lauantai 30. huhtikuuta 2011

Hauskaa Vappua!

Painitaanko?

Painitaan vaan!

Mikäs sen hauskempaa puuhaa, kuin painia kaverin kanssa, Vappuna, tai milloin vain!

Painialustana toimivan laatikon toin kaupasta "matkustuslaatikon" pohjaksi. Ensin vähän epäilin, miten kaksi kissaa mahtaa mahtua laatikkoon, mutta koekäytöt osoittaneet laatikon juurikin sopivaksi kooltaan. Matkustuslaatikon rakentaminen alkaa olla ajankohtainen, jos kesällä meinataan johonkin mennä. Eli nyt kokeillaan, miten autoilu sujuisi turvavöissä kiinnitettynä kaverin kanssa samassa laatikossa. Josko mitenkään matkastressi lieventyisi siinä... Laatikon suunnittelin rakentavani solumuovista ilmastointiteipin kanssa (pahvilaatikko muottina vain) ja sitten verhoilua päälle. Toivotaan, että saataisiin matkoista siedettäviä kaikille. Ja tästä projektista jatkoa myöhemmin...

Domino-takki edennyt mukavasti. Lankaa jouduin värjäämään lisää, yllättävän lankasyöppö malli. Tuosta kuvasta toivottavasti saa "satulahiha-visiostani" selvän. Dominokaitaleen reunoista poimituilla silmukoilla, lyhennetyin kerroksin hihat muotoutui. Nyt on hihat jo ommeltu paikoilleen ja toimii visio käytännössä. Tänään olisi tarkoitus neuloa takki valmiiksi. Ainakaan ulkoilu ei haittaa neulomista, rakeita satanut ja sataa parhaillaankin täällä. Niin että, sisällä domino-peiton alla on mukava neuloa takkia ja katsella rakeita, siinä sitä on Vappu-aaton touhua tarpeeksi mulle.

Hauskaa Vappua!

tiistai 26. huhtikuuta 2011

Dominoilla jatkuu!

Pääsiäinen meni, itseasiassa hurahti ohitse melkoista vauhtia. Kevät on edennyt samoin vauhdilla. Ja jääköön kertomatta, miten kevään lämpö sai pihahommien teon innon päälle ja huonostihan siinä tietenkin kävi. Yritin kyllä ihan hiljaa, varovasti touhuilla, mut lopputulos oli, et lonkka otti nokkiinsa ja nyt ollaan ihan paikoillaan peiton alla, Sonffi lonkan päällä ja yläkuvan neuletta ihan hiljaa tikutellaan eteenpäin. On se muuten uskomatonta, miten eläin vaistoaa kipeän/tulehtuneen kohdan ja viihtyy siinä tuntikaupalla parantamassa. Onneksi on kissat! Oikeasti mun piti kirjoittaa väliaikatietoja keskeneräisestä neuleesta, eikä valittaa.

Siis asiaan: Domino-peiton valmistuttua, aloin samantien tikutella pienempiä domino-paloja ajatuksella jonkinlaista takkia tms. tehdä. Ajattelin mallin muodostuvan työn edetessä. Ensialkuun ei kyllä lupaavalta näyttänyt ja nuorimman ehdotus tehdä siitä Sonffille peitto, alkoi näyttää todennäköiseltä vaihtoehdolta. No, eräänä hetkenä sitten sain päähäni selvän vision, takki siitä tulisi ja millainen takki, sekin oli jo selvää. Teknistä toteututusta piti hetki miettiä. Satulahihat, joiden keskellä kulkee domino-ruudut on nyt tavoitteena ja parhaillaan teossa. Yhtään en tiedä, miten hihasuunnitelma toimii, siinä kun on sekä pitkittäin, että poikittain neuletta. Eli jännitystä ilmassa.

