perjantai 29. maaliskuuta 2013

Pellavainen huivi Pääsiäiseksi!


Välillä iskee hillitön himo virkkaukseen, varsinkin keväällä ja kesällä tälläinen kohtaus on yleinen.
Kohtaus iski yhtenä iltana, ilman ennakkovaroitusta ja nopeasti oli saatava lankaa ja koukku käteen. Pellavaista Katian Linoa (100% pellavaa) on pitänyt kokeilla jo pidemmän aikaa ja viivyttelemättä nappasom kerän, koukun ja katsoin mallia ensimmäisestä sopivalta vaikuttavasta ohjeesta


Virkkaaminen tästä langasta oli yllättävän mukavaa ja millään en olisi malttanut lopettaa virkkaamista edes yöksi. Langassa ei ole kierrettä ollenkaan ja puikoilla neuloessa lanka hyvin helposti säikeistyy, virkatessa sen sijaan ei mitään ongelmaa ollut. Lankaa tosin kului enemmän kuin aloittaessa kuvittelin, mutta kuten kuvista näkyy, huivista tuli riittävän iso harteilla käytettäväksi ja toisaalta sen verran "ohut", että sopii takin alle kaulaliinaksi. Lankaa kului kaikki 250 grammaa, jotka tätä väriä oli ja koukku oli 3 mm.  Langan väri on liila, tällä näytöllä näyttää kuvissakin liilalta, mutta kokemuksesta tiedän joillain näytöillä siniseksi muuttuvan värin.


Pikkusen harmitti, ettei ohjeen kuvasta saanut reunapitsistä mitään käsitystä mallista. Olisin ehkä tehnyt toisenlaisen reunuksen, toisaalta lanka riitti tähän juuri ja juuri, eikä se enää yhtää hullummalta näytä viimeistelyn jälkeen. Huuhtelin valmiin huivin etikkavedessä ja pingoitin yöksi. Seuraavana päivänä kokeilin vielä prässätä huivia ja se toli oikea teko. Huivin reunapitsi on tuollainen röyhelöinen, kuten alakuvasta ilmenee ja se asettui kauniiksi vasta rätin ja raudan alla.

Kaikenkaikkiaan huivista tuli yllättävän kivan tuntuinen ja kauniskin tuo on. Iholla pellavaisena on ylellisen tuntuinen ja sopii hyvin keväiseksi huiviksi. 


HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Jakku sydämellä vai ilman...


 Ei se sitten riittänyt, että tein lempijakun, vaan jakkuintoa piisasi senkin jälkeen. Ja kun kerran niitä Pirtin kehräämön ihania villoja ja vyyhtejä on niin kiva katsella ja järjestellä erilaisiin ryhmiin... Siinä alkoi liukuvärjätty ruskea ja meleerattu vaaleanpunainen (tai oikeastaan väri on vanha roosa) vierekkäin miellyttää silmää ja niistä lähdin kokeilemaan millaista jakkua tulisi...


Ja tulihan niistä ihan kiva jakku, ainakin mun mielestä! Pesin valmiin jakun villapesulla ja etikkahuuhtelulla, jotta pinta pehmenisi ja "oljet" irtoaisi (noissa Pirtin langoissa on olkiakin vielä langan joukossa). Pikkuisen jakku venyi pesussa ja sen jälkeisessä pingoituksessa ja on nyt pikkuisen iso minulle. Meinasin pikkuisen huovuttaa pienemmäksi, mutta toistaiseksi en sitä tee. Villajakkuja/takkeja kun mulla on muuta (kymmenen) ja toisaalta muutama uusikin malli tekisi mieli kokeilla, joten en itse tarvitse tätä ja laitankin ainakin toistaiseksi laatikkoon odottamaan, josko löytyisi jakulle toinen käyttäjä...


 Alkuun oli tarkoitus virkata kukkanen rintaan tuosta vaaleanpunaisesta, mutta päätinkin kokeilla huovuttaa dominosydämen. Sydämen huovutettuani en ollut kuitenkaan varma sen laittamisen mielekkyydestä, joten jätin toistaiseksi irralleen... Annan senkin osalta ajan kulua ja katsotaan sitten uudestaan, kun jakun loppusijoituspaikka selviää.


Jakku on neulottu ylhäältä alas saumattomasti.  Etureunuksen neuloin jälkeenpäin ja tähän oli napit valmiina odottamassa. Napeista en lähikuvaa tajunnut ottaa, mutta samantapaista ruskeilla väreillä "liukuvärjättyä"  pintaa ovat, kuin lankakin. Lankaa kului kaikkiaan 450 grammaa ja tässä jakussa puikkokoko oli 3,5 mm.


  1. Kaikenkaikkiaan ihan kiva, pehmoinen ja kevyehkä jakkunen tästä tuli!
  2. Tyytyväinen olen tähänkin jakkuun, vaikkei ihan lempijakun veroinen ole.

