikkoon menköön ainakin toistaiseksi.
Ja jottei kukaan yllättyisi, niin kolmas Annis puikoilla. Välissä tein yhdet huovutetut tossut. Mulla nää samat työt tuntuu toistavan itseään aina vaan.

Tämä huivihan oli pakon edessä tehty, eli rva Hatulle kaveriksi. Ihan oikeasti, mulla ei ollut yhtään sopivaa huivia. Aiemminhan jo vilautin huvia täällä. Hahtuvasta en edes yrittänyt pitsimallia neuloa, on se sen verran herkästi katkeilevaa, joten ainaoikealla lähdettiin liikenteeseen. Yritin tehdä huivista malliltaan mahdollisimman hyvin talvitakkini kauluksen alle sopivan, joten kokeilin tuollaisilla lisäyksillä sopivaa muotoa tehdä. Aika mukavasti huivi kaulaan takin alle istuukin, usempi käyttökerta ollut. Lämmin huivi on, joten pakkasilla rva Hatun ja tämän huivin kanssa tarkenee varmasti.

Huivin reunaa en päätellyt suoraan, vaan neuloin siihen tuon yksinkertaisen pitsireunan siten, että se kiinnittyi joka toisella kerroksella huivin reunasilmukkaan. Yllättävän hyvin tuosta pitsistä selvisin hahtuvan kanssa, eli harvoin katkeili. Mustaruusu napilla piti saada huiviinkin saada (hatussakin on), tämän saa kiinnitettyä mihin vaan, takana on hakaneulan tapainen, mutta koristeiden kiinnitykseen tarkoitettu neula.

Näillä huiveilla seuraavaan huivibloggaukseen!

Hyvää viikonloppua!


keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Annis-huivi välipalana!

Annis-huivia olin ihaillut jo monessa blogissa ja kun suomennoksen huiviin löysin, niin kokeillahan sitä piti.
Kaapissa oli kaksi kerää (100g) Sisu glitteriä, pohjavärinä marjapuuron punainen ja hopeasäiettä mukana. Puikot 4,5 mm Adin pitkä pyörö, eikä aikaa kauan mennyt huivin neulomiseen. Jätin suosiolla nypyt pois, seitsemän nurin yhteen ei mun sormilla enää onnistu, ainakaan kivutta. Tosin nyppyjen teon jälkee muistin virkkuukoukkukikan, jolla saa tuskatta samanlaiset nypyt. Lankaa jäi pieni nöttönen, siitä vois virkata kukan hakaneulalla huivin kaveriksi...
Muotoilu kuvassa pikkusen pielessä, kun lonkka ei edelleenkään salli kumarteluja ja kyykkimisiä ja lisäkis satoi isoja, märkiä, valkoisia rättejä taivaalta. Nopeat kuvat kameraa ja Mammuttia säästäen.

Lähikuvassa reunasta ja langan kimalluksesta. Ihana huivinmalli, suosittelen. Tämän huivin kohtaloksi koitunee lahjalaatikko ja ei varmaan mikään yllätys, että seuraava on jo puikoilla...

Sateista päivänjatkoa!


tiistai 18. tammikuuta 2011

Tunnustusta!

Sain Enkulin käsitöistä näin ihanat tunnustukset.

Kiitos Sinulle!



Tunnustuksen yhteydessä pitää kertoa itsestään seitsemän asiaa. Olen kertonut nämä asiat jo viimevuonna tässä bloggauksessa ja asiat pysyneet pääpiirteissä samoina, joten halukkaat voivat käydä ne sieltä lukemassa. Tärkein "tunnustus" minusta on se, että olen höperö käsityöhöperö!

Tämä tunnustus pitäisi osata jakaa viidelletoista bloggaajalle, mutta kun Teitä ihania bloggaajia on paljon, paljon enemmän, niin en osaa valita. Ottakaa hyvät ystävät mukaanne!

