Mammutin puikot

Kellokukkahuivi!

2012-01-30T21:23:00.003+02:00

Kesällä kasvivärjäilin ahkerasti lankoja ja siinä touhussa sattui "vahinko", eli sinipuulla tuli yksi värjäyskerta sinistä lankaa, vastoin kaikkia "värjäyslakeja". Vieläkään en syytä vahinkoon tiedä, mutta mieleinenhän vahinko oli. Jo silloin päätin neuloa langasta jotain itselle, jotta voin seurata värin käyttäytymistä jatkossa.

Yhtenä iltana sitten löysin koneelle jemmaan laittamani Kellokukka-huivin ohjeen. Periaatteessa huivin ohje näytti helpolta ja en odottanut mitään mutkia matkaan. Vaan toisinpa kävi, jostain kumman syystä mallikuviota en saanut täsmäämään ja huiviin tuli virheitä enemmän kuin laki sallii! Jännä homma oli, että edellisellä viikolla neulottun huivin kanssa ei ollut mitään vaikeuksia ja siinähän on kaavioitakin enemmän... Särky -ja lääkitysolosuhteetkin oli kummankin huivin kanssa samat. No, huivi tuli kuitenkin tehtyä ja en anna virheiden häiritä itteäni, kun omaan käyttöön jää. Päättelynkin tein virkkaamalla samalla tavalla, kuin tuon 22-lehteäkin päättelin.

Lankaa oli 200 grammaa ja kaikki meni, lopussa saikin jännätä langan riittämistäkin, mut riitti kuitenkin. Puikot oli 4 mm ja huivista tuli ISO. leveyttä on 2 metriä ja korkeuttakin 90 sentin paikkeilla. Vähän oli sellainen olo virheiden kanssa, että olis paras pistää pää ja huivi lumihankeen piiloon pupujen tapaan. Toisaalta, huivi valmiina näyttää ihan kivalta, eikä virheet omaankaan silmää häiritse. Ja langan väri ainakin on ihana!

Kyllä tuohon kelpaa kääriytyä vaikkapa loppuviikolle tulevaksi ilmoitettuja pakkasia piiloon...

Kauniita talvipäiviä!

Myssyily jatkuu...

2012-01-28T11:05:00.007+02:00

Myssyilyn jälkeen aloin lapastella:

Vasemman puoleiset kaksiväriset lapaset tein nostetuilla silmukoilla ja oikean puoleisissa on päälipuolella mallineule, joka muistaakseni oli Risulinnun blogissa, nyt kun aloin linkkiä tekemään, en löytänyt sivua, lisään linkin myöhemmin... Molemmat lapaset on tehty konepestävästä täysvillasta. Tuohon pintaneuleeseen ihastuin yhdet lapaset odottaa kuvausta ja sukkiin kokeilen mallineuletta parhaillaan. Muuten kun tänne kuuluu samaa, eli jalka ei parane, pikemminkin välillä tuntuu, että pahenee, niin kudotaan sitten, kun ei Mammutista juuri muuhun ole.

Eilen oli rankka, mutta kiva päivä. Pääsin käymään Susulla ja samalla vein oman panokseni sytomyssyjen Ystävänpäiväkeräykseen. Kaikkiaan myssyjä sain tehtyä 17 kappaletta.

Tässä viimeiset myssyni:

Taaimmaiset myssyt "nurinpäin" mallilla ja etummainen kahdesta puuvillalangasta siksak-mallilla pienempi myssy.

Alakuvassa puuvillasekoitteesta raitahattu ja "haitarimyssy", alimmaisena Samoksen jämät yhteen neulottu ja myssy se niistäkin pikkunyssäköistä syntyi.

Myssytempauksesta löytyy lisää tietoa vaikkapa noista sivupalkin myssynapeista klikkaamalla, jollei asia ole jo tuttu. Parisen viikkoahan vielä aikaa tehdä myssyjä tämän tempauksen puitteissa, myssyjen tarve on kuitenkin jatkuva, joten myssyjä voi tehdä tämänkin jälkeen!

Saunahatun käytön etuja olen tainnut täälläkin kehuskella ja minähän en ole saunaan mennyt moneen vuoteen ilman saunahattuani.

Tässä yksi saunamyssy maailmalle menemään.Seiskan puikoilla tehty täysvillasta tehty, lyhennetyillä kerroksilla niskan muotoa pidemmäksi neulottu ja huovutettu pesukoneessa. Noi vihreät läikät on neulahuovutettuja "koivunkehtiä":

Soodin "lempihiiri" oli piiiitkän hukassa, kuvittelin sen jo hukkaan joutuneen. Löytyipä kuitenkin ja me kaikki oltiin niin onnellisia. Soodi otti hiiren mukaan nukkamaan pienen pieneen pahvilaatikkoonsa:

Kiitoksia vielä tuon 22-lehteä huivin saamista ihanista kommenteistanne!

Seuraavaksi taitaa taas olla huiviblokkaus tulossa...

Hyvää viikonloppua!

22 Lehteä hangella!

2012-01-22T13:07:00.003+02:00

Lankakomeron Päivin ohjeilla jatketaan:

22 Lehteä huivi (ohje rav.) Joulun alla Matleenalta voittamastani Kamenasta.

Langan saatuani, tiesin heti, että teen siitä itselleni huivin ja tämä mallikin oli heti mielessä. Tässä välissä kyllä katselin muitakin huivimalleja "sillä silmällä", muttei yhtä kaunista löytynyt. Aiemmin olen huivin tehnyt ja sen jälkeen on ollut selvää, että toinenkin huivi samalla mallilla tulee tehtyä (ja nyt veikkaan kolmattakin). Ohjeesta olin osan hukannut, mutta Matleena oli kiltti ja auttoi tässäkin. Lankaa kului karvan alle 100 grammaa ja puikot oli aluksi 3,5 mm ja sitten vaihdoin 4 mm puikkoihin.

Pingoituksesta otettuani piti heti päästä huivia kuvaamaan ulos ja tietenkin olen yksin kotona, joten asettelu hangelle tällä jalalla oli vähintäänkin haastavaa, mutta kuvaus intoa riitti.

Huivi on todella kaunis ja väri, jota en aivan kohdalleen osunut kuvaamaan, on herkullinen fuksian punainen. Tumman villakangastakin päällä kuvio tulee hyvin esiin, jos raaskin päälihuivina joskus käyttää. Pääasiassa huivia varmaankin tulen käyttämään sisähuivina tumman puseron päällä. Olen onnellinen uudesta huivistani!

Kiitoksia edellisen bloggauksen kommenteistanne, niin neuleisiin, kuin paranemistoivotuksiin!

Jalan tilanne ei ole miksikään muuttunut, joten jatketaan puikkojen heilutusta...

Hyvää alkavaa viikkoa!

Lainahöyhenissä!