  3. Alla lähikuvaa, jonka kuvasin, että lankojen värisävyjen vaihtelu langan pinnassa tulisi näkyviin. 


Lempijakun kun bloggasin ei siinä vielä ollut mitään kiinnityssysteemiä.
Kristiina ehdotti solkia, jotka vieläpä lupasi lähettääkkin! 


Soljet sopivat jakkuun täydellisesti! Värit ei kuvissa toistu oikein, mutta uskokaa pois, värit ja solkien malli menee ihan nappiin.  Nyt lempijakkuni on täydellinen!
Kiitokset Kristiina!


Sitten jotain todella vanhaa neuletta:
Villatakki ja hame liki 25:n vuoden takaa!
Neuloin tämän setin Jälkeläiselle, eli Hellun äidille silloin. Hän käytti asua ja samoin 3 nuorempaa siskoaan. Varmasti kymmeniä kertoja tämän olen pessyt, mutta neulepinta on edelleen siisti, eikä nypyyntymistä näy! Tähän kohtaan taas voivottelua siitä, miksei nykyään enää tehdä lankoja, joista tehdyt neuleet pysyisivät hyvinä! Malliltaanhan villatakki on aitoa "kasaria" olkapäineen ja Hellulla kun ei juuri olkapäitä ole. Muuten takki on kivan tyttömäinen, malli oli muistaakseni Suuri Käsityökerholehdestä. Hameeseen ei tainnut mallia olla, neuloin sen oikeilla ja nurjilla silmukoilla, hame on kellohelma. 


Tuli kuvauksessa hauska kuva, kun auringonsäteet osuivat Hellun ponihäntään pyöriessään:


Rauhallista hiljaista viikkoa!

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Lahjoja ja muita neuleita!

Kiitokset ihanista kommentiestanne edellisen bloggauksen lempi-jakulle!
Seuraavassa bloggauksessa palataan vielä siihen, millainen kiinnityssysteemi jakkuun tulikaan...
Niin paljon ilahduin tuon jakun onnistumisesta, että pistin seuraavaan puikoille ja siitäkin on jo neulontaosuus valmis. Tähän bloggaukseen keräsin kaikenlaista alkuvuoden aikana tehtyä neuletta:


Tammikuussa neuloin Lempikselle (Lempi-sisko) synttärilahjaksi Lainahöyhenissä tuubin puuvillalangasta, värin päättelin sopivan ulkoilutakkiinsa. Synttärit oli ja meni ja tuubin antaminen viivästyi, mutta vihdoin kulkeutui saajalle. Lempis ilmeisesti tykkäsi tuubista ja tarjouduin kutomaan pipon ja kämmekkäät samaa sarjaa. Nämä sain annettua viikonloppuna ja en vielä ole kuullut, onko sopivat. Jollei pipon koko ollut sopiva, niin lankaa on sen verran, että neulotaan uusi.


Huovutettuja tossuja olen kutonut aina välillä, lahjalaatikkoon näitä nyt keräilen lähinnä syksyä silmällä pitäen. Oranssista ja valkoisesta hahtuvalangasta tuli niin aurinkoiset tossut, että kuvasinkin ne:


Samoin kämmekkäitä eri materiaaleista olen laatikkoon tikutellut. Tässä angoraiset ihanan lämpöiset kämmekkäät turkoosista langasta. Itselleni kudoin angorasta pitkät "yökämmekkäät", tulevat reilusti kyynärpään yläpuolle. On sitten niin uskoamttoman ihanat öisin, lämmittää ja hoitaa sormia, ranteita ja kyynärpäitä.


Veljeni vaimonsa kanssa täytti pyöreitä vuosia, kissoja heillä on kolme. Kissoista sain idean kerätä "lahjakorin" eli  kissanpesään aiheeseen sopivia juttuja mm. kissapullopiilon, joka oli esitelty täällä.
Meillä on oma huovutettu kissanpesä on jokapäiväisessä käytössä, useimmiten Soodi siinä nukkuu, mutta Sonffikin siitä tykkää. Tästä omasta pesästä  sitten sain idean tehdä heidänkin kissoilleen huovutetun pesän.



Tottakait Soodi ja Sonffi koekäyttivät pesän ja jättivät omat tuoksunsa kissoille terveisiksi.