Sitten ihan muuta asiaa (käsityöasiaa lisää ehkä huomenissa...):
Muistatteko, kun valitin joulupaketin katoamisesta Itellan toimesta. Siitähän tein Itellaan katoamisilmoituksen. No, viimeviikolla tuli ilmoitus, ettei pakettia ole löydetty ja etsintä on lopetettu. Laitoin sinne vastauksen, että etsikääpä lisää... En tiedä, oliko tällä vaikutusta asiaan, itselle ei vieläkään ole Itellasta tullut ilmoitusta, mutta aamulla ajattelin vielä tarkistaa Itellan seurannasta ovatko poistaneet tiedotkin. Sielläpä olikin yllätys:

17.01.2011, klo 17:10 Saapunut toimipaikkaan/terminaaliin!!! Tosin melkein kuukausi meni "hukassa", mutta pääasia, että tytön tekemä taulu päätynee perille, sehän tässä eniten harmitti.


Hyvää viikonjatkoa!




lauantai 15. tammikuuta 2011

Huivihan se sitten piti puikoille pistää!

Kiitokset Teille hattu-kommenteistanne. Niitä oli ihana lukea ja hattua olen käyttänyt (tyttöjen vastalauseista huolimatta)!

Niinkuin kommentoijista osa tiesi/päätteli, niin hattuun sopiva huivi oli pakko pistää puikoille. Punaisia huivilankoja katsastaessa ei yhtään sopivaa löytynyt, joten käännyin hatun hahtuvakiekkojen puoleen. Hahtuvan kanssa ongelmaksi meinasi muodostua malli. Mitään pitsi yms. malleja en edes lähtenyt kokeilemaan, kuten kaikki hahtuvaa neuloneet tietää, se mokoma katkeilee hyvin herkästi... Ilta alkoi olla jo myöhäinen, enkä enää alkanut konetta avaamaan ideoiden saamista varten, joten tartuin puikkoihin ja loin kokeilla, miten kahdella säikeellä pääsisi eteenpäin. Ensimmäisenä kokeilin sileää oikeaa lähteä neulomaan perinteistä kolmiohuivia. Viitisentoista senttiä neulottuani, purin ja kokeilin ainaoikeaa, jolla sain nätimpää jälkeä, ainakin omasta mielestä.

Nyt huivia on neulottu hyvän matkaa ja pitäisi päättää, millaisen reunuksen teen. Kaikeamisenkin uhalla ainakin kokeilen simppeliä pitsiä reunaan. Jos ei onnistuu, niin ei sitten onnistu ja puretaan pois...

Mieleen tuli myös se, miten hahtuvahuivi jälkikäsitellään? Tähän asti hahtuvasta tehtyjen töiden jälkikäsittelyn on pesukone hoitanut huovuttamalla ne. Tätähän en halua huovuttaa, mutta voiko tätä edes pingoittaa.
Onko kenelläkään kokemusta tai tietoa asiasta?

Väri kuvassa ei ole lähelläkään oikeaa, johtuen sormieni palelemisesta. Kukaan kun ei ole mulle kutonut "kamerahanskoja"... Täällä on mahtava auringonpaiste ja kaunista maisemaa/lunta riittää. Meinasin enemmänkin ulkokuvausta harjoitella, mutta pakkasen ollessa liki parikymmentä, sormet ei tykänneet. Hauskan yksityiskohdan ikuistin:

Pystyyn jäätynyt joulukuusen nauha ulkokuusessa!

Talvista viikonlopun jatkoa!


torstai 13. tammikuuta 2011

rva Hattu!

Ennen sen isomman ja jännemmän huovutus the Projektin alkamista, piti kokeilla hatun tekoa. Uskomatonta tuuria oli hatun teossa mukana, kun kertaheitolla tuli sopiva ja suunnitellun näköinenkin hattu. Nyt sit mulla on rva Hattu ja tytöt ilmoitti, ettei lähde mukaan, jos tää on mulla päässä. Minäpä tykkään hatusta niin paljon, etten lähde mihinkään ilman sitä. Tästä ilmeisesti sitten seuraa se, ettei meidän tytöt enää liiku mihinkään...