2012-01-20T21:01:00.003+02:00

Lainahöyhenissä tuubi kesällä krapilla värjätystä villalangasta:

Lankakomeron Päivin ohjeista on aina ilo neuloa, niin tälläkin kertaa. Lainahöyhenien ohje (rav.) koukutti heti ensimmäisten kerrosten jälkeen ja nopeasti neuloin vyyhdin (100%) loppuun (puikot 3,5 mm pyöröadit). Tuubi on aika pitkä, joten sen saa päätäkin suojaamaan tarpeen vaatiessa, muttei tunnu kaulassakaan paksulta tai liian kuumalta. Huuhtelin tavalliseen tapaan etikkavedessä ja kuivasin pyyhkeeseen, jonka jälkeen vain asettelin kuivumaan tasolle alareunaa hivenen leveämmäksi venyttäen. Väri lähempänä oikeaa yläkuvassa. Kuvattiinkin jo

Tykästyin heti sekä malliin, että tuubiin! Näitä vois tehdä useammankin...

Muuten ei ole elo tai oikeastaan jalan olo mennyt tuubiin. Se revennyt lihas kiusaa edelleen ja enemmän. Rehellisesti sanoen, alkaa olla mitta täynnä tätä jalkaa. Nämäkin työt valmistui ja kuvattiin jo alkuviikolla, nyt vasta jaksoin tänne laittaa. Sytomyssyjä täällä on viikolla valmistunut ja jos vielä on sytomyssyasiaa tuntematon lukija, niin sivupalkin myssynapista klikkaamalla pääsee lukemaan asiasta enemmän. Niin kiva kuin myssyjä on tehdäkkin, niin vaihtelua kaipasin ja nyt on huivi valmistumassa viikonlopun aikana (oletettavasti).

Tämä myssy on kokeilu puuvillaisten sytomyssyjen "nurinpäin" mallineuleen sopivuudesta paksumpaan, villalangasta tehtyyn pipoon. Kivalta se minusta näyttää tästäkin langasta tehtynä, vaikka kauniimpi on merseroidusta puuvillasta tehtyn', ainakin minun mielestä.

Mallineuleesta Matleena kirjoittaa täällä ja kauniin myssyn hän tällä mallilla on tehnyt!

Tässäpä tämä villamyssy, puikot oli 5 mm, lankaa kului reippaat 100 grammaa ja yritin tehdä tuommoisen vähän pidemmän nuorten suosiman pipon, josko olis tyttäret innostuneet... Ei innostuneet, pistin myssyn lahjalaatikkoon, jos aika tavaran kaupittelis.

Seuraavaks voiskin sitten niitä sytomyssyjä kuvailla.

Myssyillään!

Hyvää viikonloppua!

Myssyily jatkuu...

2012-01-17T10:33:00.004+02:00

Seuraavat 6 sytomyssyä:

Langat on samoja kuin edellisessä postauksessa ja mallitkaan ei eroa. Taaimmainen Palmasta tehty peruspipo isompaan (miehen?) päähän, kolme perushattua Liddlin puuvillasta ja Patonssin 100% puuvillasta "nurinpäin" ja perusmyssy kukalla. Yksi sytomyssy valmistunut kuvan oton jälkeen. Ja jollei sytomyssyt ole vielä tuttuja, niin sivupalkin napeista pääsee asiaan tutustumaan!

Tyttären uusi takki sai myös uuden hatun tarpeen... Peruspalmikkomallilla pehmeästä merinosta myssy.

Aikalailla myssypainotteista ollut neulominen täällä tammikuun alun ajan ja jatkuneekin myssyillen... Tosin vaihtelun vuoksi puikoilta valmistui tuubi ja huivi pääsi puikoille...

Talvista viikon jatkoa!

Ekat sytomyssyt!

2012-01-13T13:40:00.004+02:00

Ensimmäiset sytomyssyni:

Sytomyssyistä ja näiden määränpäästä voit lukea sivupalkin nappeja klikkaamalla, jollei asia ole jo tuttu.

Ylhäällä vasemalla paksumpi puuvilla myssy (joukossa tekokuituakin), jossa nurjapuoli oikeana. Ylhäällä oikealla Liddlin puuvillalangasta, jonka olen todennut käyttö- ja pesuominaisuuksiltaan parhaaksi viimevuosien puuvillalangoista, lanka on ja pysyy myös pehmeänä, muttei nyppyynny. Tämä on ihan perusmyssy, vähän lötkömäinen. Alhaalla vasemmalla, resori Liddlin puuvillaa ja myssyosa Novitan Palmaa, joka on tekokuitua kokonaan, mutta olen tästä nähnyt myssyjä tehtävän. Tämä lanka lämmittää, muttei taatusti kutita ja kestää pesut. Tyttärelle aikoinaan tein tästä puseron ja kutitusherkkä tyttö piti puseroa, kunnes se tuli pieneksi. Uskalsin kokemuksieni takia tehdä tästäkin myssyjä. Sitten Patonssin merseroidusta puuvillalasta hattu, nurja puoli päällepäin. Reunassa oikealla Liddlin puuvillasta "rinsessamyssy". Ja hattujen sisään jemmasin lautasia ja kansia, että kuvissa myssyistä saisi paremmin selvää...

Tässä vielä tuo merseroidusta puuvillasta tehty myssy, jonka mallineuleen nurjaan puoleen ihastuin:

Myssyjä kuvatessa nappasin myös täysin uuvahtaneiden kissojen unikuvat. Mikä lie väsyttänyt toisia niin mahdottomasti...

Sonffi niin tykkää näistä villapeitoista makuualustanaan:

Soodi nukkui tosi pienessä tilassa, laatikossa josta on kohta syönyt reunat:

Hyvää viikonloppua!

Sytomyssyilyä!

2012-01-12T19:33:00.002+02:00

Sytomyssyasiasta meinasin muistutella vielä kaikkia lukijoita, onhan vielä kuukauden verran aikaa osallistua keräykseen! Tarkoitus oli laittaa tämä Matleenan blogista napattu nappi linkitettynä tähän, mutta jostain syystä en saanut nappia aktiiviseksi, joten linkitys ei tästä toimi, mutta sivupalkissa on sama nappi ja siinä linkki toimii.

Itse olen myssyjä tehnyt tänne ja taas linkki toimii vain sivupalkissa.

Jalka on pahana, eikä liikkuminen onnistu, joten sohvannurkassa on myssyjä puikoilla ollut. Itse tykkään tehdä neulottuja myssyjä, joten korkeintaan koristeet on virkattuja. Pääteltäviä ja viimeisteltäviä myssyjä odottaa pöydän reunalla viimeistelyinspiraatiota...

Kiitokset kauniista kommenteistanne tuohon Hellun liivariin! Kuvia sitten Hellun päällä laitan, kun annan liivarin. Saa nähdä maltanko odottaa synttäreitään...

Mutta nyt myssyilemään!

Myssyilemisiin!

Liivihame Hellulle!

2012-01-10T17:13:00.002+02:00

Kiitoksia kommenteistanne, niin neulomisiin, kuin teknisiin ongelmiinkin!

Puhelinyhteyskin palasi lauantaina ja on nyt pysynyt toistaiseksi, kuten nettikin.

Loppuviikolla iski takavasemmalta idea neuloa Hellulle liivihame ja mallikin tuli samassa iskussa. Tämmöinen oli ideaiskun tulos:

Minulla oli kaapissa muutaman vuoden takaisen Tennesee-lankojen löydön jäljiltä eri värisiä keriä, joitakin enemmän, joitakin vähemmän. Sen mukaan sitten väritys muodostui ja mukavasti muutaman värin sain loppuunkin. Näistä suurin osa oli nimenomaan "sitä oikeaa" Tenneseet (viimevuosituhannelta), jotka olivat 50 gramman kerissä ja kierteeltään erilaista, kuin nykyisin. Kokemus opetti, että nämä vanhat Tenneseet kestää pesua siisteinä, nykyiset ei.