Mulla on ollu lonkan kanssa enimmäkseen turhan paljon ongelmaa ja särkyä ja tuosta alakuvasta näkee, miten suurin osa ajasta kuluu. Kipeänä ei ole kiva olla,  mutta onneksi nää mun hoitajat hoitaa! Melkeinpä samantien kun sohvan lähellekkään menen, on toinen kissoista kyttäämässä, että pääsee päälle hyppäämään. Välillä toisen ollessa tuossa nukkumassa, tulee toiselle mustasukkaisuus ja pitää kanssa päästä. Mulla läppäri pöydällä tuossa vieressä ja siitä yhdellä kädellä seuraan mm, blogielämää, kirjoittaminen vaan on vaikeampaa ja niinpä kommenttien jättö jää useimmiten tekemättä. Kudin kuuluu myös tuohon mun "vakiovarustukseen", eikä kissojakaan haittaa puikkojen heiluttelu tuossa samalla. 


Hyvää viikonalkua!

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Lempijakkuni!


Edellisessä bloggauksessa vilautinkin lankaa, johon ihastuin. Langassa on paksumpi luonnonvalkoinen säie ja ohuempi tummanruskea säie kiertää paksumpaa vaaleaa säiettä.  En ole mitenkään ruskeaan pukeutuva tai siitä erikoisemmin tykkäävä, tämä lanka vaan kolahti ja siitä piti heti päästä tekemään jotain itselle.


Langat sain Lempikseltä (lempi siskoni), joka puolestaan oli käynyt Pirtin kehräämöltä mulle lankoja hakemassa. Kaikenkaikkiaan lankoja oli aika monta isoa kassia, joissa oli monenlaista lankaa ja hahtuvaakin, aika monta kiloa kaikkiaan. Pirtin langat on muuten mun lemppareita huovutuksessa, huopunut pinta on kauniin tasainen ja pehmeä ja myös neulelangat on ihan omaa luokkaansa. Ainoa miinushan näissä on, että ne on pestävä varovasti, tai tulee tahatonta huopumista ja siksi esim. lasten neuleisiin vieraille lahjaksi en ole näitä uskaltanut käyttää. Mutta villapesulla pestessä neuleet pysyy kauniina ja kuosissaan.


Sitä lempilankaa oli vajaan kolmensadan gramman vyyhti ja samaa ruskeaa kuin ohut säie oli kaksi sadan gramman vyyhtiä. Päätin neuloa niistä jakun lähtien ylhäältä alaspäin neulomaan ensin tuon lempilangan loppuun ja sitten jatkamaan ruskealla langalla. Vauhdilla neule etenikin ja kaarrokeosuus valmistui melkein yhden illan  (ja alku yön) aikana. Hihojen erottamisen jälkeen neuloin jonkin matkaa vartalo-osuutta arvioiden langan riittävyyttä ja sitten välissä neuloin hihat kainaloista alaspäin, pyörönä tietenkin. Kainalossa poimin miehustakappaleista hihan osuuden ja näin ei työhön tullut yhtään ommmeltavaa saumaa. Hihat neuloin sen mittaisiksi, että niihin saa ruskeasta reilun mittaisen osuuden. Hihojen jälkeen neuloin miehustaa niin pitkälle kuin lanka riitti. 
Ruskean langan osuudet virkkasin suoraan vartalo-osuuteen ja hihakappaleisiin.


Virkkasin tuollaista hivenen simpukan näköistä kuviota, jolle varmaan on oma nimikin...
Alaosan virkkaamisen jälkeen virkkasin etukappaleiden ja niskan ympäri yhden kerroksen samaa mallivirkkausta. Kaikki reunat vielä viimeistelin kerroksella kiinteitä silmukoita. Lopussa alkoi jännittää langan riittäminen, mutta ruskeaa lankaa oli juuri sopivan verran, jäi 30 sentin pätkä jäljelle. 


Valmiin jakun "kylvetin" etikkavedessä, kuten tapanani on ja pistin vielä pingoitukseen yön ajaksi. Vähän jännitti, jakku kun vaikutti siltä, että siitä saattaa tulla sopiva... Ja sopivahan siitä tulikin!


Painoa jakulle tuli reilu 450g ja puikkokoko oli 3,25, virkkuukoukku lie samaa luokkaa (ikivanha koukku, jossa outo kokomerkintä). Malliahan tässä ei ollut, mielikuva jakusta muodostui lankoja katsellessa ja sitä lähdin toteuttamaan. Aikalailla mielikuvan mukainen jakusta tulikin. Ja koko on sopiva, jakku tuntuu hyvältä päällä. Olen niin onnellinen jakusta! Tätä tulen käyttämään paljon!

Kiinnityssysteemiä mietin eri vaihtoehdoilla, ilman mitään kiinnitysysteemiä  tuntui ainakin sovittaessa ja kuvauksessa aika hyvältä vaihtoehdolta. Kokeilin kyllä pieniä kantanappeja jakkuun ja sekin näytti ihan kivalta, jos sopivan väriset jostain löydän, niin ompelen ne sitten jakkuun. 

