torstai 23. helmikuuta 2012

Vauvajuttuja täällä(kin)!

Naapurimaan pikkuprinsessan syntymäpäivänä sopii blogata omat vauvaneuleeni.
Nämä on menossa pienelle, ihanalle pojalle:

Pöllöliivi täysvillaisesta langasta (menekki reilu 100g ja 3 mm puikot).
Taas tyypillinen neuleeni: Pöllöt otettu vanhasta Modasta, osa liivin ohjetta Dropsin vauvaneuleista, yhteensovitus ja muutokset omasta päästä.
Etukappaleessa isommat pöllöt molemmin puolin nappilistaa ja taakse pääsi iso pöllö kahden pikku pöllön kanssa.

Aijai, miten ihanaa oli pitkästä aikaa neuloa vauvaneuletta!

Neulominen oli nopeaa, nappien etsintä ja ompelelun aloitus sitten kestikin aikansa. Kuvisssa silmänapit näyttää liian tummilta ja isoilta, luonnossa näyttää onneksi paremmin sopivilta. Ja mikä ihme siinä on, että vaikka minullakin nappeja on kasapäin, aina sopivimpia löytyy yksi liian vähän...

Näidenkään vauvaneuleiden koon arvioiminen oli vaikeaa ja elän toivossa että eri ohjeista otettujen mittojen mukaan liivi olisi kokoa n. puolivuotta ja mahtuisi vauvalle joka nyt on nelisen kuukautta vanha. Näitä ei ole vielä sovittamaan päästy, joten jännitystä riittää... Toisaalta jos pieniä ovat, sehän tarkoittaa sitä, että saan tehdä uudet neuleet tälle vauvalle ja nämä päätyy odottamaan, eiköhän joskus sopiva vauva löydy.

Nämä selkäpuolen pöllöt on minusta niin suloiset:

Liivihän mun vaan piti neuloa, mutta nälkä kasvoi syödessä ja piti toinenkin vauvaneule tehdä.
Vauvan yllätystakin ohjeen suomennoksen sain silloin, kun Hellu oli vauva, sittemminhän ohjetta on julkaistu lehdessäkin. Muistin, miten hauska ja koukuttava neule tuo oli tehdä ja niinpä päätin tehdä tällä mallilla sinisävyisistä langanlopuista takin. No lankoja kaivelemaan ja toteamaan, ettei konepestäviä (lankavalintakriteerit oli konepestävä ja kolmosen puikoilla neulottava lanka) sinisävyisinä paljoa ollut ja loppujen lopuksi langanloppuja löytyi muutenkin vähän. Takin sitten neuloin, niillä mitä oli. Lankoja kului reilut 150 grammaa ja takin koon toivon olevan sopiva ja jos ei, niin sitten uutta puikoille...

Tämä malli on ehdottomasti kymmenen "lempimallini" joukossa:

Taannoin voitin Missä neuloimme kerran blogissa sinisävyisen paketin:

Ja koska olen edelleen, sekä hidas hämäläinen, että jalkaa poteva sohvannurkassa kutoja, ehdin jo pistää lankoja puikoille, ennen kuin sain ensimmäistäkään kuvaa otettua. Kiitokset vielä kerran paketista! Kuvista voikin päätellä, että mieluinen oli. Ensimmäisenä puikoille pääsi Softy-kerä, josta tuli ihanan pehmoinen tuubitusmööbitus, tai miksi tuota haluaakin kutsua. Ja seuraavaksi puikoille pääsi Laila-kerät, joista kuvan oton jälkeen on valmistunut hartialämmitin/liivi/tms., joka parhaillaan odottaa pingoitukseen pääsyä...

Mukavaa viikon jatkoa!

tiistai 21. helmikuuta 2012

Ystävänpäivähuivi laskiaisena!

Ystävänpäivä oli viikko sitten ja hitaana hämäläisenä aloitin vasta Ystävänpäivän aattona tämän huivin:

Mikä lie Ystävänpäivämainostelu tai ennakkopuhe siitä, sai muistamaan tämän Sydänystävänhuivin (rav) ja samanteen tulostin ohjeen ja kaivoin langat esiin. Huivin ohjeesta otin vain sydämet keskipaneeliin kulkemaan, kun ajatuksissa siinteli reunaan kokeilla sydämiä... Neuloessa mietiskelin, että pitäiskö joku muu reunapitsi laittaa, mutta lopulta päädyin kuitenkin kokeilemaan sydänreunusta. Ja kyllä mun mielestä kannatti kokeilla, ainakin minä tykkään reunasta!