Liivari on neulottu ylhäältä alas ja ilman ohjetta, mittoja katsoin vanhan Modan samantapaisen liivarin mitoista. Aloitin takakappaleen olkapäistä ja jatkoin takakappaleen kainalosaumaan. Sitten poimin etukappaleisiin silmukoita olkapäältä ja samalla systeemillä jatkoin kainaloon, jonka jälkeen yhdistin kappaleet pyöröneuleeksi. Nauhakuja sileän neuleen jälkeen ja sitten raidoittaen tuolla "siksak" mallineuleella (mikä sen oikea nimi on?). Mallineuleen edetessä lisäsin silmukoita, jolloin sektorit ja hame leviää alaspäin. Arvioidun sopivan pituuden jälkeen muutama kerros ainaoikeaa ja siinäpä se. Yläosa näytti aika isolta ja virkkasin pään- ja kädenteille muutaman kerroksen kiinteitä silmukoita ja sitten rapukerroksen. Koon kuvittelen olevan noin 104 senttiselle, lankaa kului kaikkiaan reilut 250 grammaa ja 3,5 mm pyöröpuikoilla tehty. Vähän jännittää nähdä, sopiiko hame Hellulle... Kuvittelen liivarin olevan kiva ja keväinen päiväkotivaate, joka on helppo pestä, eikä tarvi silittää. Hellun neljäs syntymäpäivä on helmikuussa ja siihen asti yritän malttaa pitää liivarin piilossa.

Liivarin jälkeen puikoilla on ollut Syto-myssyjä tänne. Valmiina jo osa ja osa suunnitelmissa. Minulla kun virkkaus tekee kipeää niveliin, niin olen neulonut myssyjä. Myssyt on nopeita neuloa ja jopa päätellä, koristeet ja pesulaput onkin olevinaan työläimpiä. Mutta jokunen myssy täältä valmistuu. Tulkaa kaikki mukaan kampanjaan!

Talvista viikon jatkoa!

Loppiaisena vihdoin viime vuoden tilasto!

2012-01-06T19:02:00.002+02:00

Jouluna kuvatut kanttarellit:

Aloitetaan valittamalla jälleen: Laajakaista ja puhelinyhteys meni meiltä maanantai-iltana!

Laajakaista alkoi eilen illalla toimia, mutta puhelimet on edelleen mykkinä. Viimeviikon sähköttömyyden aiheuttaman netti- ja puhelin toimimattomuuden vielä ymmärrän, mutta viimeaikoina on täällä ollut liian monta ja liian pitkää katkosta näissä yhteyksissä, etten niitä enää hyväksyttävinä pidä. No, onneksi sähköt on pysyneet ja netin paluu on iloinen asia. Puhelinyhteyttä kyllä kaipaan, ihan jo turvallisuudenkin takia. Jalan pamahtaminen (reisilihas repesi osittain irti) ei ole suinkaan parantunut vielä ja säryn lisäksi vielä tuo toinen jalka särkee urakalla ja pamahtanut jalka oli nimenomaan se tukijalkani ja tämä toinen pettävä jalka. Siitä yhteenvetona seuraa huonon liikkumisen lisäksi tietenkin kaatumisvaara, joten puhelinyhteys ei olisi pahaksi. Yritän olla suht aloillani ja sehän tietää puikkojen heilutusta, vaikkei vielä tänä vuonna ole isompia valmistunutkaan.

Vuosi 2011 muistetaan erinomaisena sienivuotena, joka on kuvankin mukaan jatkunut vuoden vaihteeseen asti. Kesä ja syksy meni lankojen kasvivärjäysten parissa mukavasti ja nyt kun lahjuskausi on takana päin, voikin alkaa tutkia tarkemmin värjättyjä lankoja ja alkaa kutomaan niistä vaatteita... Toisilla on ollut hienoja kuvallisia ja kerronnallisia yhteenvetoja vuodesta. Laitan omani vain numeroina lyhyenä yhteenvetona:

Valmistuneita töitä oli yhteensä 194 kappaletta ja

niihin lankaa kului noin 32 kiloa ja 350 grammaa.

Siinäpä tuo tilasto lyhyesti on. Täytyy myöntää, etten olisi osannut arvata vuoden alussa tuhoavani yli kolmekymmentä kiloa lankaa, mutta niin vain kävi. Saapi nähdä, millainen lankojen tuhousvuosi tästä tulee... Jonkinlaista hullutusta suunnittelin tällekkin vuodelle, mutten tarkempaa, kun netin poissaolo vei intoa, mutta katsellaan, jos into palaisi... Mitään en lupaa, mitään en yritä, kudon sen minkä kudon ja ilman mitään ennakkosuunnitelmia. Tähän poikkeuksena on Syto-myssy kamppanja, johon minulla on tarkotus myös osallistua. Asiasta Matleenalla enemmän täällä, jos asia ei ole jollekkin jo tuttu.

Hyvää viikonloppua!

Hullu Huivi Vuosi ohitse tuubilla ja Kissan kantajalla!

2012-01-02T20:00:00.006+02:00

Kukas se täältä kurkistaa:

Hellu sai HHV:n viimeisen huivin, Kissankantajan!

Näytin huivin alkua Hellulle heidän tullessaan mammuttilaan vuoden vaihtumista juhlimaan ja Hellu kysyi heti: "Onko se kissankantaja-huivi?". Mitäs sitä muuta voi kuin myönnellä, ihan selvä kissankantajahan tuo on! Huivi alkoi jollain kumman mielijohteella kesään ja niihin pörröeläinhuiveihin joita Hellukin useampaa esitteli blogissakin. Lankakaapista pilkisti sopivasti kaksi kerää pinkkiä puuvillalankaa, jotka sitten kuluivatkin tähän huiviin kokonaan, puikot oli 4,5 mm. Aloitin ensimmäisestä naamasta ja jatkoin ensin resorineuloksella ja sitten ainaoikeaa ensimmäisen kerän loppuun. Toisesta kerästä tein naaman ja resorin ja sitten jatkoin huivia niin pitkään kuin lankaa riitti. Lopuksi korvat vielä ja silmien ja kuonon jälkeen ompelin naamakappaleet umpeen ja resoriosuudesta tein silmukan, josta huivin voi pujottaa. Siinäpä se huivi olikin. Välissä Hellu kävi moneen kertaan sovittamassa kissankantajaansa ja kyseli valmistumista... Kovin mieleinen tuntui huivi olevan ja kelpasi se Hellun ja Henkan yhteiseenkin leikkiin.

Tuubi-huivi helmineuleella kaksinkertaisesta Regian sukkalangasta tyttärelle. Pelleilevät kuvausavustajat oli innokkaina mukana kuvauksissa, mutta muutenkin vaikea saada tuon mallista huivia hyvin esille. Pehmoinen ja mukavan tuntuinen huivi on. Puolet tästä huivista on neulottu hyvin pienen kynttilän valossa, silloin sähkökatkon aikana. Ihme ettei huivissa isompia mokia ole, näkyvyys kun oli vähissä. Kyllä meillä kynttilöitä olisi ollut enemmänkin, vaan kissojen takia vaan niitä piti sijoitella varovasti.