Tänään oli aurinkoinen, mutta kovin kylmä päivä. Aurinko kyllä lämmitti, mutta kylmä tuli nopeasti tyttären kuvatessa. Kevät tulee kovin hitaasti, tosin pakkasissa on se hyvä puoli, että jakulle on käyttöä vielä tänäkevät talvenakin...


Lempilangasta valmistui lempijakku!


Sitten seuraavaa lankaa puikoilla heiluttamaan...

torstai 7. maaliskuuta 2013

Puuvillaneule!



Tytär pyysi juhlaneuletta, puuvillaista nimenomaan. No, valkoista juhlavaa ja muuten sopivaa lankaa ei kaapista löytynyt, sen sijaan kiiltäväpintaista siniharmaata puuvillasekoitetta sen sijaan löytyi. Tuli sitten arkijakku ja tehdään juhlajakku myöhemmin... Tämä lanka oli jo aiemmissa neuleissa osoittautunut siistinä pysyväksi langaksi, ilahduttava plussa langalle...
Lankaa oli vain 500 grammaa, elättelin toivoa, että lanka riittäisi ja riittihän se, jäi ylikin loppujen lopuksi.


Mallia katseltiin ja Novitan ohjeista löytyi pari aika lähelle mieleistä ja niistä lähdin muokkaamaan omanlaista. Toiveena oli nimenomaan hyvin pitkät hihat ja aloitinkin neulomalla ensin hihat ja sitten alaosan yhtenä kappaleena. Langan riittävyyden takia tein etukappaleet vajaa levyisiksi ja itse tykästyinkin tälläisiin etukappaleisiin, varmaan teen kesäneuleen itselle samalla mallilla. Kuvaukseen punoin nyörin kiinnittimeksi, toisaalta hyvältä näytti ilman nyöriäkin. Loppujen lopuksi lankaa kului sitten vain 400 grammaa ja puikot oli 4 mm.


Tytär ei vielä ole nähnyt jakkua, sovituksen jälkeen sitten nähdään kelpaako vai ei...
Ainakin mun päällä tuntui mukavalta, paitsi tietysti hihat ihan liian pitkät. Olen meidän lyhytkätisin ja kun vielä pitkäkätiselle tytölle tein hieman ylipitkiä hihoja, niin onhan noissa hihoissa mittaa minulle.



Sonffi nyt vaan on sitä mieltä, ettei mitään tai ketään muuta tarvi kuvata kuin häntä!
Ja uskokaa pois miten harmitti, kun koneella totesin kuvista, että to nyöri kulkee selässä miten sattuu...


Tässä mun uuden villajakun lanka: Ihana lanka!
Kutomisiin!

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Helmikuun yhteenveto!


Tässä vaiheessa on hyvä tehdä helmikuun yhteenveto ja samalla jännittää, miten juuri valmiiksi neulottu huovutustyö huopuu koneessa...
Helmikuussa valmistui kaksi neuletakkia, toinen puuvillaa (ed. bloggaus) ja toinen puuvillasekoitetta (odottaa prässäystä ja kuvausta). Muut olivatkin pienempiä töitä, samanlaisia kuin viiemaikoina muutenkin, osa niistäkin vielä kuvaamatta...


Tytär näki vaaleanpunaisen kerän lankakopassa ja pyysi siitä tuubin vanhan tuubin koolla, mallineuleen sain valita.  Vanha tuttu Feather and... mallineuleeksi ja siinäpä se. On näkynyt päässeen käyttöön, hyvä niin!

Ihan vaan ulkona riehuvan lumimyrskyn kunniaksi vielä näitä huovutettuja patalappuja:


 Ja Angry-possuiksi neuloin ja huovutin vihreän hahtuvan kiekon lopun,
tälläkertaa patalappu ja cooleri:



Ja lopuksi tiivistelmänä ne helmikuun neuleet:

  • Kämmekkäät angoraa 50g
  • Lainahöyhenissä pipo puuvillaa 100g
  • Huovutetut tossut 150g
  • Tyttären puuvillasekoite neuletakki 400g
  • Huovutetut kämmekkäät 50g
  • Pitkät angorayökämmekkäät reilu 50g
  • Vaaleanpunainen tuubi-huivi reilu 100g
  • Miesten huovutetut tossut hahtuvalankaa 200g
  • Huovutettu patalappu 50g
  • Huovutettu cuuleri 50g
  • Miesten puuvillatakki 700g
  • Maatuskapatalappu, huovutettu reippaat 50g
  • Siili-lapaset nafti 50g
  • Maatuska-patalappu reippaat 50g
  • Angorakämmekkäät nafti 50g
  • Angorayösukat reilut 50g
  • Reumalangasta kämmekkäät nafti 50g


Yhteensä 2 kg 200 g ja 17 valmista työtä.

Ja nyt vahtimaan pesukoneen pysähtymistä ja sitten jännittävä hetki, millaiseksi työ huopui...

Lumista viikonlopun jatkoa!