Huivin lisäykset tein joka kerroksella reunassa ja huivi on hevosenkengän muotoinen. Lumelle yritin asetella huivia malliinsa, mutta siinä valkoiset kohdat hävisi, joten heitin huivin narulle. Aika iso huivista tuli, yläreunaa ainakin pari metriä ja keskeltä korkeutta 60 senttiä. Lankana liukuvärjätty vironvilla ja 4 mm puikoilla tehty. Lankaa kului reilut 100 grammaa.

Ei tätä ollut siis tälle Ystävänpäivälle tarkoitettu valmistuvankaan, mut Ystävänpäivänä oli kiva tikutella sydämiä ja muistella ystäviä. Taaskaan kun en saanut lähetettyä kortteja, viestiä tms, vaikka kovasti meinasinkin...

Nähtäväksi jää, odottaako huivi vuoden laatikossa Ystävänpäivää, vai löytyykö huiville ottaja jo aiemmin. Ja ei mun suinkaan pitänyt enää tänävuonna huiveja tehdä, mutkun jotenkin ne vaan hyppii puikoille itsekseen. Sain ihanaakin ihanamman huivikirjan, Pitsihuivit neuloen ja pian sieltä muutama huivi on neulottava...

Välityönä tein lapaset ja pipon täysvillasta, lapaset yksinkertaisella langalla ja pipo kaksinkertaisena.
Halusin kokeilla lapasiin pitsineuletta ja vihdoin opetella "intialaisen peukalokiilan". Mainio tapa tehdä peukalokiila ja kaikenlisäksi helppo. Pitkään sen kokeilemista suunnittelin ja vaikeana pidin, mutta kertakutomisella siitä tuli lemppari ja jatkossa teen lapaset aina näin, kun se vaan malliin sopii.

Tässä pistin harmaan lapasen sisälle, että pitsineule erottuisi paremmin. Pitsineulemallin nappasin jostain ohjeesta Dropsilta. Tykkään, että lapasista tuli ihan kivat "hienostelulapaset". Nämäkin päätyi lahjalaatikkoon odottamaan ottajaansa.

Pipo omalla ohjeella, eli siis ilman ohjetta:

Lanka kaksinkertaisena ja puikot 4,5 ja sitten vain neulomaan vähän palmikkoa ja pitsiraitaa, tupsu päälle ja siinä se on pipo valmiina. Laatikkoon menee tämäkin odottamaan ottajaansa.

Bloggeriin tulleet uudet hankalat sanavahvistukset ei innosta kommentoimaan ainakaan minua ja sen vähän mitä niitä olen käyttänyt, olen saanut moneen kertaa yrittää saada oikeat vahvistukset. Taitaa olla moni muukin ärsyyntynyt laillani niihin... Nyt poistin sanavahvistukset kokeeksi omasta blogistani, josko ei tulisikaan pahemmin roskia. Ilmeisesti vanhan tavan sanavahvistuksia ei mistään saa takaisin, vai saako?


keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Päästä varpaisiin!

Kiitokset kaikille Ystävänpäivätoivotuksista!

Pitsisukka esitteli blogissaan hatun ja ohjeen siihen:

Piti minunkin kokeilla mallia, varsinkin kun hattu oli tehty ohuesta vironvillasta. Kaapissa oli kerä huivista jäänyttä lankaa (110g) ja siitä lähdin tekemään. Ohjeesta poiketen, tein hatun 3,5 mm puikoilla ja lankaakin sain kulumaan reilut 100 grammaa. Kieltämättä se iso lötkö säkki ei kauheasti vakuuttanut sen muuttumista kauniiksi hatuksi. Vaan on se huovutus niin yllättävää ja pesukoneessa aikansa pyörittyään hattu olikin, sekä sopivan kokoinen, jämäkkä ja vieläpä kauniskin. Suosittelen ohjetta! Mohairlangalla virkkasin vielä kukkasen tekemään hatusta oikean "kukkahattutädin-hatun". Ja koska mulla noita hattuja "muutama" jo on, niin pistin sitten hatun postiin menemään lämmittämään ystävän päätä...


Räjähtävää helmineuletta on monissa blogeissa ollut ja sitä(kin) piti mun kokeilla. Räjähtävät yösukat itselleni kudoin kasvivärjäämistäni villalangoista. On muuten todella joustava tuo räjähdyshelmineule, sitä vois käyttää monenlaisiin neuleisiin...

Toiset sukat itselleni tein Lankapirtin Matleenalta Joulun alla voittamistani Dropsin Fabel-sukkalangoista. En muista ennen lankaa neuloneeni, mutta ihastuin lankaan, oli miellyttävää ja nopeaa neulottavaa. Tässäkin langassa törmäsin samaan, mihin monessa muussakin raidallisessa tai pätkävärjätyssä langassa: Kerät oli keritty eripäin, eli tässäkin toinen sukka neulottu sisältä langan ottaen ja toinen ulkoa ottaen. Ensimmäisiä kertoja tähän asiaan törmätessäni luulin sitä poikkeukseksi, mutta mun kohdalla tästä on tullut "sääntö", eikä poikkeus. Käykö näin muillekkin? Muuten, langan raidoittumisesta tykkään kovasti! Niin jha sukista tykkään erityisen paljon ja jalassa ovat parhaillaankin!