Siinäpä se hullutus sitten oli. 52 Huivia, eli huivi per viikko piti neuloa ja neuloinkin ne. Aika hulluahan se oli, mutta niin mukavaa! Huiveja on kaapin päällä pari laatikollista odottamassa "pahaa aavistamattomia päivänsankareita"! Eikä huivi into edes laantunut vuoden aikana, päinvastoin... Ja koska en kehtaa toista vuotta huiveilla enää hullutella, niin toisenlainen hullutus hullutus on päässä pyörinyt viimeviikot...

Kiitoksia kaikille Hullussa Huivi Vuodessa mukana olleille!

Valtava määrä toinen toistaan kauniimpia huiveja on valmistunut blogeissanne!

Ja hullutteluintoahan lisää se, että on muita mukana. Teidän kanssanne on ollut ihana hullutella!

Joulukuun neuleet vielä yhteenvetona:

Kissankantaja-huivi Puuvillasekoitetta 200g
Osittain huovutetut lapaset Tovea ja Jannea reilu 50g
Tuubi-huivi Regian sukkalankaa kaksinkertaisena 200g
Säärystimet ja rannekkeet Seiskaveikkaa 150g
Hartiahuivi/poncho sinipuulla värjättyä villaa 250g
Huovutettu enkeli 50g
Huovutettu hattu 100
DIno-hattu 2 150g
Tuubi 150g
EVU-pipo 50g
Huovutetut hattivatit 100g
Huovutetut lapaset hahtuvaa 100g
Huovutetut lapaset hahtuvaa 150g
Huovutetut lapaset hahtuvaa 100g

Yhteensä 1 800 grammaa ja 14 valmista työtä!

Koko vuoden yhteenveto jääköön seuraavaan postaukseen.

Oikein ihanaa ja innostavaa käsityövuotta 2012!

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!

2011-12-31T09:48:00.002+02:00

Tämän ystäväni jouluhahjaksi tekemän tonttuparin myötä toivotan Teille kaikille:

Oikein hyvää Uutta vuotta!

Kiitoksia kaikille paranemis- ja Joulu toivotuksista, sekä jokaisesta kommentistanne!

Jalka tekee olon edelleen aika tuskaiseksi ja särkyä piisaa varmaan ensi vuodellekkin. Sen takia en nyt pysty olemaan koneellakaan kauaa, vaikka haluaisin käydä toivottamassa Uudet vuodet monen moneen blogiin, toivottavasti alkuvuodesta pääsen aktivoitumaan kommenteissakin... Uutta vuotta otetaan täällä samalla kokoonpanolla kuin Jouluakin vietettiin, eli tyttärien ja Hellun ja Henkan kanssa ja tietenkin Tiikeri-kissa on täällä. Perinteisenä aatto-illan ruokana on ISO itsetehty "peruna" salaatti, Jälkeläisen mummo teki tällä reseptillä salaatin ja jokaiseen vuoden vaihteeseen sen olen tehnyt. Jokunen raketti ja rätinä pimeän tullen ampuillaan, muuten otetaan rennosti vaan. Parhaillaan ulkona on pitkästä aikaa pakkasta ja pikkuisen luntakin on yöllä satanut. Eli Hellu ja Henkka pääsee ilman kuravaatteita ulos, pitkästä aikaa. HHV-tilanteesta sen verran, että 51 huivi on valmis kuvattavaksi ja se 52 huivi puikoilla parhaillaan. Ja koska jalka ei salli muita touhuja, niin siirrynkin tästä sohvalle kutomaan huivia valmiiksi...

Hyvää ja idearikasta vuotta 2012!

HHV-50 ja Joulun aika!

2011-12-29T16:41:00.002+02:00

Hullun Huivi Vuoden huivi numerolla 50 on hartialämmitin/poncho:

Tämän tein Pikkumammutin kummitädille kesällä sinipuulla värjäämästä 100% villalangasta. Mallineuleen varmaan moni tunnistaakin, nimi vain ei tule mieleen nyt. Muuten malli on oma, resorineuloksella aloitettu ja mallineuleessa silmukkamäärä lisääntyi tasaiseen tahtiin. Reikäkerrokseen nyöri, jonka päihin huovutin "lankakerät" palloiksi. Ainakaan itseni päällä ei päällä ei pahalta näyttänyt, joten uskallan toivoa olevan saajalle mieleinen ja sopiva. Lankaa kului n. 250g ja 4mm puikot.

Joulunaika oli meillä poikkeuksellinen ja itse en oikein joulutunnelmaan päässyt ja siitä kerron lyhyen version, mutta ainakin lapsilla oli hauskaa ja lahjoja tuntui pukilla riittävän kaikille.

Jouluviikolla aloin siivousta tekemään, mutta siivoaminen ja muukin touhu loppui yhdellä pamauksella: Reisilihakseni pamahti irti! Oli se oikea pamaus, joka siitä kuului ja sitä seurasi sanoinkuvaamaton tuska jalassa. Onneksi lihas ei kokonaan irronnut ja ainakin toistaiseksi kotona vielä könkätään hissunkissun. Päähän otti tietenkin vietävästi, kun tehtävää ja touhua olisi ollut. Ja taitaa se olla niin, että juuri ne touhut tuo mulle sen joulumielen. Toinen kurja juttu jalassa oli, että repeämä on juuri siinä mun tukijalassa, toinen jalka pettää helposti ja olen tottunut luottamaan tähän toiseen. On tässä jo reilu viikko könkätty ja sopeuduttu tilanteeseen, tänään olin ensimmäistä kertaa liikenteessä, eli kaupassa ja aika tuskaa oli olla ja särkee paljon enemmän taas. Huvittavaa tässä on se, että nyt olisi käsky ja määräys olla sohvalla ja kutoa, mutta melkeinpä tympäisee koko kutominen. No on sitä nyt kuitenkin puikkoja heilutettu, kynttilänvalossakin...

Tapanin aamuyönä myrsky iski myös meille ja sähköt meni menojaan. Meillä oli "vain" puolitoistavuorokautta sähköt pois ja tänään jo alkoi laajakaista toimia, samoin oma puhelimeni. Lämpöä meillä riitti takan ja puusaunan ansiosta, vedenpuute haittasi meitä, jääkaappiruuat säilyi kuistilla, mutta pakastimellinen ruokaa suli... Marjoista eilen keitin hilloja, muuten tuntui pahalta kantaa ruokaa roskiin ja niitä sieniä, jotka ensin oli metsästä poiminut ja sitten säilönyt. Ja tosiaan ei se jatkuva kynttilän valossa neulominen innostanut... No, tämä oli tälläinen Joulu ja ihan mukavaahan meillä oli muuten. Hellu ja Henkka olivat kotiin päästyään kokeilleet jokaisen sähkökatkaisijan, että varmasti toimii, kun mummilassa ei ollutkaan enää valoa. Ehkä muistaavat tämän Joulun sinä jolloin "mummilassa oltiin pimeässä". Toivon, että kuntoni ja tekniikka sallivat laittaa vielä bloggauksen ennen vuoden vaihtumista...

