lauantai 25. tammikuuta 2014

Morsoks meni!

Muumien jälkeen meinasin virkata kissan, vaan eipä tullut kissaa, tuli
Morso!


Vähän se ensin harmitti, varsinkin kun Morson valmistumisen jälkeisen yön vietin "virkattujen kissojen" kanssa, ei ne nyt ihan painajaisia ollut, mut ei paljon puuttunutkaan.

Kirjoittammattakkin selvää, etten ohjeesta Morsoa tehnyt, ihan omanpään ohjeen mukaan siitä kissan luulin tekeväni. Tais pariviikkoa Morso hyllyn reunalla odotella  pääseekö kuvattavaksi ja eilen sitten kappasin kainaloon ja pihakoivuun Morson istutin kuvattavaksi. Kuvathan yllättäin onnistui saamaan Morson parhaat puolet esiin! Ei hullumpi kaveri tämä Morso taida ollakkaan. Eikä siis enää harmita morsoilu ollenkaan.


Takkiin sopivaa täsmähuivineulontaa Pirtin Kehräämön kampavillasta:


Hain kivannäköistä mallineuletta oikeilla ja nurjilla silmukoilla kaulaliinaan ja mielellään sellainen, jossa molemmat puolet näyttäisi samalta tai muuten kivalta ja ei niin nurja/oikeapuoleiselta.
Kauneimmat neulemallit kirjasta löytyi mieleinen malli, mukavan rytmikäs neuloa ja molemmilta puolilta samanlainen. Kuvaus se sijaan ei onnistunut toivotulla tavalla, mutta eiköhän mallineuleesta selvän jotakuinkin saa. Puikot oli 3,5 milliset ja lankaa kului kaikkiaan reilut 150  grammaa.


Eilen oli aurinkoinen pakkaspäivä vielä, tänään ei pakkasta enää ollut paljoa, muttei aurinkoakaan näkynyt. Kuvassa talvimaisema takapihalta kuvattuna:


maanantai 20. tammikuuta 2014

Simo Siili!

Saanko esitellä Simo Siilin:


Hän on tyttärelleni päiväkotikäyttöön neulottu ja huovutettu käsinukke. Muutaman vuoden olen mietiskellyt käsinnukkejen huovutusta ja kun tytär sanoi, että saan tehdä päiväkotikäyttöön sopivaa kaikkenlaista hauskaa, niin pääsin kokeilemaan käsinuken tekoa. 


Simp Siili on ensin neulottu lapasen lailla, mutta kahdella "peukalolla", käytin intialaista peukalokiilaa niiden tekoon. Leveyttä lisäsin ja aikalailla kokoa on aikuisen siilin verran Simolla. Neulahuovuttamalla tein silmät, korvat ja kuonon. Selkä on hapsulankaa, muuten Pirtin kehräämän karstalankaa, puikot oli 4,5 mm ja lankaa kului reilu 100g.


Muuten, parhaillaan mun tyttäristä 3/4 on päiväkodissa töissä/työharjoittelussa.


Ei yhtään hullumpi neulekokeilu. Eikä myöskään jäänyt ainoaksi käsinukeksi...


Odotan iltaa, silloin saan tietää, miten Simo Siilin ensimmäinen päiväkotipäivä meni...


Näihin Simon vilkutuksiin heippa ja hauskaa viikonalkua!

perjantai 17. tammikuuta 2014

Hyvää viikonloppua!

Viimeviikonloppun vieraat toivat ihanat tulppaanit ilostuttamaan mammuttilaa.
Eilen laitoin muutaman kakkuvuokaan veden kera ja ulos yöksi jäätymään.
Tänään tulppaanit jatkavat kukintaansa ulkona, tuikkukynttilän kera:


Viimeajat on olleet blogielämän suhteen saamattomia kaikin puolin ja taas yritän ryhdistäytyä...