Sunnuntaina aloitin ulkoneulontakauden ja ai että tuntui hyvältä tikutella auringon paisteessa. Sunnuntailta on myös tuo kuva. Helmaosa siis muodostuu domino-paloista, joita siinä on 48 kappaletta ja punnitsin tuon domino-osuuden, joka yllättäin painoi n. 300g. Helmaan teen lisää rivin dominoita, jos lankoja riittää, todennäköisesti ei riitä. Voipi olla, että joudun vielä värjäämään lankaa, jolla teen reunukset... Langathan on niitä viimekesäisiä kasvivärjäyslankoja, joten samoja värejä ei ole saatavissa. Mielenkiinnolla neulotaan eteenpäin ja jännätään, vastaako neule mielikuvaa, vai tuleeko siitä sittenkin Sonffille peitto... Ihanaa, pehmeiden värien harmoniaa nuo neuleet ja Sonffi yhdessä muodostavat.


Sunnuntaina kuvasin valkovuokkojen alkuja monien muiden bloggaajien tavoin, mutta laitampa tänne toisenlaisen "luontokuvan". Arvatkaas, mitä tuo esittää? Siinä on meidän jouluksi jäädytetty lyhty, jonka sisään nuo koristeet jäädytin. Vielä sunnuntaina oli niin jäässä, etteivät koristeet irronneet. No, onneksi taitaa viimeisetkin jäät ja lumet olla menneen talven lumia ja vihreää maasta nousee ihan silmissä, puhumattakaan puiden silmuista, jotka hetkessä ilmestyivät ja alkoivat puhjeta. Ihanaa, kevät on totta!

Kaunista viikon jatkoa!

perjantai 22. huhtikuuta 2011

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Tämän ihanan pääsiäiskranssin sain ihanalta ystävältäni.
Kiitos Sinulle!

Kiitokset Teille ihanista kommenteistanne "torkkupeittoon"! Peitto on ihana ja lämpöinen käytössä. Nyt ihmetellään, että miten ennen peittoa on tultu toimeen, eli lähes jatkuvassa käytössä on. Kannatti neuloa peitto!

Ja noihin domino-paloihinhan jäin koukkuun. Peiton jälkeen olen tikutellut pienempiä ruutuja alkuajatuksella "jonkinlainen jakku tai liivi tms." jos tulis, riippuen innosta ja lankojen riitävyydestä (peittolankoja ohuempia kasvivärjättyjä). Puolilta öin viime yönä SE sitten iski, selvä näkemys, millainen jakku/takki siitä tulee. Toteutus tulee ainakin olemaan mielenkiintoinen ja uutta mulle on satulahiha, joka siihen tulee. Sanoilla en oikein osaa kuvailla, vaikka takki näkyykin ihan selvästi silmissäni. Pian saan alaosan palaset valmiiksi ja sitten miettimään ja laskemaan sitä hihahommaa. Jännä nähdä, miten toteutus sitten käytänössä onnistuu. Mutta neulotaan ahkerasti eteenpäin...

HHV-hulluttelijoihin on liittynyt uusi hulluttelija, Inge. Täältä löytyy Ingen blogi.
Tervetuloa mukaan Inge!

Pääsiäisajan meinasin nauttia ulkoilmasta pihatöiden merkeissä ja domino-paloja neuloen. Tänään on jo tehty molempia, pihatöitä haittasi aamupäivän sade, mutta seuraaviksi päiviksi onkin aurinkoa ja lämpöä luvattu. Voi kun, pian sais pakolliset hommat tehtyä ja pääsisi ulos värjäämään ja neulomaan.

HYVÄÄ PÄÄSIÄISAIKAA TEILLE KAIKILLE!


tiistai 19. huhtikuuta 2011

SE peitto on valmis!!!

Tässä Teille peitosta kuvia, toivottavasti nautitte niistä, minä nautin peitosta täysillä!
Kuvat suurenevat klikkaamalla kuvaa.
Peitto pyykkinarulla kevätauringon alla, tuulen heilutellessa helmoja.
Alakuvassa tuuli kurkistaa peiton nurjalle puolellekkin:

Täällä jo kerroin ja näytin peiton alkua. Eilen sain peiton valmiiksi ja heitin pesukoneeseen pyörimään. Peitosta ei muuten lähtenyt väriä, piti tarkoituksella kytätä pesuveden väriä. Sen jälkeen pistelin peiton olkkarin matolle pingoitukseen, ainoa tarpeeksi iso paikka jonka keksin. Siinäpä peitto "kotiutui" hyvin, päällä tassuteltiin, tapeltiin, ihan hyvässä hengessä tosin (on niin kiva heittää kaveria ympäri ja sitten nuolla naamaa) ja otettiin siinä torkkujakin. Oksentamaan ei peitolle ehditty, oneksi. Kissat siis ottivat peiton omakseen!