Hyviä loppuvuoden päiviä Teille kaikille!

2011-12-23T11:13:00.000+02:00

Pientä touhua Joulun alla!

2011-12-19T20:15:00.006+02:00

Uskallan muutaman kuvan laittaa tänne, toivottavasti lahjojen saajat ei ehdi käydä täällä ennen Joulua:

Neulahuovutettuja hiuskiinnikkeitä. Nämä on ensin huovutettu ja sitten kiinnitettu valmiisiin hiuskiinnikkeisiin(niihin nipsnaps juttuihin, joilla pitkät hiukset saa kivasti kiinni). Hello Kittyn liimasin ja ruusut ompelin käsin kiinni hiusjuttuun. Näitä ja neulahuovutettuja kukkia rintaneulalla olen nyt innostunut tekemään. Ei mitenkään helppoa hommaa mulle, mut jotenkin koukkuun tähän(kin) jäin. Aikaa näiden tekemiseen menee suhteettoman paljon, verraten vaikkapa jos virkkaisi vastaavanlaisia. Ja tietenkin tässä vaiheessa pää täyttyy kaikenmaailman hyvillä lahjaideoilla ja mieli tekisi tehdä vaikka mitä, mut niinhän se on joka vuosi...

Eräänlainen "kissapipo", täsmätyönä joulupukin konttiin:

Hahtuvasta neulottu. Kuvassa "suu" näyttää suhteettomalta ja hassulta, oikeasti ihan söpö suu.

Päässä muutenkin huomattavasti paremman näköinen, kuin purkin päällä.

Lätkäjoukkueensa pipo Henkalle:

Laitetaan loppukevennyksenä Soodin kuva:

Soodi tanssii kissanpolkkaa!

Iloista Joulun odotusta!

Joulukiireitä!

2011-12-17T09:02:00.002+02:00

Sonffilla varsinkin on kiireistä, jokaiseen touhuun pitää osallistua!

Tässä huivikuvauksessa sentään saa osallistua rennommin:

Viikolla valmistui toinen tuubi-huivi tyttärelle Noki-langan lopusta ja kaapista napatusita jämälangoista. Tämä on HHV-49. Kiirettä pukkaa tämänkin projektin kanssa... Seuraava on puikoilla ja jos hyvin käy, niin tuo tavoite 52 huivia tulee täyteen ennen vuoden loppumista.

Kaikenlaista touhua ja menoa on ollut ja se aika minkä on koneella ehinyt olla on mennyt enemmältikkin juuri "hyötykäyttöön", Joulun jälkeen sitten aktivoidutaan blogimaailmaan taas tehokkaammin.

Jouluperinteisiin kuuluu keittiön ikkunoiden väliin "joulun laittaminen" ja viime viikonloppuna, kun isot tyttäret oli täällä, sen laittamista jo kyseltiin ja pienemmät tytöt kyselleet pidempäänkin. Yhtetä päivänä sitten ehdin tehdä ikkunan Sonffin avustuksella:

Kyllä siinä tuli muistot mieleen, miten "helppoa" oli laitella ikkunoita kahden pienen tytön avustuksella... Ainakin oli helpompaa, kuin yhden kissan kanssa! Sonffi kävi makaamassa vuoronperään kaikki kolme koristelaatikkoa ja niiden kannet, eikä apu siihen loppunut; Ikkunan väliin jo laitettuja koristeita piti tutkia ja tiputella. Ikkunoiden välissä on nyt Joulu, tai ainakin koristeita sekaisin... Mutta hauskaa meillä oli molemmilla!

Iloista Joulun odotusta!

Hiljaista lapastelua!

2011-12-08T17:02:00.002+02:00

Eipä ole paljon päiviteltävää blogiin, eikä ole ollut aikaakaan koneella juurikaan olla.

Joulu on jo niin lähellä, ettei kuvia kaikesta tekemisestä voi laitella. Yhdet huovutetut lapaset saa nyt esittää tämän viikon käsitöitä. Muuten viikko on mennyt muiden kiireiden parissa ja flunssan kanssa seurustellessa. Palataan käsityöasioissa myöhemmin...

Itsenäisyyspäivänä lavastin kuvauspaikkaa, jossa oli tarkoitus ottaa kissoista joulukorttikuvat. Kyllä kuvia tuli otettua, muttei ensimmäistäkään alkuperäissuunitelman mukaista. Muuten muuta hauska kuva Soodista tuli tallennettua ja molemmista muuten vaan muavia kuvia. Niitä näytän sitten kun niistä korttiin kuvat on ehditty valita.

Laitetaan vielä yksi edellisen kuvauskerran Sonffi-kuva:

Sillä kertaahan Sonffi oli oikein poseeraustuulella!

Hyvää loppuviikkoa!

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

2011-12-06T14:10:00.002+02:00

Nämä tyttären tekemät kynttilät sytytämme illalla itsenäisyyden kunniaksi:

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

Sonffia ja pieniä neuleita!

2011-12-04T15:13:00.004+02:00

Sonffi hyppäsi kuvausavustajaksi samantien, kun sain tossut ja lapaset laitettua esille:

No, oikeasti kuvasta tulikin kivempi näin ja onhan näitä huovutettuja tossuja ja lapasia tässä blogissa nähty riittämiin. Sananen lapasista kuitenkin, neuloin resorivarret lapasiin huopumattomasta langasta.

Loppukiri pitänee ottaa HHV-hulluttelussa, nimittäin tämä tuubi-huivi on vasta 48. huivi.

Tuubi-huivi ja säärystimet on tehty "haitari" neuleella, täysvillaisesta langasta. Ja ilman mallia näiden kuvaaminen oli mitä oli ja värikin turhan kirkas, oikeasti viininpunainen setti.

Tuo haitarimalli säärystimissä toimii hyvin jalassa!

Kunhan neuleet oli kerätty pois, niin Sonffi päätti alkaa valokuvamalliksi. Siinä sain rauhassa kokeilla erilaisilla asetuksilla kuvata häntä. Ja Sonffihan nautti omalla vaatimattomalla tavallaan huomiosta ja poseerasi eri asennoissa. Välillä tuntui siltä, et Sonffi ties tarkkaan, mistä on kysymys!

Hyvää toisen Adventin iltaa ja alkavaa viikkoa!

Olo on kuin Joulu olis jo tullut!

2011-12-02T19:42:00.003+02:00

Näin ihanan paketin Matleenalta sain:

Taannoinhan onnetar suosi ja nosti minun lipukkeeni Lankapirtin blogiarvonnassa.

Onneksi olin istumassa, kun avasin paketin, jonka tytär toi postilaatikosta koulusta tullessaan. Miten paljon kaikkea ihanaa paketissa onkaan! Valitettavasti kuvausolosuhteet ei suosineet, kuvia yritin ottaa ja varmaan jo päivänvalo suosii kuvausta, kunhan lamgat on kudottu neuleiksi.

Kaksi kiekkoa hahtuvaa, meleerattua tummanpunaista, aivan ihanaa ja niistä huopuu asustetta talvipakkasiin. Kamenaa "syklaaminpunaisena" ja tässä kohtaa uskon etiäisiin, sillä tämä on sellainen lanka ja väri, josta suunnittelin jo aiemmin Joulun jälkeen tekeväni itselleni uuden juhlapitsihuivin. Uskomatonta! Nyt voi vaikka heti Joulun jälkeen aloittaa huivin, mallikin on jo mielessä... Ja vielä Fabelia kaksi kerää. Mahtavat langat, ette usko, miten onnelliseksi tulin!