Viimevuoden langankulutuksen yhteenveto lyhyesti:

  • joulukuu 1,5 kg ja 18 työtä
  • marraskuu 2,9 kg ja 21 työtä
  • syyskuu 2,85 kg ja 28 työtä
  • Elokuu 2,9 kg ja 26 työtä
  • Heinäkuu 1,6 kg ja 21 työtä
  • Kesäkuu 1,95 kg ja 20 työtä
  • Toukokuu 1,2 kg 8 työtä
  • Huhtukuu 2,9 kg 15 työtä
  • Maaliskuu 1,6 kg ja 9 työtä
  • Helmikuu 2,2 kg ja 17 työtä
  • Tammikuu 3,250kg ja 32 työtä
  • lokakuu 2.6 kg ja 23 työtä

Lankaa kului yhteensä  27,45 kg ja 238 työtä valmistui näistä langoista.
Mitenkään grammalleen tarkkaa seurantani ei ole, uteliaisuuttani seuraan suunnilleen, miten langat liikkuu puikoilla ja koukulla.

Muutama (ei niin onnistunut) elukkavirkkaus on valmistunut, intoa niiden kuvaamiseen etsitään... Syto-myssyjä olen sekä virkannut, että neulonut ja yksi onnistunut "eläin" odottaa kuvausassistenttia. Joten palataan niihin piakkoin.

Hyvää talviviikonloppua!


maanantai 6. tammikuuta 2014

Mammuttimuumit!

Näistä muumeista se amigurumi-villitys alkoi, tosin pientä ja sievää ei mikään hahmovirkkauksistani ole tähän mennessä ollut, tulevaisuudesta en sitten vielä tiedä... Pehmoleluja kooltaan paremminkin tämä muumisakki on:


Ensin aloitin netistä löytämälläni (suomennettu) ohjeella virkkaamaan yhtä muumia. Ensimmäisenä osana tein pienemmän muumin vartalon, sitten ohjeen mukaan aloin päätä tekemään, pään ohje loppui ennen takaraivoa ja oli virheitä muutenkin aika paljon, takaraivon tein sitten ominpäin, pään suurta kokoa ihmettelin mielessäni jo tehdessä. Pää ja vartalo vaan ei olleet sopusuhtaiset kooltaan. Tässä kohtaa alkoi jo pikkuisem harmittaa, mutta päätin kääntää tappion voitoksi ja tehdä valmiina olevaan vartaloon pienemmän pään ja isoon päähän isomman vartalon. Eli tuplamuumit tuli tehtyä ohjesekoilun takia. Raajar, hännät ja korvat teinkin sitten omilla ohjeilla, netistä katselin kuvia ja ne valmistuivatkin helposti ja sain niistä mieleiseni tehtyä.


Soodi tuli tarkistamaan kuvauskohteita ja samalla antamaan mittasuhteita muumeista.
Isompi muumi on puolisen metriä, pienempi n. 40 cm korkea. Lankaa näihin meni reilut 200g, lanka oli pehmoista puuvillasekoitetta, josta olen aiemmin boleroita virkannut ja josta on mukava virkata, koukku oli 3 mm. Täytevanua kului pussillinen. Naamat on mulle aina vaikeita tehdä, en omaa minkäänlaista piirustustaitoa. Näille virkkasin vain mustat silmät ja ompelin paikoilleen. Tyytyväinen näiden ulkomuotoon en ole, mutta oli tekeminen ajoittain hyvinkin hauskaa. Sain tänään kirjastosta sen muumin virkkauskirjan (tytär onnistui lainaamaan) ja siitä ainakin yhden muumin teen, nähdäkseni saanko sillä ohjeella "muumimman näköisen muumin".


Viimeisin valmistunut pehmo-olio virkkaus on Nuuskamuikkunen:


Aloitettu tällä ohjeella ja matkan varrella sovellettu oman pään mukaan.
Esimerkiksi ohjeessa pään naaman väri ja hiusten värin langat on katkaistu puolessa välissä kerrosta, eli aikamoinen saksiminen ja päätteleminen. Itse tein pään kirjovirkkauksella.  Netissä ja blogien kuvissa usein on häirinnyt näiden "leluvirkkausten" silmukoiden raoista selvästi näkyvä vanu ja oletan lasten niitä uteliaisuuttaan alkavan sieltä repiä... Niinpä päädyin tähän kokeilemaan tapaa, jossa virkkausen ja vanun välissä on sukkahousua (ihanne tietysti olisi langan kanssa samaa väriä olevat sukkikset) ja totesin sen hyväksi tavaksi ainakin tälläisen kovan puuvillalangan kanssa. Jalat täytin kokonaan sukkiksilla, kun täyttö muutoin tuolla tavalla osoittautui toimimattomaksi. Siitä muumi-kirjassa on toisenlainen Nuuska Muikkunen, pitäisköhän sekin virkata... Muikkuseen meni puuvillasekoitelankaa noin 100g, koukku oli sama. Korkeutta on kantapäistä hatun huippuun n. 30 cm. Aikamoista värkkäystä oli tekeminen ja aikaakin kului kolme päivää Muikkusen tekoon. Kuvaaminen, etenkin valkoisen värin tässä pimeässä talvessa oli haastavaa. Päivä päivältä tuntuu pimeämmältä, vaikka todellisuudessahan päivä pitenee. Oiskohan pilvikerros paksuntunut... 

Soodikin tuli kuvattavaksi muumien kanssa:


Isomuumi Sonffin kanssa:


Tässä vielä muumitväki vilkuttaa hyvästiksi:


Vaan eipä matka ole pitkä heillä, joutuuvat joksikin aikaa mammuttilan hyllylle tuijotettavaksi ja siitä ehken laatikkoon. Mitään tarkoitustahan tämän porukan teossa ei ollut. Ihan puhdasta huvittelua vaan!

Hyvää alkavaa arkea!

perjantai 3. tammikuuta 2014

Kassissa Ninja-vauva ja kissa!

Enpä tiennyt Joulun jälkeen, kun aloin  virkkaamaan yhtä amigurumi-muumia, millaiseen koukkuun itseni saisin... Eipä siitä ensimmäisestä tullut pientä, mutta kerrotaan sitten se tarina kokonaan, kunhan saan kelvollisia kuvia valkoisista virkkauksista.

Niitä tehdessä jostain iski mieliteko kokeilla virkata Turtles, varsinkin kun tiedän yhden pienen pojan, joka niin tykkää Turtleseista. Katselin netistä Turtlesiem kuvia eri materiaaleista tehtynä ja päätin kokeilla virkata vauva-ninjan "omalla ohjeella", tai toisinsanoen, virkataan ja katotaan, mitä tulee... Ja tulihan siitä ihan söpö ninja-vauva, vai olisiko jo pikku-ninja? Näköisyyden voi jokainen päätellä itse ja jännityksellä nyt odotan, mahtaako saaja tunnistaa tämän Turtlesiksi...

Mikään pikkuinen ei tämäkään kaveri ole, korkeutta aika tarkkaan 30 cm, joten amigurumiksi ei varmaan kelpaa, mutta pehmolelu-nimityksellä ei lie kokorajoituksia. Puuvillasekoitetta oli lanka ja sitä kului reilut 100 grammaa 3 mm koukulla virkaten. Ja ei kait tarvi kertoa, miten hauskaa oli tätä tehdä!

Pimeät päivät on haitanneet kuvauksia ja salamalla ei siedettäviä kuvia saanut, mutta lattialla sattui olemaan paperinen kassi, joka oli sisältä valkoinen. Ninja kassiin ja kuvia ottamaan. Ja syy kassin rikkinäisyyteen selviää alimmasta kuvasta.

Saanko esitellä, Michelangelo, pieni ninja-vauva:


Ja selvennykseksi miksi meillä on paperikasseja lattialla (ja pahvilaatikoita), on tietenkin kissat ja Sonffi erityisesti rakastaa paperikasseja. Välillä on ollut vaikeuksia tyhjentää kassia tavaroista, kun Sonffi samalla änkeää kassiin. Joulunaika on ollutkin kissoille yhtä juhlaa, kun uusia kasseja ja laatikoita on tullut. Välillä tapellaan laatikon herruudesta, tai siis kissuudesta ja sitten taas yhdessä ängetään samaan laatikkoon nukkumaan käpälät toistensa kauloilla. On ne niin ihania kissoja!


Hyvää Loppiaisviikonloppua!

torstai 2. tammikuuta 2014

Saatuja ihanuuksia!