Hyvää viikonjatkoa!

tiistai 14. helmikuuta 2012

torstai 9. helmikuuta 2012

Kesän värjäykset kaarrokepuserossa!

Tähän puserooni valikoin aurinkoisena talvipäivänä kesän kasvivärjäyksistäni langat
ja valmiina siitä tuli pusero, johon ihastuin heti:

Perinteinen kaarrokepusero, jollaisia taidan vähintään yhden talvessa neuloa ja perinteiseen tapaan tein sen ylhäältä alaspäin neuloen ja ilman sauman saumaa. Niskan korotukset lyhennetyillä kerroksilla ja tässä kaula-aukon resorin neuloin lopuksi. Langat on kaikki sitä kolmisäikeistä täysvillaa, jota kesällä värjäsin kilokaupalla. Oranssiosuuteen jouduin käyttämään kahden eri värjäyserän lankoja, mutta eroa ei juuri huomaa, ainakaan sähkövalossa. Lankaa kului aika tarkkaan 600 grammaa ja 3,5 mm pyöröpuikoilla tein. Vähän pelkäsin, että väriä on liikaakin puserossa, mutta ei se pahalta omaan silmään ainakaan näytä ja pusero on pehmoinen päällä. Pesin valmiin puseron villapesussa ja se pehmeni siinä yllättävän paljon. Käyttöpusero tästä tuli ja mieleinen sellainen!

Täällähän jo näytin Hellulle neulomani liivihameen ja tässä kuva liivarista tyttö sisällä:

Liivihame oli kooltaan yllättävän sopiva, eli vain kohtuullisesti kasvunvaraa...
Ja enhän minä malttanut odottaa sitä Hellun syntymäpäivää, vaan annoin mekon etukäteen. Ja hyvä että annoin, sillä Hellu ilmoitti heti mekon päälle saatuaan, että laittaa tämän päälleen synttärijuhliin.

Lotalle kiitokset tunnustuksesta, jonka häneltä sain! Aiemmassa bloggauksessa siihen jo vastasin.
Kiitoksia myös kaikille kommentoijille niin käsitöihin, kuin paranemistoivotuksiin. Jalan kanssa ollaan melko samassa jamassa, joten puikot liikkuu ja lanka palaa... Välillä tosin alkaa puikkojenkin heiluttelu melkein tympiä, kun ei muuhun tekemiseen pysty, mutta sitten joku uusi neule aina saa innon syttymään. Pieniin töihin tätä puseroa lukuunottamatta olen nyt jymähtänyt, lapasta ja sukkaa tuntuu tulevan puikoilta vain.

Aurinkoisia talvipäiviä!

tiistai 7. helmikuuta 2012

Tunnustusta!

Taisin samoihin aikoihin päätellä tätä myssyä, kun Matleena oli kirjoittanut tämän mallineuleen kokeilusta myssyyn:

Mietinnässä oli minullakin tämä malli myssyyn ja kavennuksia jäin pähkäilemään aiemmin, kunnes sitten tartuin puikkoihin ja päätin kokeilla kavennukset suoraan käytännössä. Ja ihan mukavasti sainkin kavennettua myssyn, itseasiassa paremmin kuin osasin odottaa.

Myssyn neuloin kasvivärjäämästäni täysvillalangasta, kulutus reilut 50 grammaa ja puikot oli 3 mm resorissa ja 3,5 mm mallineuleessa. Ihan mukava myssy tästä tuli.

Ja jatketaan pikkuneuleilla, vaikka mulla on jo isompikin työ valmiina, kunhan kuvattua saadaan. Niitä kesän kasvivärjäyksiä tässä on pääasiassa neulottu ja näistäkin muut, paitsi harmaat on itse värjättyjä.
Da capo-sukat, lapaset jälleen tuolla samalla mallineuleella ja yhdet Ailitkin tein:

Sain Kokopäiväneulojalta ja Zeldalta tämän tunnustuksen ja kiitos ja kumarrus heille!