Enkelisuklaapussi onkin jo kuvassa aukaistu, tyttären kanssa herkuteltiin.

Lankojen lisäksi oli Matleena pistänyt pakettiin muutakin ihanaa:

Avaimenperä, jossa on mittanauha. Tällä neulojalla kun tuppaa mittanauhat olla välillä varmassa paikassa, välillä muuten vaan väärässä paikassa. Tämä pääsee käsilaukkuuni, on sitten aina mukana muuallakin.

Sitten oli mulle ihan uusi tuttavuus: Vetoketjuun laitettavia heijastimia, näitä oli kolmella eri kuviolla, saa tytötkin valita mieleisensä.

Kaikenkaikkiaan niin ihana ja mieleinen paketti!

Kiitos!

Joulukuuta rennosti!

2011-12-01T17:17:00.002+02:00

Sonffi näyttää mallia rentoon Joulun odotukseen:

Sonffi on aikalailla tarkka siitä, että alla on täyttä villaa. Tässä alla on toinen kevään korvalla neulomistani domino-peitoista, kasvivärjätyistä langoista 100% villaa, luonnollisesti!

Kiitoksia kaikista ihanista kommenteista, joita olette laittanut. Kovin paljon en ole ehtinyt blogeja kiertää ja kommentoida, mutta kun aikaa taas on enemmän, niin...

Edellisen bloggauksen kommenteissa oli pari kysymystä ja vastailen niihin nyt:

Leena kyseli tuon vironhahtuvasta tehdyn setin värien epätasaisen huopumisen "korjaamisesta". Minä puristelin ja rusentelin ensin pesun jälkeen kohtia, joissa huopuminen oli vähäisempää ja venytin hyvin huopuneita kohtia. Kuivuttuaan näytin höyryä rätin läpi ja pikkuhiljaa alkoi näyttää tasaisemmalta.

Kristiina kyseli vaaleanpunaisten "sukkatossujen" teosta. Niissä olen varren neulonut konepestävästä langasta (ja ensimmäisillä kerroksilla vielä hapsulankakin mukana) ja sukkaosuuden hahtuvasta "reippaan kokoiseksi". Sitten pesukoneeseen pyörimään ja pehmoiset osittain huovutetut sukat/sisätossut on valmiit.

Marraskuu menikin neulomusten kanssa näitä Korvatunturin alihankinta hommia tehdessä, tossua, myssyä ja lapasta, pääasiassa huovutettua. Joulukuu ainakin alkaa samoissa merkeissä, katsotaan, josko loppukuusta jo saisi isompaakin neuletta tehtyä. Mutta ei tehdä suunnitelmia tarkoiksi, kunhan puikot liikkuu, niin tyytyväinen olen...

Marraskuun yhteenveto tässä:

Huovutetut tossut hahtuvaa 100g
Huovutetut lapaset villaa 100g
Huovutetut lapsen varsitossut 50g
Huovutetut lapaset villaa 100g
Huovutetut lapaset hahtuvaa150g
Huovutetut lapaset hahtuvaa 100g
Huovutetut lapsen varsitossut 50g
Huovutettu hattu hahtuvaa 100g
Huovutetut lapsen varsitossut 50g
Virkattuja koristekukkia eri langoista 100g
Huovutettu hattu hahtuvaa 100g
Huovutettu tonttu hahtuvaa 50g
Tuubi-huivi villaa 250g
Huovutettu pääpanta hahtuvaa 100g
Tuubi Nokea reilut 150g
Huovutetut tossut hahtuvaa 100g
Huovutetut tossut hahtuvaa 100g
Huovutetut tossut hahtuvaa 150g
Huovutetut tossut hahtuvaa 100g
Makkarasäärystimet villaa 250g
Huovutetut lapaset hahtuvaa 100g
Pompula-hattu hahtuvaa 100g
Dino-hattu hahtuvaa 150g
Huovutettu panta hahtuvaa 100g
Huovutetut tossut hahtuvaa 100g

Yhteensä neuloin 2 800 grammaa ja 25 pikkutyötä valmistui.

Rentoa joulukuun alkua!

Ei mitään uutta...

2011-11-29T11:50:00.007+02:00

Hatutus on jatkunut mammuttilassa!

Nyt yritän pitää puikkoni pois päähän tulevien asusteiden neulomisesta ja jos se onnistuu, nämä on viimeiset hatut tällä erää...

Liukuvärjätystä vironhahtuvasta, joka muuten huopuu eri tavalla eri värien kohdalla, valmistui "korva-hattu" ja lapaset setti.

Tässä kuvaaja yrittää näyttää hatun sivukuvalla, miten tämä ja muut vastaavat hatut neulon lyhennetyillä kerroksilla takaa pidemmäksi. Hattu istuu päähän paremmin näin.

Parit pienet varrelliset tossutkin neuloin.

Hattu puolestaan on se, mistä piti tulla panda-hattu aikoinaan. Yömyöhällä neuloin hattua valmiiksi ja unohdin, että korvat piti neuloa mustalla langalla "pandamaisiksi". Vasta seuraavana päivänä tämän hoksasin ja totesin, että tehdään uusi panda-hattu ja tästä tulee joku muu. Huovutuksessa oli hattu kääntynyt nurinpäin ja korvat jääneet melkein ilman huopumista. Seuraava idea olikin, huovuttaa korvia pitkiksi luppakorviksi. Näin panda-hatusta tulikin luppakorva-hattu, ihan itsestään. Aina ei lopputulos ole sitä mitä luulee tekevänsä!

Tiikeri yllätettiin kuuntelemasta (oletettavasti) kissanpolkkaa:

Hyvää marraskuun loppua!

Pikapäivitys!

2011-11-24T13:39:00.005+02:00

Mammutilassa on ollut sen verran paljon muuta ohjelmaa, että blogi ja blogimaailma on ollut vähän hunningolla. Mut pistetään välillä edes kuvia tänne.

Hello Kitty-hattu, kuvattu silloin pakollisen nettitauon aikana, valmistunut jo aiemmin. Ensimmäinen Kitty-hattuhan oli Hellulle iso, tämä pienempi, ehkäpä sopiva...

HHV-hullutus elää pikkuhiljaa. Tässä Artorosta (ostettu Susun puodista viimetalvena) tehty tuubihuivi HHV- 46. HHV-47 on tyttärelle tehty ja kuvaamatta jäänyt tuubihuivi Noki-langasta. Ihalaiskan tuubia osittain matkien. Seuraava tuubi odottaa kuvaajaa...

Hulluna huovutettuihin hattuihin sarjassa vuorossa korvallinen hattu hahtuvasta. Tästä tuli aika kiva, kun tein korvat aika paksuiksi ja vielä neulahuovutin keskustaan lisää hahtuvaa ennen pesua. Hattu on muotoiltu lyhennetyillä kerroksilla takaa pidemmäksi ja istuu aika mukavasti päähän. Hah, ei vielä lopu huovutetut hatut tähän. Vielä hatutti sen verran, että yksi hattu jonottaa pesukoneeseen...

