tiistai 31. joulukuuta 2013

Hyvää Uuttavuotta!


HYVÄÄ UUTTAVUOTTA!

perjantai 27. joulukuuta 2013

Jotain Jouluista!


Kiitokset kaikille joulumuistamisista, niin netin kautta, kuin muutoinkin!

Vietimme rauhallisen ja lahjaisan Joulun, ruokapuoltakin oli on edelleen runsaasti, maha sen tietää oikein hyvin... Eilen sitten iski halu kokeilla jotain erilaista virkkausta ja se touhu vei mukanaan. Kuvia ja tarinaa myöhemmin...

Päivän pimeyden/valoisuuden mittarinani on syksyn toiminut naapurin hämäräkytkimellä varustettu pihavalo. Useimpina pimeinäkin päivinä se on muutamaksi tunniksi keskellä päivää sammunut. Mutta tänään ei sammunut, sillä mittapuulla mammutilassa on vuoden pimein päivä! Vaan eipä se haittaa, pidemmäksihän tuo päivä jo kääntyi ja sisällä jouluvalot valaisevat loistollaan.

Aattona kun tontut oli käyneet viemässä paketit kuusen alle (meillä on pieni, mutta komea kuusi, tytär haki ja koristeli sen itse, isoa kuusta ei enää taida tulla, niin paljon kauniimpi pieni on...), Sonffi samantien siirtyi nukkumaan isoimman paketin päälle. Siinä sitten vietti suurimman osan Joulua, kunnes Tapanina paketti lähti Lempiksen mukaan. Toki aattona Lempis sai kurkata paketin sisältöä sentään...



Paketissa oli tämä vanhoista farkkuista yms. kierrätetyistä tukimateriaaleista tehty säilytyskoppa pyöreän sohvapöytänsä alatasolle. Samanlaisen vuosia sitten tein oman pyöreän sohvapöydän alle ja olen sen todennut mainioksi säilytyspaikaksi tavaroille (käsityötarvikkeet, lehdet jne.) ja sivutaskuissa tallessa pysyvät pikkutavarat (neulat, koukut jne), täältä löytyy kuva siitä. Kuten näkyy, tyhjänäkin Sonffi viihtyi kopassa. Lahjapakettiin Lempiksen koppaan laitettiin lisäksi lankaa (josta toivoimme hänen neulovan itselleen villatakin, sytykeruusuja ja suklaata. 



 Teemo-tyylisen  (joku pelihahmo, vinkistä kuvista katsoin mallia) coolerin huovutin Lempi-vävylleni.
Tämä vastaa hyvin mielikuvaani, jonka perusteella cooleria lähdin tekemään. Melkeinpä kaikissa neulahuovutustöissä jokin kohta epäonnistuu tai siitä ei saa sellaista kuin haluaisi, ei millään...


Aattona meillä oli kuusi kissaa! Vaan eipä sitä juuri huomannut, niin rauhallisesti ja hyvin käyttäytyivät sekä vieraat, että omat. Tytär ompeli omille kissoilleen Tiikerille ja Papulle kulkuset silkkinauhaan ja tosi Soodi ja Sonffikin sai. Toiset vieraskissat olivat meillä ensivierailulla, eikä heille vielä uskallettu kulkusia laitella, ensijouluna sitten...

Tässä Soodi lepää joulupöydässä ruuan jälkeen kulkusnauha kaulassaan:


Lempiksen vanhempi kissa Retu kotiutui meille uskomattoman hyvin. Hän kun on aremman oloinen yleensä, mutta eipä täällä ollut arkuudesta tietoakaan.


Kaverinsa Hulta, kaunis nuori neiti:


Tiikeristä ja Papusesta ei aattona minun kameraan kuvia tallentunut, joten heistä ei nyt tähän joulukuvia saada.

Kaikille ihmisille ja eläimille oikein hyviä välipäiviä!






maanantai 23. joulukuuta 2013

Joulua!


Rauhallista ja hyvää Joulua!

tiistai 17. joulukuuta 2013

Kurkistus lahjuksiin!

Joulukiireet lie hidastaneet bloggaustahtia ja Seijamyrsky aikaansai meille hyvän matkaa kolmatta vuorokautta kestäneen sähkökatkon. Kyllä siinä on nykyajan elossa ja olossa sähkö niin olennainen osa, ei sille voi mitään. Trangia päätettiin hankkia vastaisen varalle, saa sitten kahvia ja ruokaa laitettua, varsinkin se kahvin puute otti minulle koville. Toki tänne kahvia tuotiin tuskaa helpottamaan.

