perjantai 11. huhtikuuta 2014

Täältä tulee Super Mario peittona!

Täältä tulee viimeviikkojen koukuttaja
Super Mario:


Taitaa olla Mario koukuttanut vuosikymmenten aikana monet peliinsä, olisinkohan itsekkin jokusen pelin aikoinaan pelannut... Nyt kuitenkin koukutuin tai oikeastaan puikotuin Marion neulomiseen donimopaloista. Tämä oli niin, niin hauska neulottava ja piti otteessaan viimeiseen palaan asti.
Siksipä kuviakin on paljon.


Peitossa on 192 dominopalasta (palan aloitussilmukkamäärä oli 29) ja ainaoikein neulottu reunus.
Kokoa on n. 120*170 cm.
Lankaa (50% villaa / 50% akrylliä) kului 1100g ja puikkokoko oli 3,75mm. 

Tässä peitto roikkumassa pyykkinarulla:


Yllättävän hidasta näinkin pienten domino-palojen neulominen on, kyllä siinä aikamoinen määrä tunteja kului. Palojen neulomisen hitauden huomasi hyvin siinä, kun reunuksia pääsi neulomaan, ne suorastaan hupsahti valmiiksi huomaamatta.


Mallia Mario-dominopeittoon ei ollut. Joskus olin nähnyt virkatuista paloista tehtyjä vastaavia peittoja jossain päin nettiä ja muistikuvat niistä alkoi elää omaa elämäänsä päässäni, miten kauan lie siellä hauduttuaan. Ja kun ei mielikuvat antaneet rauhaa, piti alkaa tarkemmin netistä tutkia ja tuumailla. Virkkaus tai oikeastaan niiden palojen kasaus ei yhtään innostanut, vaikka peitto innostikin. Pikselikuvia Mariosta netistä löytyi valmiina Sitten keksin, että teenpä peiton neulomalla domino-paloja! Ei tarvitse yhdistellä palasia, eikä päätellä lankoja. Domino-paloja tehdessäni päättelen langat työn edetessä ja periaatteesa ei tarvitse päätellä kuin viimeisen palan lopetuspää. Muuten, tämän peiton langanpäiden leikkaamiseen meni melkein vartti aikaa! Langatpäät leikkasin vasta pingoitettuani peiton, kuten yleensäkkin teen pingoitettujen neuleiden kanssa. Aiemmin neulomani domino-peitot tein luonnonväreillä värjätyistä langoista, löytyvät täältä ja täältä.  


Kyllä vaan oli hauska tehdä tämä peitto ja uskon jossain vaiheessa vielä neulovani jokoMarion tai jonkun muun hahmon peittoon samalla tekniikalla. Tämän peiton kohtalo on vielä auki, annanko lahjaksi vai pidänkö itse. Nyt kuitenkin peitto on kaapinpäällä ja aina välillä käyn levittämässä peiton auki ja katselen Mariota ja muistelen, miten hauskaa oli neuloa tätä!

Tämä kuvan otto oli hieno hetki, viimeinen pala  valmis:


Ennen pingoitusta pyöritin peiton kaksi kertaa kuivausrummun "fressi-ohjelmalla", näin peitto kostui sopivaksi pingoitukseen. Peiton pingoitin nurja puoli (vielä siis langat leikkaamatta) päällepäin, arvaten peiton päälle tulevan koemakaajia. Kuvassa vasta Sonffi, mutta pian oli Soodikin peiton päällä.


Tämän jälkeen on ollut vaikea innostua "tavallisiin" neuleisiin. Alitajunta voisikin työstää seuraavaa hassua/hauskaa/haastavaa huvityötä tehtäväksi.

22 kommenttia:

Inkeri kirjoitti...

Upea!

Kankuritar kirjoitti...

Vau, miten UPEA.
Nyt on kyllä ihan pakko opetella tämä tekniikka. On nimittäin noita kasvisvärjättyjä lankoja sen verran paljon, että tällä tekniikalla niistä saisi hienon peiton. Kurkkaan noita sinun aikaisemmin kutomia dominopeittoja. Mukavaa viikonloppua sinulle.

enkulin käsityöt kirjoitti...

SIIS WAUU.
Mukavaa viikonloppua sinulla.

margsan kirjoitti...

Aivan upea!! Katselin myös nuo aiemmin tekemäsi peitot ja ihastuin!!

MariJ kirjoitti...

Todella mahtava peitto! :)

kosotäti kirjoitti...

Oi että on UPEA peitto, oikea mestarin työ,

san kirjoitti...

Aivan huikea! Tässä alkaa itselläkin sormet syyhytä, olen vieläpä Marion suuri ihailija. Siskonpoika taas arvostaisi Minecraft-aihetta…

Jollain tapaa aion kyllä matkia sinua, se on varma!

Hannaliini kirjoitti...

Tätä katsoessa sanat loppuvat kesken, niin huikean hieno se on!!!

Susu kirjoitti...

Hieno! Eihän näin kivasta peitosta voi luopua - kysy vaikka Soodilta ja Sonffilta:-)
Mukavaa viikonloppua sinne kaikille!

KristiinaS kirjoitti...

Nyt oon kyll sanaton . . . On niin hieno työ, että . . . Sä oot ihan huippu tekemään kaikkea erilaista. En yhtään ihmettele, että tämä koukutti, on varmasti ollut mukava ja inspiroiva työ. Onnittelut upeasta lopputuloksesta!

knea kirjoitti...

Aivan mahtava peitto! Mulla tytär on haaveillut Super Mario-peitosta, joten saattaa olla minullakin työlistalla vielä jossakin vaiheessa. Voisi kokeilla tuota dominoakin...
Blogissani on sinulle haaste.

TeSa kirjoitti...

Ihastuttava työ!

haaveileva polku kirjoitti...

Upea peitto. On siinä ollut tekemistä, mutta varmasti hauskaa.

Seijasisko kirjoitti...

Hauska peitto.:)

Hepsi kirjoitti...

Ihana!

Marjut kirjoitti...

Onpa hieno!

Omppumato kirjoitti...

On kyllä aivan upea peitto. Tuossa on nostalgiaakin mukana. Kelpaisi varmasti moneen kotiin!

Hyvää pääsiäistä!

Marle kirjoitti...

Tämä on kyllä valtavan upea! Varmasti olisi monen Super Mariota aikanaan pelanneen mieleen. Kisu on suloinen.

Anonyymi kirjoitti...

Taitaa olla tädillä merkkipäivä... Onnea! Osku & pesue

Sartsa kirjoitti...

Mario saa tässä uuden elämän ja pääsee ehkä linnaan pelastamaan prinsessaa. Luigi toivoisi myös lisää potkua peliin. :)

Mammutti kirjoitti...

Kiitoksia hauskoista kommenteistanne!

~S kirjoitti...

Aivan upea peitto! Tietäisin kyllä, kenelle tällaisen antaisin, jos joskus olisi tällaiseen osaamista, aikaa ja intoa.