Yritin peittoa kuvata maassakin, tässä mäen syrjällä metsän reunassa auringon säteet tulevat puiden lomasta:

Peiton "viralliset" tiedot:
Koko: n. 120 cm * 180 cm.
Juuri sopivan kokoinen sohvalle ja vielä keskeneräisenkin peiton alla on jo katseltu telkkaa usemmankin testaajan voimin.
2010 Kesällä kasveilla värjättyä villalankaa (osa 100% villaa, joukossa myös 70/30 villaisena samaa lankaa). Lankaa kului reilu kilo. Tarkkaa määrää en pystynyt punnitsemaan. Puikot 4 mm.
Domino-palojen teko alkoi "kokeillaan, mitä tulee-periaatteella" vasemmasta alakulmasta, käyttämällä ko. lankojen loppukeriä. Sittemmin alkoi näyttää siltä, että kyllä tästä vielä peitto tulee ja lankoja kerittiin lisää ja lisää... Johtuen tästä "kokeilumielellä" tehdystä aloituksesta, peiton väreissä ja kuvioinnissa ei ole säännöllisyyttä. Periaatteena oli, että jokaisessa ruudussa on kahta väriä, joista viimeisellä seuraava pala alkaa, kerrosmäärät väreissä on epäsäännölliset, loppukerät tein siihen kerrokseen asti, kun lankaa riitti.

Langanpäät päättelin neuloessa, joten lopussa oli lopetuspää pääteltävänä ja langanpäät leikattavana. Tämä tyyli, ilman yhteenompelemisia ja miljoonan langan päättelyä taitaa olla mulle ainoa tapa tehdä tilkkupeittoa.

Peitto sointuu niin mukavasti Sonffin väreihin!
Nyt sitten köllötellään peiton alla ja peiton päällä, kuka milläkin tavalla haluaa.

Arvatkaas, mitä pistin puikoille peiton valmistuttua?
Domino-paloja kasvivärjätyistä langoista, tietenkin, hih! Nyt tulossa kuitenkin huomattavasti pienempi projekti, laittelen kuvia, kun vähän enemmän saatu aikaan.

Ja se jokavuotinen päivä, kun ihmiset muistuttelevat ikääntymisestä, koittaa pian. Tässä erittäin mieluinen vuosipäivän muistaminen hyvältä ystävältä: Vironvilloja eri väreissä ja värjäämätöntä kesän kasvivärjäyksiä varten, sekä hahtuvia. Ja näitä on paljon!!! ISO kiitos!!! Sain tämän uskomattoman, runsaan, sanoinkuvaamattoman ihanan lahjan jo pari viikkoa sitten, kuvasin nämä tarkoituksella valmiin peiton päällä, sillä en saanut lupaa aloittaa näistä ennen virallista h-hetkeä (ja silloin lähdetään kerimään ensimmäistä...). Olen edelleen lahjasta mykistynyt ja niiiiiin onnellinen.

Aurinkoista viikon jatkoa Teille!


keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

pehmeitä värejä!

Mistähän Sonffi haaveilee!
Tuota kuvaa olen viimepäivät katsellut varmaan tuntkaupalla, enkä taida väsyä kuvan katselemiseen lähiaikoina.

Tässä eiliseltä päivältä tilanne Domino-torkkupeitosta.
Langathan on viimekesäisiä kasvivärjäys-harjoittelulankojani. Tätä peiton alkua olen myös viimepäivät tuijotellut ihmetellen värejä. Miten pehmeitä, utuisia värejä...