Laatikkokissat mammuttilassa:

Vuorossa Tiikeri laatikossa!

Tiikeri on tyttären kissa ja tämän viikkoa "mummilassa hoidossa" ja muiden tavoin viihtyy laatikossa. Yhden kissan lisäys tarkoittaa myös laatikoiden määrän lisäämistä, eli käytännössä laatikoita lattiat täynnä. Jatketaan kissoilla ja käsitöillä myöhemmin...

Hyvää loppuviikkoa!

Kahden kerroksen kissoja!

2011-11-19T19:58:00.003+02:00

Hatutuksilla jatketaan vieläkin:

Tämmöisen setin tein liukuvärjätystä viron hahtuvasta.

Hattua on muokattu paremmin pään muotoihin sopivaksi lyhennetyillä kerroksilla. Eipä vaan tullut mieleen, että sitäkin olis voinnu kuvata. Ja yhden "pantahatun! tein hahtuvasta myös, annoin sen jo lahjaksi, mutta se unohtui kokonaan kuvata. Ehkäpä olette jo huomanneet, että nyt ollaan koukussa huovutettuihin hattuihin. Mammuttia nääs niin hatuttaa...

Tämän kuvan nappasin eilen aamulla varhain kissojen käytyä lepäämään aamupalan jälkeen:

Kyllä yhdestä pahvilaatikosta riittää makuupaikka kahdelle kissalle!

Dino-hattu!

2011-11-16T18:11:00.005+02:00

Hattu päivässä tahtia jatketaan:

Liukuvärjätystä vironhahtuvasta neuloin Dino-hatun ja ihastuin hattuun kovin! Hattu muuten tehty samaan tapaan, kuin aiemmatkin huovutetut hatut ja lopuksi neuloin dinonharjan, jonka ompelin paikoilleen ennen huovutusta. Kertapyörityksellä pesukoneessa tuli just sopiva hattu. Huovutushan on aina yhtä suuri jännitysnäytelmä, koskaan ei tiedä, mitä koneesta ulos tulee.

Mulla olis nyt mielessä vaikka miten monta huovutetun hatun mallia/ideaa...

Nettitauon aikana me Soodin ja Sonffin kanssa ommeltiin ahkerasti. Työnjako oli seuraavanlainen: Soodi yritti ehtiä makaamaan jokaisen kankaanpalan päällä, jonka pöydälle nostin ja Sonffi puolestaan vahti (lue:nukkui) kangaslaatikossa. Näin meillä yhdessä harrastetaan!

Nyt mua odottaa haastava projekti, pitäs taivutella rautalangasta isompi kehikko. Jännittää ja pelottaakin vähän, että tuleeko suuresta suunnitelmastani susi vai mikä...

Hattuilemisiin!

Paluu nettiin!

2011-11-15T14:16:00.002+02:00

ISOT kiitokset kaikille myöelosta nettitauon aikana!

Nyt toivoakseni ongelmat laajakaistan kanssa on takanapäin ja kaista kulkee lujaa...

Vieroitusoireisiin on puikkoja heiluteltu tavallista ahkeramman ja ompelukoneella ajaa huristeltu sauma jos toinenkin. Hetimmiten en juurikaan ehdi blogistaniassa viipyilemään, kun noita konehommia on rästissä, mutta pikkuhiljaa.

Noita huovutettuja hattuja on useampikin syksyn ja olen innostunut tekemään "hahmohattuja". Pandahattu onnistui toisella yrittämällä, ensimmäisellä kerralla neuloin vahingossa valkoiset korvat! No, tekevälle sattuu ja hattu siitäkin sitten muotoutui, mutta se on jo toinen tarina. Mulla oli innokas hattumalli (nuorimmainen), joka keksi kuvauspaikkoja ja tapoja ja sillä reissulla tuli useampikin hattu kuvatuksi, joten hattusarja jatkuu seuraavalla kerralla.

Aurinkoista viikon jatkoa!

Väliaika!

2011-11-11T10:21:00.002+02:00

Nettiyhteyden ongelmien takia en pysty päivittämään blogia tai lukemaan muiden blogeja!

Kuunvaihteessa tehdyt laajakaistan päivitykset ja niiden vian selvittelyt veivät ensin reilun viikon ja kun selvisi, että vanha modeemi ei välttämättä tue uusinta päivitystä tilasin uuden modeemin, mutta kaupan varasto muuttaa (tätä ei tietenkään ilmoitettu tilausta tehdessä) ja postituksia ei tehdä. Kuvittelin saavani uuden modeemin tämän viikon tiistaina, mut oliskohan opikeasti täällä jo ens tiistaina. Vain Mammutilla voi olla näin "hyvä" tuuri. Olen nyt pakolliset asiat hoitanut hitaan lainatikun avulla, onneksi on edes tämä! Käsitöitä tehty ja jotain jo kuvattukkin, joten blogattavaa riittää, kunhan se taas onnistuu.

Hyvää viikonloppua Teille kaikille!

Suuria lukuja, pieni neulomus!

2011-11-02T14:12:00.002+02:00

Tämä on 500. bloggaukseni!

Mutta ei se ollut pääasia, vaan se, että maanantaina syntyi seitsemäs miljardi ihminen maapallolle ja me ajatellaan, että juuri se lapsi oli kyläämme syntynyt pieni poika.

Meillä odotettiin pojan syntymää kovasti, vauva kun syntyi Minimammutin kaverin perheeseen.

Jo aiemmin tein nämä tossut poikaa silmällä pitäen ja viikonloppuna tein nuo "lapaset" samalla tapaa. Sukkalangasta varsi ja lapasosa hahtuvasta, joka sitten pesukoneessa kävi huopumassa. Koot näissä neuleissa toivottavasti on sopivat, on niin vaikea kuvitella vastasyntyneen käsien ja jalkojen kokoa.

Sitten ei niin mukavaan asiaan, eli eilen meiltä katosi nettiyhteys. Kaikenlaisia kokeiluja ja testejä on tehty, muttei yhteyttä saatu pelaamaan. Lainatikulla nyt bloggaan ja lyhyesti vielä tähän lokakuun neulomusten yhteenveto:

Enkelivalo Arabellaa 100g
Huovutetut lapaset hahtuvaa 100g
Huovutetut tossut hahtuvaa 100g
Osittain huovutetut vauvan lapaset 50g
Huovutetut tossut hahtuvaa 150g
Polvisukat Seiskaveikkaa 200g
Peukalo-etusormi lapaset kaksinkertaista Regian sukkalankaa reippaat 50g
Polvisukat kasvivärjättyä Jannea nafti 200g
Huovutettu panda-hattu 150g
Tuubi-huivi Artotoa 200g
Huovutetut tossut kasvivärjättyä lankaa 150g
Käärme-huivi sekalangat yht. 300g
Pupu-hattu hahtuvaa 150g
Huovutetut vauvantossut yht. n. 50g
Huovutetut tossut hahtuvaa reilu 100g
Huovutetut lapaset hahtuvaa reilu 100g
Huovutettu Hello KItty-hattu villaa reilu 100g
Possu-huivi, pörröä ja tukilankaa yht. reilu 200g
Pipo kasvivärjätyistä langoista 100g
Huovutetut tossut hahtuvaa 150g
Huovutetut lapaset hahtuvaa 150g
Huovutetut tossut hahtuvaa reilut 150g
Huovutetut tossut hahtuvaa 150g
Huovutettu kännykkäpussi hahtuvaa 50g
Huovutetut tossut hahtuvaa 150g
Huovutetut tossut hahtuvaa 100g
Huovutetut tossut hahtuvaa 100g

Yhteensä 3 550g ja 28 valmista työtä!

