perjantai 29. elokuuta 2014

Neulontaa näyttämöllä!

Tällä kertaa en bloggaakkaan käsitöistäni, mutta pysytään tiiviisti neulonnassa,
mutta puikossa onkin Esko Roine:


Kävin katsomassa Helsingin kaupunginteatterin uuden musikaalin:

Miten menestyä vaivatta liike-elämässä (klik, musikaalin juoni, esitysajat kuvat ja muu tieto läytyy täältä).

Näytelmän ehdoton huippuhetki neulojalle oli J. B. Biggleyn (Esko Roine) ottaessa neuleen alalaatikosta, rentoutusta tarvitessaan. Uskokaa vaan, siinä Mammutin suusta pääsi iso ooh ja sydän löi ylimääräisen lyönnin! Eikä kohtaus jäänyt ainoaksi, jossa puikkoja heilutettiin, vaan empä paljasta enempää. Mielelläni olisin laittanut kuvan J. B. Biggleyn neulotusta erittäin kiinnostavasta golfasukokonaisuudesta, vaan eipä valitettavasti ollut netissä kuvaa tarjolla. Mielessä kyseinen asukokonaisuus on käynyt useita kertoja ja olisi hauskaa yrittää neuloa jotain muistoksi ideaa asusta lainaten... 

Toki näytelmässä oli muutakin, kuin neulontaa ja kokonaisuus oli viihdyttävä ja katsomisen arvoinen.
Puvustus myötäili tarinan juonta erinomaisesti, hersyvine yksityiskohtineen paikoin hyvinkin realistisessa lavastuksessa. Laulu- ja tanssikohtaukset olivat varsinaista silmän- ja korvan nautintoa.
Itse tosin koin häiritsevänä yleisön taputtamisen jokaisen laulu/tanssikohtauksen jälkeen, jolloin poikkeuksetta osa ensimmäisestä kohtauksen jälkeisestä repliikistä jäi kuulematta. Vaan empä antanut sen haitata esityksestä nauttimisen kokonaisuutta huomion kiinnittämistä enempää.

Suosittelen esityksen katsomaan menemistä erityisesti kaikille puikkojen heiluttelijoille!


sunnuntai 24. elokuuta 2014

Kaisan kanssa kävelyllä (ja konttaamassa)!

Ihan kokoajan ei (vielä) sentään sada ja noita kuvaamattomia käsitöitä olis ja niinpä me Kaisa K (Kirjava) Kilpparin kanssa lähdettiin pihalle konttailemaan ja katselemaa maisemia. Tytär oli jättänyt mulle kurahousunsa (aikuiset kait sanoo niitä sadehousuiks, mut me ei...) sienimetttässä konttaamista varten (mulla on liikkuminen tosi hankalaa ja jos sieniä mettään tänäsyksynä tulee, niin konttaamalla ne sieltä täytyy poimia), mut kerrassaan mainiot kurahousut on myös kuvatessa. Tais niist tulla mulle tän syksyn hittivaate, hih!

Ensin Kaisa tutki nurmikkoa, voikukan lehtiäkin sieltä löytyi:


Valkeakuulas-omenapuu on täynnä omenia ja Kaisakin maistaa maukasta omppua:


Omenapuun jälkeen katsellaan ja maistellaan kukkapenkkiä, voi voi kun sade on piiskannut kukat kurjaan kuntoon... Mutta mustikanvarvut mettän reunassa on vehreitä. Mustikanvarpukuvassa näkyy Kaisan hännäntypykkä:


Ei Kaisa tätä puuta kuorinut, ihmettelee vaan, kuka  on kuoret irrottanut:


Löydettiin puu, jossa kauempaa katsoen luulin kääpiää olevan, vaan muhkurat oli kyllä puuta ja niitä riitti muutaman metrin korkeuteen asti ympäri puuta ja olipa niitä  todella paljon:


Tässä puussa sen sijaan on kääpää/sientä herkullisen vaaleanpuanisena.
Kaisan olis tehny mieli maistaa:


Vaan sittenpä alkoi taas taivaalta sadepisaroita tipahdella ja Kaisalla kun ei kurahousuja ollut, niin lähdettiin sisään. Aika sopivaan aikaan tultiinkin, tytär oli sillä aikaa paistanut lettuja, nam!

Kaisan kaverikseni virkkasin silloin kuumina hellepäivinä. Afrikankukkia selässä, kiinteitä silmukoita muualla, ohjetta ei ole, tein "kokeillaan ja puretaan jos menee metsään" metodilla. Vanutäytteen laitoin tässäkin sukkahousujen sisään, että kestäisi vaikka leikkiä.

Juuri nyt alkoi kova sadekuuri ropisemaan ikkunan takana, tosin suurin osa taivasta on sinisenä ja aurinko paistaa, oliskohan sateenkaaria näkyvissä...

Ehdittiin me pihalla vielä napata kuva pihlajanmarjoista, joiden sato näyttää tänäsyksynä onnistuneen hyvin:


Kauniita elokuun päiviä toivotan, satoi tai paistoi!

torstai 14. elokuuta 2014

Pikkukukkaroita ja piiitkiä sukkia piikkisian seurassa!