Hattua aloin tehdä päälaelta alaspäin kuusinkertaisesta hahtuvakangasta 7 mm puikoilla. Lisäykset ja pituudet tein täysin mutu-tuntunalla ja olin suhteellisen varma, että tästä tulee susim joka kelpaa korkeintaan saunahatuksi. Ensimmäisen kerran koneesta tultuaan, aloin epäillä, että saattaapi sittenkin onnistua ja heitin uudestaan koneeseen pyörimään. Ja suorastaan järkyttyneenä vedin pesukoneesta kostean, mutta täysin sopivankokoisen ja mallisen hatun päähän!!! Pikkuisen reunoja muotoilin ja laitoin leveän kumilenksun hattuun kuivumisen ajaksi (tuohon silkkinauhan johdalle), aikoinaan silinterihattuja tehdessäni.
Kuivuttuaan hattuun meinasin ommella samettinauhan ja tuon huovutetun kukan. Samettinauhaa oli laatikossa, mutta 5 cm liian lyhyt pätkä. Muutama päivä odottelua, että tulee muutakin menoa "kylille" ja ainoaan lähellä olevaan nauhoja myyvään kauppaan. OLihan kaupassa samettinauhoja, mutta musta tietenkin loppu, eikä siinä auttanut itku markkinoilla, vaan ostettava oli satiininauhaa.

Alakuvassa väri lähempänä totuutta. Värin nimi oli "vaaleampi viininpunainen" tai jotain sinnepäin... Muuten, jos nuorimman kummitäti sattuu lukemaan, niin tää on hust sun väri ja sitä on vielä jäljellä runsaasti... Niin, arvatkaas minkä ongelman hattu aiheutti? No, mulla ei ole yhtään punaista huivia...

Sonffi juuri ja juuri jaksoi raottaa silmiään lörppöhatun malliksi jouduttuaan.

Ja se the Projekti jatkuu. Neulottu on ja pariin kertaan koneessa jo pyörinyt, mut vielä pitää pyörittää ja jännittää....

Viikon jatkoa!

maanantai 10. tammikuuta 2011

Kerta kiellon päälle!

Jos nyt vilauttaisin vielä tossuja tämän kerran...
Kuvassa tyttären (vaatimuksesta) tehdyt ruututossut. Näitä tikutin Jouluaattoyönä, kunnes musta lanka loppui. Värit oli tarkkaan määrätty, eikä värinvaihtoon suostuttu, niin jäivät odottamaan lisälankaa ja viimeviikolla vasta valmistuivat.

Joulusta tuli mieleen, se hukassa oleva joulupaketti, josta aiemmin kerroin. No, hukassa edelleen, eikä Itella ole vastannut viimeviikolla lähteneeseen toiseen kyselyyn paketista. Arvatkaapa, kuka ei lähetä vapaaehtoisesti pakettia vähään aikaan!

Hahtuvavarastoa piti täydentää noiden tytön tossujen takia. No, ei vaineskaan, täydennyksen syynä on the Projekti. The Projekti on yhdistetty ompelu/huovutustyö, jonka onnistumista toivon todella! En uskalla etukäteen kertoa, taikauskoinen kun olen. Peukkuja pidetään täällä!

Villaista viikonalkua!


perjantai 7. tammikuuta 2011

Tunika tytölle!

Peruspunaisella jatkui neulehommat edellisen puseron jälkeen. Nuorimmalle tunika, hänen antamien ohjeiden mukaan neulottuna. Lankana "mysteerilanka", kevyt, kuohkea ja luistava neulottava, tunikaan kului vain 200 grammaa ja tunikan koko n. 160 cm. Puikot 4,5 ja 5 mm pyörö Adit.

Neulomaan lähdin helmaresoorista ja sileää jatkoin pyörönä kainaloihin asti, mitään mallineuletta ei saaja hyväksynyt, joten pakko oli tikuttaa sileää. Pääntien ja olan muotoilut tein lyhennetyillä kerroksilla, joiden jälkeen muutama kerros ainaoikeaa. Toivotaan, että tyttö pitäisi tätä...

Taustalla näkyy supertuuhea kuusemme , josta oli koristeet jo riisuttu tätä kuvatessa. Ei näin tuuheaa kuusta ole vielä ollutkaan, eikä varmaan toista tule. Kuusi sattui kasvamaan juuri pulkkamäen alla ja poishan se siitä piti saada.

Sonffi ja Soodi tukkäsivät kuusesta päivä päivältä enemmän. Sen alla leikittiin, siitä haettiin koristeita jne. Eilen kuusi kuitenkin oli pois vietävä, neulasia oli oikeasti ihan joka paikassa...

Tässä Sonffin hyppynäyte, näin haetaan lempikoriste kuusesta!