Tunnustus tulisi jakaa blogeille, joilla on alle 200 lukijaa. No minä tulkitsen jälleen tämänkin säännön omalla tavalla ja päätän jakaa tunnustuksen yksinomaan sytomyssy- kampanjaan jollain lailla liityville blogeille:

Matleena, tuo kaikkien tuntema syto-myssyjen "alkuäiti", Seijasisko ja täältä omien myssyjeni eteenpäin toimittajat Susu ja Piiku. Ja sitten mahdoton käytännössä toteuttaa, mutta ajatuksissani haluaisin jakaa tunnustuksen jokaiselle, joka on osallistunut jollain tapaa sytomyssyilyyn!!!

Mukavia talvipäiviä!



lauantai 4. helmikuuta 2012

Talvista lauantaita!

Täällä elämä jatkuu entisellään, eli Mammutti sohvannurkassa puikoissa...

Sytomyssyjä Susulle viedessäni en oikein jaksanut lankoihin keskittyä, tuon jalkamokoman takia, mutta hyllystä kuitenkin pisti silmään fuksianpunainen kerä Ville sukkalankaa testatakseni sekä mallia, että lankaa. Lanka oli kivasti kiiltävää ja liukasta ja todella nopeaa kutoa ja käyttökestävyyttä testataan parhaillaan. Tällä ohjeellahan tein jo aiemmin lapasia ja ihastuin mallineuleeseen. Näihin sukkiin sitten testasin mallineuletta niin, että etuosa sukissa on mallineuletta, varressa takana 2 o 2 n joustinneuletta ja sukan pohja sileää oikeaa. Kiva oli tehdä ja kivalta nuo jalassakin näyttää. Niin innoissani sukkia kudoin, että keskenhän se lanka loppui, toisen sukan kärki on eri langalla tehty, mutta itselle kun sukat jäi, niin ei yhtään haittaa.

Lapaset samalla mallineuleella, näissä lankana on kesällä kasvivärjättyä villalankaa.
Lapasia näidenkin jälkeen valmistui parit, jotka odottelee kuvaus, samoin yhdet sukat on kuvauspinossa.

Sukka- ja lapasputken jälkeen otin kesällä kasivärjättyjä lankoja käsittelyyn ja aloin kirjoneulekaarrokepuseroa tekemään.

  • Tammikuun neulomukset yhteenvetona perinteiseen tapaan:

  • Aili lapaset kasvivärjättyä villaa nafti 100g
  • Tuubi-huivi kasvivärjättyä villaa 200g
  • Lapaset villalankaa reippaat 50g
  • Testisukat Villeä reilut 150g
  • Dacapo-sukat kasvivärjättyä Jannea 100g
  • Kellolḱukka-huivi sinipuulla värjättyä villaa 200g
  • Lapaset kasvivärjättyä Jannea reilu 50g
  • Saunahattu villaa 150g
  • Kahdet lapaset Superwash Sporttia yhteensä 150g
  • 22-Lehteä huivi Kamenaa 100g
  • Hellulle sukat 50g
  • Huovutettu hattu hahtuvaa 100g
  • Lainahöyhenissä tuubi kasvivärjättyä villaa 100g
  • Liivihame Hellulle Tenneseen jämiä reilut 250g
  • Palmikkopipo Extra merino biggiä 100g
  • Syto-1 puuvillaa reilut 50g
  • Syto-10 puuvillaa reilut 50g
  • Syto-11 puuvillaa reilut 50g
  • Syto-12 puuvillaa reilut 50g
  • Syto-13 puuvillasekoitetta reippaat 50g
  • Syto-14 villasekoitetta 50g
  • Syto-15 Patonsin puuvillaa reippaat 50g
  • Syto-16 puuvillaa reilu 50g
  • Syto-17 puuvillaa reilut 50g
  • Syto-2 puuvillaa reilut 50g
  • Syto-4 puuvillaa reilut 50g
  • Syto-45puuvillaa reilut 50g
  • Syto-6 puuvillaa 50g
  • Syto-7 puuvillaa 50g
  • Syto-8 Palmaa 50g
  • Syto-9 puuvillasekoite 100g
  • Unisukat täysvillaa 150g
  • Villamyssy villalankaa reilut 100g
  • yto-3 reilut 50g

Yhteensä 3 kiloa 35 työtä! Kilon verran lankoja meni sytomyssyihin, joita valmistui 17 kappaletta. Pari huivia ja pari tuubia valmistui myös, vaikkei enää tänävuonna pahemmin pitänyt huivitella... Tuli mieleen, että tyttärelle tehtyä tuubia en edes ehtinyt kuvata, kun jo käyttöön lähti. No, se oli sileää neuletta, joten eipä siinä juuri näyttämistä olekkaan. Yritin tarjota erilaisia mallineuleita, mut eivät kelvanneet, sileää vain sai olla. Jokuset sukatkin jäi kuvaamatta, mutta olivat niitä ihan tavallisia ja suoraan käyttöön menivät.


Talvista viikonloppua!