Tätä aloittaessahan en ollut ollenkaan varma, että paloista tulee "isona" peitto, no siitä uskallan jo olla varma, että peitto siitä tulee. Etukäteen en edes värien sijoitteluja suunnitellut, lähdin liikkeelle muista töistä jääneillä jämäkerillä, nyt on jo pitänyt ottaa täysiäkin vyyhtejä työhön mukaan. Ja peiton alkukin on jo iltaisin lämminttänyt mukavasti neulojaansa. Peiton toinen pää jalkojen päälle ja toista päätä neulotaan. Langat olen päätellyt samantien neulomalla, joten kun peitto valmistuu, saksilla langanpätkät pois ja sitten viiemistely käsittelyyn. Mitenköhän peitto olisi paras viimeistellä? No, on tässä vielä aikaa miettiä viimeistelyjä. Monta palaa pitää/saa tähän vielä tikuttaa...

Niitä kasvivärjäys ilmoja odotellessa tämä on mainoa neulomus.

Hyvää ja keväistä viikonjatkoa!

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Taivaan värit!

Kiitoksia edellisten postauksien kommenteistanne!
HHV hullutteluuni tuli pieni paussi, kun jäin koukkuun dominopaloihin, joista aloin torkkupeittoa tekemään "välityönä". Nimenomaan oli tarkoitus tehdä paloja huivien väleissä, ei peittoa kerralla. No, ans kattoo, kuinka tässä loppujen lopuksi käy...

Launantai-iltana ikkunasta näkyi auringon viimesäteiden punaiseksi maalama taivas. Äkkiä kamera kaulaan ja pellon reunaan. Siellä näkyi upeiden värien kirjo taivaalla. Kuva toisensa jälkeen tallentui kameralle, tässä Teille muuta näytille. Olipa muuten kylmä ilma silloin kuvata, vaikka päivällä oli aurinkoa ja lämpöä.


Nyt taivas taas tarjoilee meille lumihiutaleita tuttuun tapaan! Kevät se kuitenkin jo on täällä, onhan...

Hyvää alkanutta viikkoa!

lauantai 9. huhtikuuta 2011

HHV-17, Aurinkoin Annis!

HHV jatkuu ja kun kerran huivittaa, niin antaa huivittaa!

Neljäs Annikseni, ohje suomeksi täällä.
Lankana Pirtin Kehräämön liukuvärjätty 2-säikeinen villalanka, menekki 100 grammaa ja 4 mm Adeilla tehty. Pingoitus tehty samalla tavalla ja tyynyllä, kuten Sirppi-huivikin.

Eilen aloitin "pikkuisen välityön", eli kutomaan domino-tekniikalla sohvalle torkkupeittoa viimekesäisen kasvivärjäys sadon langoista. Saa nähdä, maltanko pitää peiton välityönä, vai mennäänkö sillä seuraavat viikot eteenpäin. Miksei kukaan ole kertonut, että domino-paloihinkin voi jäädä koukkuun...

Annis-aurinkoisen myötä toivotan aurinkoista viikonloppua!

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

HHV-16, Sirppihuivi!

HHV-16 Sirppi-huivi:

Lankakomeron Päivi laatii ihania huivimalleja ja uusimman, eli Sirppi-huivin ohjeen tulostin samantien, kun ohje oli julkaistu. Launatai-iltana vihdoin pääsin huivin neulomisen aloittamaan, tuon edellisen bloggauksen mustan huivin valmistuttua. Ohje oli selkeä ja jälleen ilo neuloa. Kiitokset Päiville ohjeesta!

Langaksi valokoitui Katian Lino (100% pellavaa), jota kului vajaa kolme kerää, noin 120-130 grammaa, työvälineenä oli 4 mm Adit. Mallissahan on kuviovaihtoehtoja ja tähän valikoitui kaikiksi kuvioiksi "reiälliset". Kivaa vaihtelua malliin saa, jos tekee kaikki sileiksi tai molempia samaan huiviin.