Oikein ihanaa ja rentouttavaa käsityövuotta 2014!




Joulun alla onni potkaisi ja voitin Rantapuikon blogiarvonnassa. Ja millaisen voittopaketin sainkaan:
Ensimmäisenä paketin avattuani suu loksahti auki ja sitten alkoi naurattaa, mistä Rantapuikko  tiesi viimeisimmän koukutukseni. Paketista silmät nimittäin ensimmäisenä bongasivat amigurumi kirjan ja lankapaketin ja ensimmäisen puisen virkkuukoukkuni, olin muutaman edellisen päivän virkannut vimmaisesti elämäni ensimmäisiä amiguruja, joista tosin tulin mammuttiguruja (niistä tulossa omia postauksia), kirjaa olen tutkinut useaan kertaa ja useampi työ sieltä tullee tehtyä... Tuntui uskomattomattomalta, miten osui oikeaan aikaan ja tarpeeseen nämä... Oli paketissa kaikki muukin, kuin olisi hyvin henkilökohtaisesti tunteva ihminen tavarat valinnut, uskomatonta! Kuvassa alimmaisena on kaunis keittiöpyhe, jossa on muurinpohjalettujen ohje painettuna, Tiramisu-kahvia (nautin maustekahveista, kahvimammutti kun olen muutenkin), erilaisia käsirasvoja, huovutettu Tonttukynä kulkusella (tämän taidan säästää ensijoulun pukille kirjoittamiseen), upea iso nappi (päätyy koristeeksi johonkin erityiseen työhän, kunhan raaskin käyttöön ottaa), käsintehty saippua (olen käyttänyt näitä käsintehtyjä saippuoita ja enää en teollisia osaisi edes  käyttää), sitten nuo amiguruihin liittyvät, koukku, kirja ja langat, sekä kaikenlisäksi vielä Rantapuikon tekemä kaunis röyhelöhuivi.
Olen edelleen hämmentyneen onnellinen näin nappiin menneestä paketista!
Kiitos!


Jo hyvissä ajoin ennen Joulua sain Kristiinalta neulotun joululiinan, jota ihailenja josta tuli minulle tärkeä jouluesine. Uskomattoman taitavaa pitsiliinojen neuloja Kristiina on! Ehdottomasti kaunein joululiinani! Kiitoks Kristiina!


Lempis, eli siskoni oli kutonut näin kauniin pannunalusen minulle! Ei tämän päälle patoja, eikä kattiloita laiteta, kynttelikkö korkeintaan! Kiitokset!

Vuodenvaihtuminen meni täällä ilman ihan ittekseen, enkä lupauksia tai edes suunnitelmia alkaneelle vuodelle ole tehnyt. Käsitöitä teen sen mukaan, mitä mieli tekee ja mukavalta tuntuu. Monissa blogeissa on ollut hienoja yhteenvetoja vuoden töistä, niitä on ollut mukava lukea, mutten saa itsestäni niin paljoa irti, että sellaisen saisin tehtyä. Kuvia loppuvuoden käsitöistä on vielä julkaisematta ja osa ottamattakkin. Nyt on pimeät päivät alkaneet vähentää kuvaamista ja tuntuu, et ei kuvista saa kelvollisia millään... 

Ja vielä joulukuun neulotut ja virkatut langat:


  • Turtles puuvillasekoitetta 100g
  • 2 Muumia puuvillasekoitetta reippaat 200g
  • Pipo merinoa reilu 50g
  • MIesten villasukat reilu 150g
  • Villalapaset 100g
  • Tölkkicooleri 50g
  • 2 Huovutetut lapaset hahtuvaa yht. 150g
  • Huovutetut lapaset hahtuvalankaa reilu 100g
  • 2 Huovutetut lapaset hahtuvaa yht. 150g
  • 2 Huovutetut lapaset hahtuvalaa yht. 150g
  • 2 Huovutetut lapaset villalankaa yht. 150g
  • 2 Huovutetut lapaset hahtuvalaa yht. 150g

Yhteensä 1 kg 500g ja 18 valmista työtä.

Hyvää alkanutta vuotta!