Pikkukukkaroita pöllöillä ja afrikankukilla on monissa blogeissa tehty ja pitihän niitä sitten kokeilla...

Näissä kukkaronkehyksen leveys on 7,5 senttiä ja erilaisilla puuvilla/sekoitelangoilla tehtyjä. Afrikankukkaron virkattuja osia odottelee muutama lisää ompelua kehyksiin. Kuvittelin, ettei  näiden tekokoukkuun nyt ainakaan suurta vaaraa ole, mutta...


Tyttärelle piiitkät sukat lämmittämään kipeitä polvia, reippaasti polven yli ylettyyvät nämä.
Suuruudenhullu kuvaussuunnitelma sukille oli kuvata alhaalta päin ja saada sukat näyttämään piiitkiltä. Kuvaus pitikin suorittaa nopeasti, eikä toista yritystä saanut aikaiseksi ja suunnitelma jäi kauas tavoitteesta. No, siinä ne nyt on kuvassa kuitenkin:


Oman pihan uusi "asukki" ei ole vielä selvinnyt, iltaisin kurkistelen ikkunoista ja hiivin pihalla nurkan takana uskoen, että sitkeys palkitaan ja asukas näyttäytyy...

Kesän ehdoton eläinsuosikki oli tämä piikkisika!
Lähinnä Hellun ja Henkan takia (vaikka me muut taidettiin eläimistä enemmän innostua) käytiin kotieläinpihassa, jossa oli eksoottisempiakin eläimiä. 
Uskomattoman suloinen sika piikkineen kaikkineen:


Taivasta kaikissa mahdollisissa väreissä on iltaisin saanut ihailla kesän aikana.
Tässä kuvassa ei taivas ole parhaimmillaan, mutta usva nousi uskomatonta vauhtia laaksosta ylöspäin ja hetken kuluttua laskeutui takaisin sinne. Usvan liikkumisnopeus on aikanopea, kun sitä läheltä seuraa. 
Jokohan pian kurjet laskeutuvat tälle pellolle...


Hyvää loppuviikkoa!

lauantai 9. elokuuta 2014

Kommentointiongelmasta ja muuta pöllöilyä!

Kommentointiongelmasta (eli en pysty kommentoimaan kuin niihin blogeihin, joissa kommentointi aukeaa omaksi ikkunaksi) olen kärsinyt pitkään ja muutama muukin bloggari on samasta ongelmasta kärsinyt. Adoben flashien kanssa on meidänkin koneilla ollut ongelmaa ja sitä ratkaistessani totesin vahingossa omalla läppärilläni "korjanneeni" kommentoinnin. Ei mitään hajua, miten nämä liittyvät yhteen ja mitä korjasin, joten enempää en osaa neuvoa kohtalotovereita... Toisella koneella ei edelleenkään kommentointi onnistu, vaikka samat asetukset ja ohjelmat pitäisi olla. No, pääasia että jotenkin pääsen kommentoimaan...

Pöllö nukkuu kuusen oksalla:


Aftikankukkapöllöt ja muut eläimet, kassit ja muut virkkuut on pitkään houkuttaneet ja olihan se sitten kokeiltava afrikankukkaa virkata. Ensin tein pari kolikkopussukkaa ja sitten suurin luuloin lähdin pöllä tekemään. No, eipä se pöllö ensimmäisellä, eikä toisella kertaa onnistunut, nyt on kolmas pöllöily-yritys menossa, katsotaan onnistuisiko se...

Tämän ensimmäisen oli tarkoitus olla synttärilahja, mutta mietinpä vielä hetken, kehtaanko antaa... Sisulla kasasin palasia yhteen ja sitten taas purin ja kasasin ja purin, mieli teki haudata koko hötäskä mettän pimeimpään koloon... Lopulta annoin periksi ja pistin täytteet sisään ja virkkasin pitkän nokan, jota pöllö voi näyttää, jos joku huomauttelee muotopuolesta olemuksestaan:


Koskaan ennen en ole kuvannut niin paljon kuin tänäkesänä, tosin kaikkea muuta kuin käsitöitä.
Varmaan ollut aika huvittavaa Mauri Mäyrän (oletettu uusi asukkaamme, jonka oletetun pesäkolon kuva löytyy edellisestä bloggauksesta) ja mahdollisten muiden katsojien silmissä, kun Mammutti konttaa nurmikolla kamera maata viistäen yrittäessäni makrokuvia opetella ottamaan tai sitten hyppii (könkkää kepin kanssa siis) pitkin peltoa ja pellonreunaa kamera kohti taivaanrantaa. Mut kivaa mulla on ja joskus joku kuvakin saattaa onnistua...

Tässä yksi kesän suosikkikuvista omasta mielestäni:


Helteisen heinäkuun vähäiset neulomukset ja virkkuut yhteenlaskettuina:

  • Ylipolven sukat 200g
  • Afrikankukka-pöllö reilu 250g
  • 2 pientä pussukkaa yht. 50g
  • Virkattu bolero puuvukkasekoite 350g
  • 4 Vauvan puuvillapipoa yht. 150g
  • Vauvan sukat ja virkatut tossut reilu 50

Yhteensä 1kg 50g ja 10 valmista työtä.


Aurinkoista viikonloppua ja kauniita elokuun päiviä!