Huivista tuli ihana ja "istuu" kaulaan kauniisti. Yritin kumpaakin kissaa saada huivimalliksi, mutta tälläkertaa yhteistyö ei toiminut.

Pingoitus teki jälleen ihmeitä huivin ulkonäölle. Huivi oikeni kauniisti ja kuvioit tulivat esille, olihan taas oikea sammakosta prinssiksi muodonmuutos.

Pingoitusalustana käytin tätä lattiatyynyä, joka sopi kooltaankin huvin tehtävään. Joskus ennenkin olen käyttänyt noita muovisia renkaita aukaistuna virkkaamalla päätellyn huivin viimeistelyyn, alkuperältään ne on jostain "säilytysmuovihössäkästä" peräisin. Teippasin kaksi yhteen ja pujotin virkkuuseen, huivi tyynyn päälle ja vähän nuppineukoja paikoillaan pitämään. Pellava on siitäkin ihana materiaali, että siinä pingoitus "jää päälle" pitkäksi aikaa ja huivi pysyy käytössäkin siistinä.


Takapihalla alkaa lunen pinnan laskiessa tulla esiin näitä myyrän multakekoja.
Muutenkin aika sotkuisaa jälkeä, oksia talven myrskytuulien jäljiltä jne. Mutta kyllä se kevät tulee ja vihreys valtaa maan.

Huivittelemisiin!



tiistai 5. huhtikuuta 2011

HHV-15, PItkää kieputusta!

HHV-15, on piiitkä kieputushuivi tyttärelle!
Tässä huivissa ei vaikeusasteita ole, muuta kuin musta väri (edes keväällä en enää näe mustaa neuloa) ja helpon mallikerran tikutusta...

Tämä valkoinen kieputushuivi jäi "vain" kahden kieputuksen huiviksi, langan riittävyyden takia ja mustaan oli (värin lisäksi) työohjeena, että menee kolme kertaa kaulanympäri. No, minä loin päälle kolmesataa silmukkaa (4,5 mm pyöröille) ja lähdin tikuttamaan huivia. Pyöröt oli pituudeltaan 120 cm ja huivin leveys jäi näin arvailun varaan, kunnes päättelin silmät ja kyllä leveyttä oli ainakin tarpeeksi, jollei vähän liikaakin. No, oletan huivin menevän jonkinverran kasaan pesussa (langassa 60% puuvillaa). Lanka on näitä vanhoja "sulovileenejäni", Novitan, ei mikään niin ihana lanka neuloa, mutta poishan nekin on neulottava. Tähän sain kulutettua lankaa reilut 250 grammaa.

Mallineuleena oli 5 oikein, langankiero ja kaksi takareunoista yhteen. Tämä siirtyi aina seuraavalla kerralla vasemmalle, eli vinoja raitoja. Yritettiin me kuvatakkin mallineuletta, mutta mustasta ei nyt saatu selvää kuvaa.

Juu, leveyttä on reilusta päälle kolme metriä.

Ja seuraava HHV-huivi on parhaillaan pingoituskessa, ettei huivit pääse kesken loppumaan.
Pitäiskö nyt puikoille ottaa jotain muuta neulottavaa, vai voisko päästellä huiveja, kun nyt kerran huivittaa...

Tytär sai kuvaan elukan, joka meinaa syödä keskeneräistä huivia!
Löytyi sitten lajimääritys tällekkin elukalle, jolla Soodikin tykkää leikkiä.
Ja arvatte, millä Mammutti tykkää leikkiä, silloin kun ei puikoilla leiki...

Huivittelemisiin!



sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Mekkohullutus!

Älkää pelästykö, en ole aloittamassa uutta hullutusta!

Kesään tässä vaan varaudutaan, siihen lämpimään värjäyskesään!
Muutama kesähamonen Hellulle. Jo viimekesänä tein tällä Ottobren "kolmen konstin mekon" kaavalla muutaman hamosen Hellulle ja nyt piirsin kokoa suuremman kaavat ja samantien tuli viisi mekkoa leikattua. Kankaita olis useampaankin ja mieli tekis tehdä, mut, montako mekkoa tyttö tarvii... Ja eilen tuunasin yhden Hellun tädin kesämekosta Hellulle hellemekon.


