maanantai 28. syyskuuta 2015

Karhua ja kukkaa!

Sukkakuvaus alkaa:


Karhusukat (tai kaljasukat, ihan miten vaan) on netissä useammassakin paikassa vilahdellut ja joskus loppukesällä tallensin kuvion, jos vaikka tulis kokeiltua... Samoin monivärisiä kukkapolvisukkia on netissä syksynmittaan ollut ja niitäkin piti kokeilla...

Edittiä:
Tässä linkki Rosannen blogissa olevaan karhun kaavioon.
Kiitos Rosanne!



Minähän neulon mieluummin polvisukkia, kuin lyhytvartisia muutenkin, niin nämä oli neulomisosuudeltaan kivat ja nopeat tehdä. Kukkasiakin virkkailin erilaisia, mut se niiden kiinnittely oli hitaampi homma, aikansa kuitenkin kun odottivat, niin sainhan nekin paikoilleen.


Karhusukkiin sitten hurahdinkin totaalisesti ja kahdet neuloin peräkkäin vauhdilla ja lisääkin tulossa, kunhan keltaista lankaa kotiutuu... Muutenhan karhusukat on perussukat, mut toi karhu on jotenkin vaan niin ihana, mun mielestä ainakin.


Kahdet karhut syksynlehtien päällä ja ehtipä lehti sataa sukan päällekkin.
Reilun kokoiset näistä sukista tuli, toiset n. 43 ja toiset 46. 


Nurmikolle oli lehtien sekaan vielä pieni keltainen kukkanenkin auennut. Vähän oli yksinäisen näköinen koivunlehtien seurassa.


Kahdeksantoista vuotta sitten oli pitkä ja helteinen syksy kuuman kesän jälkeen ja vielä näihin aikoihin gladiolukset kukki kaivon ympärillä monin kymmenin värikkäin kukkasin. Tänä vuonna luulin jo etteivät ehdi kukkia ollenkaan, vaan muutama kukkavarsi ilmeistyi nuppuineen pariviikkoa sitten ja muutamasta kukasta saamme nauttia.

Sateen jälkeen kuvattuna:


Hyvää syysviikkoa!

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Syksyistä!

Vielä on kesää jäljellä, kerran kaverikin ottaa aurinkoa!


Kiitokset edellisen bloggauksen sukkakommenteista!
Silloin samalla sukkien kanssa kuvattiin nämä kämmekkäät:

Taannoin voitin blogiarvonnassa punaisen ja harmaan kerän uutta Novitan Alpakka/villalankaa. Harmaat päätyivät kämmekkäiksi mukaillen Ullaneuleen ohjetta. Kerä ei aivan riittänyt näihin, joten sovelsin hieman. Langasta sen verran, että käsimalli kärsi kuvausten ajan langan kutittamisesta kovasti ja kyllähän tuo aika karheaa oli kutoakkin, joten jos on herkkä kutiamaan, ei kannata iholle tulevaa neuloa. Yleensähän alpakasta tulee mieleen kutiamaton neule. Tuota mallineulettahan käytin myös edellisen bloggauksen vaaleansinisiin sukkiin. Nopea neuloa ja kaunis kuvio, jota varmasti tulen käyttämään jatkossakin. 


Pieniä on sienet tänäsyksynä, ketunleivätkin isompia!


Kauniin punainen lehti maahan pudonneena!


Kauneinta syksyssä, kielonmarjat!


Hyvää viikonalkua!

torstai 10. syyskuuta 2015

Sukkaa pukkas!

Sukkapiiri:


Pikkuhiljaa syksyn mittaan on puikoilla ollut sukkia, Niitähän talven tultua taas tarvitaan.

Päätin sitten eräänä iltana kokeilla kissasukkien tekoa, kun jossain päin  nettiä kuva tuli vastaan, vuosiahan nämä on mielessä olleet tehdä. Sukan kutomispuoli meni hyvin, osasin suunnitella työn kääntämiset jopa oikein ja muuta erikoistahan sukkapuolessa ei ole. Ohjettahan ei tietenkään ollut, muutamaa kuvaa netistä käytin apuna. Kissojen osat virkkasin irrallaan ja ompelin kiinni. Hidasta hommaahan viimeistelyt oli ja ei mitään hirveätä hinkua toisien kissasukkien tekoon ei jäänyt. Eikä sikäli ihan nappiin mennyt kissojen teko, tyttären mielestä näyttäävät nalleilta...


Vaaleansinisten sukkien pitsimalliin ihastuin, kun ennen sukkia tein mallilla kämmekkäät ja tällä mallilla voisin neuloa useammatkin sukat.  Sukkamallina olevalla tyttärellä on pienempi jalka kuin muulla perheellä, joten nämäkin on vähät isot, mut ei anneta sen haitata. Oli muuten aika viileää jo toissailtana, kun ulkona sukkia kuvailtiin, syksyn tuntua oli, se tietysti sopi hyvin sukkien kuvaamiseen.


Seuraavat pinkit sukat on TeeTeen Sallaa, sukkalankaa. Mutta tämä pinkkiväri oli löyhäkierteistä ja jotenkin höttöröistä ja vaikutti siltä että menee huonoksi käytössä ja olin tietenkin pettynyt. Näiden jälkeen neuloin saman langan tummansinisestä sukat (sukkapiiri-kuvassa, raitaa varressa, eivät päässeet yksittäiskuvaan tavallisuutensa takia) ja lanka oli aivan erilaista! Tummansininen oli kierteisempää, liukkaampaa ja jotenkin jämäkämmänoloista, vaikka oli pinkkiä ohuempaa. Tarkkistinkin muutamaan otteeseem pussissa vielä olevien kerien vyötteet, että ovat varmasti samaa merkkiä, oli ne! 


Pitsivarsisukkien pitsineulekuvion nappasin Kauneimmat neulehuivit-kirjan ohjeista, moneen paikkaanhan olen sen kirjan mainioita pitsimalleja käyttänyt ennen ja nyt sitten sukkiinkin.


Sydän sukat taisi olla Maariat viralliseltä nimeltään, löytyy Ravelrystä. 
Kaunis malli.


Elokuun neulomusten yhteenveto:

  • Kissasukat 250g
  • Pitsivarsisukat 100g
  • Raitasukat reilu 100g
  • Sydänsukat 100g
  • Puuvillis nafti 300g
  • Virkattu huivi 150g

Yhteensä 1 kg ja 7 työtä.

Vaikka vielä löytyy mustikkaa metsistä, osa varvuista on jo saanut ruskan värit:


Aurinkoista syysviikomloppua!