Hyvää, lumista viikonloppua!


tiistai 4. tammikuuta 2011

Myöhästynyt joululahja!

Viimeinen joululahja valmistui sunnuntaina ja iltapäivällä kuvattiin pakkasen paukkuessa pihalla. Se hyvä puoli Joulun jälkeen aloitetussa ja "julkisesti" neulotussa lahjassa, että pääsee sovittamaan ja kerrankin tuli sopivan kokoinen neule.


Mitään ohjetta ei tähän(kään) ollut. Mallineuleen otin jälleen "Kauneimmat neulemallit" kirjasta. Oikeilla ja nurjilla silmukoilla tehtävä mallineule on mukava tehdä ja antoi ilmettä neuleeseen. Saajalla oli toiveissa ihan "tavallinen" pusero, joten monimutkaisemmat mallineuleet piti unohtaa. Lankana on Gjestal Rede, uusi lankatuttavuus, miellyttävä neuloa ainakin oli, kestävyys sitten nähdään ajan myötä. Lankaa kului 700 gramma ja puikot oli 3,5 mm pyöröt.
Pusero on tehty pyörönä, aloittaen helmasta, hihat ja raglan kavennukset. Ainoat saumat on kainalosilmukoiden yhdistämiset.

Lähikuva mallineuleesta. Väri vääristyi lähikuvassa turhan pinkiksi, oikea väri on peruspunainen.

Näin on neulevuosi 2011 korkattu, tai alun puserosta tein viimevuoden viimeisinä päivinä. Nyt on puikoilla toisenlaista lankaa, mutta samalla punaisella värillä jatketaan. Tuleva neule on sitten sileää oikeaa, tytärtä en saanut kelpuuttaaan minkäänlaista mallineuletta...

Ja siitä viimebloggauksen postipaketista ei vieläkään kuulu mitään. Pistän sinne huomenissa sähköpostia taas, alkaa tuntua jo siltä, että se lahjapaketti on mennyttä...

Meillä on joulukuusi vielä paikoillaan, arvatkaapa miksi. No, kissat on päivä päivältä innostuneempia kuusesta ja tänään Sonffi kantoi pienen oksan pöydälle. Ja muutenkin kuusen alla veitikaiset viihtyy oikein hyvin. Mitä siitä, jos kuusi varisee neulasensa, kun kissoilla on kivaa... Onneksi Loppiainen on parin päivän päästä ja sitten kuusi lähtee.

Hyviä Joulunajan lopetus päiviä!


lauantai 1. tammikuuta 2011

Vuodenvaihteen neuletiivistelmä!


Kauniit kiitokset Teille ihanista Uuden Vuoden toivotuksista! Valitettavasti en niin moniin blogeihin, kuin olisin halunnut, ehtinyt käydä oman toivotukseni kirjoittamassa, piti neuloa sitä myöhästynyttä joululahjaa vuoden vaihteen molemmin puolin. Siinäpä se vuodenvaihde pääpiirteissä menikin neuloen. Perinteitä kunnioitettiin sen verran, että ruuaksi oli "perinnesalaatti" ja tinat valettiin. Vähän aikaa olin ulkona harjoittelemassa pimeän, sekä räiskeen kuvausta. Muu aika meni kului mukavasti puikkojen parissa.

Toisilla on blogeissaan hienoja yhteenvetoja, kuvakollaasioiden kera blogeissaan. Täällä tyydytään "lyhyestä virsi kaunis" menetelmällä tehtyyn yhteenvetoon. Varsinkin kun viimetunnit on kuluneet rattoisasti poltellen levylle viimevuoden tärkeimmät kuvat. Aikamoinen hommahan se oli, mutta nyt tehty ja jollei olisi tänään tehnyt, niin olisi jäänyt aina tehtäväksi "huomenna".