Käsitöitä ei sähkökatkon aikana tehty, mutta ennen ja jälkeen toki. Kaikkea ei voi näyttää ja osa jäi taas kuvaamattakkin. Eipä mitään erikoista ole tullut tehtyä, pääasiassa huovutettuja lapasia ja tossuja ja muuta villaista. Tämän Konsta-konin uskaltaa jo nyt näyttää, päätyy pienen pojan luo Joulupukin tuomana. Ensimmäinen huovuttamani keppiheppa, muuten helppo tehdä, mutta onnistuin mokaamaankin... Eipä tullut siinä vaiheessa mieleen, kun innoissani pistin konin koneeseen huopumaan, että hevonharja olisi ollut huomattavasti helpompi ommella kiinni ennen huovutusta, kuin sen jälkeen. Onnistui se jälkeenkin, tosin työtä ja tuskaa oli saada neula hyvin huopuneen pinnan läpi. Enköhän muista harjan ommella ajoissa, jos joskus vielä heppaa huovutan...


Loppujen huovutusten saajia ei sitten paljastetakkaan.
Pikkulaukku huovutettu ja koristeltu pöllön naamalla:


Liukuvärjätystä hahtuvasta kämmekkäät:

Viikko Joulupukin tuloon, alkaa jo jännittää...
Tosin kiireinen viikko edessä, ettei ehkä ehdi jännittää...

Ihanaa odotus ja jännitysviikkoa Teille kaikille!

lauantai 7. joulukuuta 2013

Eläimiä edelleen, mitäpä muutakaan...

Aika kiitää ja Joulu lähestyy ja nyt on jo meilläkin jo saatu ensilumi maahan.
Blogi on syksyn ajan ollut erilaisten eläinten, niin oikein, kuin tehtyjenkin valtaamana ja sama touhu jatkuu.

Pöllöilyä tällä kertaa tyynyn muodossa. Tämä meni synttärilahjaksi  pienelle neidille.
Aina kun alan näitä aplikaatioita tekemään, mieleen tulee joku kankaanpalanen, joka sopii toiseen kankaaseen ja sitten käännän kangasjemmat ympäri ja etsitty kangas on siinä viimeisessä laatikossa... Näitä on kiva tehdä, mutta tälläkertaa tikkaukset on rumia, kun vanha ompelukoneeni otti jostain nokkiinsa ja päätti, sekä katkoa neuloja urakalla ja tehdä hyppytikkejä enemmän kuin olisi soveliasta...  Muuten, sydännappi "napana" (vaikkei pöllöillä napaa olekkaan) on tyttären tekemä.



Huovutettuja "kissapullopiiloja" olen ennenkin tehnyt ja bloggaillutkin.
Tässäkin kissa ensin neulottu, huovutettu ja lopuksi huovutusneulalla naama tehty.
Kuvassa naama näyttää jotenkin kierolta, luonnossa paremman näköinen. Kissan korvista tuli aika pyöreät tälläkertaa, liekkö jotain jalostettua rotua...


Itsenäisyyspäivän vieraamme:


Kuvassa näkyykin, miten lunta sakeasti satoi ja maa muuttui nopeasti valkoiseksi. Tämä valkohäntäpeura kavereidensa kanssa kävi myös tänään syömässä pellolla.

Tälläiset oli tämän bloggauksen eläimet, toisenlaisia seuraavaksi, luultavasti...






maanantai 2. joulukuuta 2013

Joulukuu alkoi!

Sonffin silmänisku kertoo, ettei kaikkea tehtyä nyt paljasteta:


Tytär pyysi joulukalenteria päiväkotiryhmälleen. Ostin valmista "taskukangasta" ja ompelin siitä taskut kaksinkertaisten kateliinojen (ompelin kaksi yhteen) päälle ja siitä tuli mieleinen ainakin minulle. Kuva on surkea, kankaiden värit menee kauniisti yhteen ja tähänhän voi lisätä irtokoristeita mielen ja tarpeen mukaan. Sanoinkin tyttärelle, että ottaa talteen mahdollisia omia joulukalenterin avaajia varten. Hellulle ja Henkalle olen aikoinaan ommellut omat kangaskalenterit.


Vilautan pari eläimellistä kassia. Huovutetut kassit kangasvuorilla, kokoa pienen käsilaukun verran. Ja niin, esittäävät kettua ja sutta tai voishan siinä nähdä koirankin tai...


Viime tiistaina oli upea auringonlasku:


Päivittäinen lintulautavieramme Kurre Oravainen:


Ihanaa joulukuun alkua!