Tässä todellinen kasarineule, viimevuosituhannelta peräisin olevia lankoja. Shiny (59% viskoosia, 41% puuvillaa), valmistaja Novita ja sitä nauhalankaa raidoissa ja resoreissa. Yritin nauhalangasta yläosaan koristettakin virkata ja värkätä, mutta oli liian painavaa ja unohdin koristelut suosiolla.
Aloitusohjeeksi otin tämän. Ensimmäistä kertaa puseroa tein tällä tekniikalla, mutta jatkossa tulen käyttämään varmasti enemmänkin. Loppuosa tunikasta/topista olikin sitten ihan omaa sävellystä... Lankaa meni yhteensä 350 grammaa ja 4 ja 3,5 mm pyöröillä tehty. Niin, pusero on tehty pyörönä, täysin ilman ommeltavia saumoja. Minä kun niin tykkään tejdä saumatonta neuletta.

Onko tämä sitten tunika vai toppi vai liivi? Luultavasti tulen käyttämään puseroa alla, jotenkin "ei niin mukavalta" tunnu Shiny-lanka iholla. Väri se oli, mikä sai tämän langan puikoille. Turkoosi on tähän vuoden aikaan, mitä mukavin väri. Syksyllä tuskin turkoosia neuletta tekisin...

Hyvää viikonalkua!


lauantai 2. huhtikuuta 2011

Kesähattu!

Yltiöopitimistinen Mammutti hehkuttaa uutta kesähattuaan, uskoen kesän tulevan, pian!

Ainakin kalenterin mukaan kesään ei enää ole kuin, noh, pari kuukautta, jos sitäkään. Ja kun noihin kaikenmaailman meteorologien pitkän tähtäimen ennustuksiin ja sammokko, sun muiden kansantietäjien ennustuksiin en niinkään luota, niin Mammutin hattu ennustustaa:
LUVASSA PITKÄ KUUMA VÄRJÄYSKESÄ!

Ja sitten asiaan: Virkattu hattu Katian Linosta (100% pellavaa) kaksinkertaisena, koukun kokomerkintä tuntematon, olettaisin 3-4 mm. Lankaa meni karvan päälle 150 grammaa. Mallia, ohjetta tai muuta tietoa ei taaskaan ollut, sovituksen kautta mentiin eteenpäin.

Valmiin hatun heitin pesukoneeseen ja sen jälkeen muokkasin päähäni sopivaksi. Kuivumaan laitoin Tupperin Ufo-kulhon päälle (ja jos jotain kiinnostaa, niin tuo kulho on juurikin samankokoinen, kuin pääni). Pellavahan on pesun jälkeen aika kovaa, joten tärkkiä en ainakaan tässä vaiheessa tarvinnut. Toisaalta ajatus sokeritärkkäyksestä tuo heti mielikuvan "makeasta mammutista", kun aurinko sulattaa sokerin hatusta ja sokerinorut valuu pitkin päätä...

Kukkanen tietenkin piti virkata (miten niin kukkahattutäti!) ja tuohon nyörikujaan pujotin nyt joustavan "hupparinnyörin", vähän kuin kuminauha, mut nyörimäinen. Tarpeen ja mielialan mukaan voipi sitten vaihtaa vaikka silkkinauhan tms. Käytössähän hatun muokkaukset ja niiden tarpeet vasta tulee esille. Ja käytöstä sain taas kannustavat kommentit: "Ethän oikeasti aio käyttää tota hattua!!!" Varmaan arvaatte, ketkä moisia kommetteja laukoivat...

Ja sitten tuosta virkkauksesta pari valikoitua sanaa: Älä virkkaa ja jos virkkaat, niin maksimissaan muutama kerros päivässä. Mulla kun noihin niveliin (niihin risoihin) ei virkkuukoukku sopi ollenkaan ja kun vielä vauhdilla pistää menemään, niin ei varmaankaan vaikea kuvitella, missä kunnossa sormet on... Kyllä mä taas päätin, että ihan vähän vaan virkkaan kerrallaan, päätös vaan unohtui heti. Kyllä puikot oli virkkukkoukun jälkeen ihan kuin mitään ei sormissa oliskaan. Muistaispa tän seuraavalla virkkuukerrallakin...