No niin, tässä joulukuun neulomukset:

  • pitsiset sukat Gjestal Redeä reilu 100g
  • Huovutetut tossut hahtuva-lankaa 100g
  • Joulukuusi retrolankaa ja hapsulankaa 150g
  • Huovutetut lapaset hahtuvalankaa 100g
  • Huovutetut lapaset hahtuvalankaa 150g
  • Huovutetut lapaset hahtuvalankaa 100g
  • Huovutetut tossut villalankaa 200g
  • Polvisukat Regian-sukkalankaa 200g
  • Huovutetut lapaset hahtuvalankaa 150g
  • uovutetut lapaset hahtuvalankaa 100g
  • Huovutetut tossut hahtuva-lankaa 100g
  • Huovutetut lapaset hahtuvalankaa 100g
  • Huovutetut lapaset hahtuvalankaa 100g
  • Huovutetut lapaset hahtuvalankaa 50g
  • Huovutetut lapaset hahtuvalankaa 100g
  • Huovutetut tossut hahtuva-lankaa 150g
  • Huovutetut tossut hahtuva-lankaa 100g
  • Huovutetut tossut hahtuva-lankaa 100g
  • Huovutetut tossut hahtuva-lankaa reilu 100g
  • Enkeli sekalaisia lankoja 50g
  • Huovutetut tossut hahtuva-lankaa reilu 100g
  • Huovutetut tossut Pirkka-lankaa reilu 100g
  • Huovutetut tossut Pirkka-lankaa reilu 100g
  • Kukkakassi huopuvia lankoja 300g

Yhteensä 2 kg 900g ja 24 valmista työtä!

Todellisuudessa taitaa kyllä lankaa kulunut yli kolme kiloa. Yleensä pyöristän luvun alaspäin ja mullahan ei ole tarkkaa vaakaa, vaan hyvin, hyvin vanha ruoka-aineiden punnitukseen tarkoitettu vaaka. Sen vois joskus kuvata tänne, niin saisitte nauraa... Lisäksi laskuista puuttuu kaikki kukkakoristeet, sun muut tilpehöörit, joita tossuihin yms. tein. Niin ja tein mä pari "Sonffi-palloakin", jotka matkasivat suvun kissoille joulutoivotuksiksi. Tai no, yksi ainakin perille menemättä, kun Itella hukkasi paketin. Uskokaa tai älkää, mutta se ainoa paketti-paketti, jonka lähetin Jouluksi, on hukassa... Satuin ennen Joulua "tarkistamaan lähetyskoodista, että paketti on perillä", eipä ollutkaan. Ensin paketti oli matkannut ihan oikein logistiikkakeskukseen, sieltä muutaman sadan kilometrin päähän oikeasta määränpäästä, sieltä takaisin logistiikkakeskukseen 21.12.2010 ja sen jälkeen ei paketista ole enää tietoja. Kyselyn paketin perään laitoin Itellalle, vielä ei ole pakettia löytynyt. Harmittaa, harmittaa vietävästi, varsinkin kun siellä oli mm. tyttären maalaus, josta en kuvaa tajunnut ottaa...

Takaisin varsinaseen asiaan:

2010 NEULOTTUA

  • joulukuu 2900g ja 24 kpl
  • marraskuu 3500g ja 29 kpl
  • lokakuu 2250g ja 14 kpl
  • syyskuu 2500g ja 19kpl
  • elokuu 1550g ja 9kpl
  • heinäkuu 1800g ja 11kpl
  • kesäkuu 850g ja 6kpl
  • toukokuu 950g ja 4 kpl
  • huhtikuu 950g ja 8 kpl
  • maaliskuu 2 600g ja 7 kpl
  • helmikuu 1 550g ja 14 kpl
  • tammikuu 2 200g ja 10 kpl

Yhteensä 23 kg 600g ja 155 valmista työtä!

Siinäpä se mennyt vuosi numeroina. Monta kerää ja vyyhtiä kulunut, tuo valmistuneiden kappalemäärä yllätti, eipä äkkiseltään arvaisi noin montaa tehneeksi. Kulunut vuosi oli ensimmäinen "kappalemäärät" laskettu vuosi, joten sitä ei voi vertailla. Sen sijaan langan kulutusmäärän laskin edellisenäkin vuonna (26kg 750g), muutama kilo vähemmän lankaa kului.

Tärkein menneen vuoden neuleasia oli kasvivärjäyksen kokeilu ja täydellinen hurahtaminen siihen! Varmasti ensikesänäkin pihalla kiehuu soppa jos toinenkin...

Mitään lupauksia, suunnitelmia, aikomuksia ei alkaneelle vuodelle ole. Tehdään sitä mukaa, mikä mukavalle tuntuu ja nivelet sallii.

HYVÄÄ NEULE JA KÄSITYÖVUOTTA 2011!