Mutta pääsisahan on, että keesähattu on valmiina, tulkoon kesä!

Ja taas meni aamupäivä hujauksessa ohitse, kun olin koukussa, tällä kertaa Gimppiin. Yhdeksältä nuorin lähti pelireissulle ja siitä asti leikin kuvien kanssa, kunnes huomasin olevan jo päivän puolessa. Se vaan on niin kiva "leikkikalu" tuo Gimppi ja kun pikkuhiljaa alkaa oppia jotain ja muistamaan juttuja, niin eihän sitä malttaisi lopetttaa. Toisaalta ei varmaan ihan turhaakaan ajankulua. Ja nyt kun ei vielä oikein ulos pääse kuvaamaan, kun lunta on ylu saappaanvarren, eikä lumi ole mammuttia muutenkaan kantanut, noita pienempiä ihmisiä vielä joku aika sitten kantoikin. Lumen lähtöä (hus, hus lumi pois) täällä odotetaan senkin takia, et pääsis kuvaamaan muuallekkin kuin pihalle...
Ilmeisesti sitä on nyt noihin huushollihommiin käytävä käsiksi, ei ne ittekseen taida tekeytyä.

Hyvää huhtikuun alkua ja kevään odottelua!


perjantai 1. huhtikuuta 2011

Mukava haaste!

Lila heitti mua hauskalla haasteella:

1. Mikä panee sinut nuolemaan sormet?


2. Mikä on herkkua silmälle?


3. Mitä haluat koskettaa?


4. Mikä innostaa minua haistamaan?


Ja haasteen puolestani heitän kaikille HHV-hulluttelijoille!


Tervetuloa huhtikuu!

KIerrätystä parhaimmillaan/pahimmillaan. Tyhjä muropaketti kissan alustaksi.

Vihdoin koitti huhtikuu, jokos se kevätkin löytyis huhtikuun myötä!

Aika pistää maaliskuun neuleet "pakettiin". Suurin osa töistä onkin jo täällä esitetty. Varustautuminen kesään, kesähatulla ja tunika/toppi oletettavasti aidoista kasarilangoista blogataan, kunhan kuvatuksi saadaan.

Ajatukset ja muutama neulekkin on pyörineet HHV-huivien parissa, joten huiveja pukkaa jatkossakin. Suunnitelmia huivien lisäksi huhtikuulle ei ole, mutta kepeämpiä, puuvillaisempia neuleita ja värejä, värikkäitä värejä lienee puikoille päätyy.

Maaliskuu lyhyesti:

  • Tunika/toppi Shinyä ja nauhalankaa 350g
  • Hattu Katian Linoa 150g
  • Huivi kukalla nauhalanka kaukaisuudesta reilu 150g
  • Hihatin Katian Linoa 150g
  • HHV-13 Lidllin sukkalankaa 100g
  • Saapassukat kasvivärjättyä sukkalankaa reilu 100g
  • Lumi-huivi Gerifra Fiorista Fino-puuvilla/sekoitelankaa 200g
  • Huovutetut tossut hahtuvaa reilu 150g
  • Huovutettu kissojen peti, hahtuvaa 300g
  • Hellun bolero Sublime Baby Cottonia nafti 150g
  • Huovutetut tossut Naturgarnia reilu 100g
  • Säärystimet, tuntematon lanka 150g
  • Kieputushuivi Mantegna-mohairlankaa 100g
  • Villasukat Jannea 100g
  • Lumiruusu-huivi seitikkivärjättyä villaa reilut 150g

Yhteensä 2 400 grammaa ja 15 valmista työtä!

Hyvää huhtikuuta!

Ja edittiä heti perään:

Onnistuin saamaan blogin asetukset niin, että bloggeri lähetti tämän postauksen sähköpostiin!