Hyvää marraskuuta!

2011-10-31T10:28:00.004+02:00

Perunalaariin viimeisen kerran kävin Sukkasatoa viemässä:

Polvisukat juuri voittamastani Pöllö-seiskaveikasta, yksiväristä seiskaveikkaa lisänä.

Sukkien jalankoko on 39-40 ja pituutta riittää polviin ainakin.

Myös kahdet huovutetut tossut naisten kokoa 38-39 on valmistunut tällä viikolla.

Kuvaan pääsi vain yksi tossu toisesta parista, kun tossunnauhoiksi tarkoittamani kengännauhat oli liian lyhyet. Toinen tuon parin tossu on kuvaustossun sisällä muotoa antamassa. Nämä tossuparit on harjoittelukappaleita saumattomiin tennari/kenkätossuihin.

Kaikenkaikkiaan tänävuonna keräsin sukkasatoa 17 parin verran. Valtaosa aikuisten huovutettuja tossuja, mutta olipa mukana myös polvisukkia ja vauvantossuja.

Sarjassamme vitamiinikissat:

Täällähän oli kuva Sonffista samaisen mehun silloisessa pakkauslaatikossa.

Se laatikko palveli pitkään kissojen yhtenä laatikkona (meillähän on ympäri huushollia erilaisia laatikoita kissoja varten) ja mieluinen olikin. Laatikon mentyä huonoon kuntoon oli uuden laatikon vuoro ja kas kummaa, olivat laatikon mallia muuttaneet. Nyt laatikon pienemmissä sivuissa on vain reiät, eikä nuokaan mitkään isot. Mut kissat mahtuu rei`istä ja sehän on pääasia. Siellä sitten käydään vuoron perään nukkumassa.

Hyvää viikon ja marraskuun alkua!

Reikälapaset!

2011-10-28T07:47:00.009+03:00

Näiden lapasten idea on napattu jonkun ulkolaisen blogin kuvasta ja neulottu "oman pään" versiona. Idea on "kameralapaset", mutta neuloessa tuli mieleen, että näillähän on helppo myös kännykän kanssa touhuta.

Peruslapaset kaksinkertaisesta Regian sukkalangasta 3,5 mm puikoilla.

Etusormen kohdalle on tehty "reikä", josta etusormen saa helposti esiin ja sitten takaisin lapasen sisään lämpimään. Peukalon ja etusormen väliosuuden tein kierretyillä oikeilla silmukoilla, se mukavasti lisäsi napakkuutta tuohon kohtaan.

Peukalo on tehty niin, että osa yläpuolta on auki.

Nämä taitaa jäädä itselle kuvauslapasiksi, sillä nuoriso ei osoittanut minkään valtakunnan kiinnostusta lapasideaan. Minimammutti sentään lainasi käsiään kuvaukseen. Tietysti voipi ilmojen viiletessä tämäkin idea ottaa nuorisolla tuulta purjeisiin. Neuloessa kehittelin erilaisia variaatioita tästä perusideasta aina huovutettuihin versioihin asti.

Ja sitten varoitusosio:

Täällä kerroin lukeneeni silikonin laitosta tossujen pohjaan liukumisen estämiseksi ja siitä, miten omat tossuni odottelivat silikonin kuivumista. Eilen sitten säädetty kuivumisaika tuli täyteen ja pistin tossut jalkoihin koekävelyä varten. Tossut ei kyllä liukuneet lattialla ollenkaan, mutta silikoniverkosto irtosi viidessä minuutissa lähes irti, kuvassa irronnut verkosto, mitään siistiä kuviota en edes saanut pursotettua. Mutta eipä tarina lopukkaan tähän, sillä silikoni ehti liukastaa lattiat niiltä kohdin, joissa ehdin kävellä. Ja ne oli todella liukkaita kohtia, tasapuolisesti kaikki liukasteli. Lopputulos oli lattian pesu.

Ilmathan meillä suosii sienten kasvua ja sienestystä edelleenkin.

Tälläistä suppista en ennen olekkaan löytänyt, siinä on yhteen varteen kasvanut monen monta sienen lakkia (ne kuvat joissa varsi näkyi kunnolla, eivät onnistuneet muuten). Sieni oli kuin kukkakimppu:

Hyvää viikonloppua!

Käärmehuivi!

2011-10-25T12:05:00.005+03:00

HHV-45 Käärmehuivi:

Tässä kävi kuten Sikamaisessa-huivissa, aloin tekemään kettua, mutta kesken neulomisen kettu muuttui käärmeeksi. Eihän sille mitään voi, jos näin käy, eihän!

Muutenhan tämä on samanlainen, kuin aiemmatkin kaikenkarvaiset eläinhuivit. Käärmeen kielen virkkasin huopuvasta langasta ja pyöritin pari kertaa pesukoneessa ja silmät on noita "valmiita silmiä".

Edelleen päässä pyörii niin monenlaista eläintä, joista haluaisin kaulaliinan tehdä. Ei voi mitään, näihinkin jäin koukkuun...

Lähikuva naamasta, eihän ole oikesti pelottava:

Soodin ja Sonffin ystäville heidän lomakuvat:

Soodi nautiskeli auringosta!

Matkat taittui melko hyvin Feliwayn ja tasaisen mahdollisimman vähäkurvisen ajon ansiosta. Nyt testattiin tarkoituksella erilaisten teiden vaikutusta heidän matkustamiseensa ja päädytiin siihen lopputulokseen, että suorat tiet on valttia, kannattaa kiertää mutkat kaukaa... Tiedoksi niille, jotka ei tiedä meidän, tai siis heidän matkustusongelmista, että matkustus on ollut kissoille ongelmallista. Feliway-suihke auttoi paljon asiaa. Perillä olo onkin jo viimekerroilla ollut heille helppoa, kun paikka on ollut sama ja sinne on sitten "kotiuduttu" samantien.

Sonffi päiväunilla toinen jalka kynneksellä, mutta niin rentona kissana!

Aurinkoista viikon jatkoa!

Kasvivärjätyistä tällä viikolla:

2011-10-24T16:44:00.002+03:00

Perunalaariin kiikutin tällä viikolla vain polvisukat ja yhdet tossut:

Polvisukat kokoa 39, lankana kasvivärjattyä Jannea.

Huovutetut tossut kasvivärjätystä villasta itselle. Niistä ei vielä ole kuvaa, koska kokeilen niihin silikonilla pohjaan tehtävien liukuesteiden toimivuutta ja parhaillaan silikonit kuivuu. Ne tossut on itselleni testikäyttöön, samoin meinasin nuo sukat omiin jalkoihini, mutta katsotaan tarvitseeko joku sukkia, ennenkuin otan ne käyttöön. Ihana sukkalanka tuo Janne on ja omien värjäilyjen neulominen on kivaa.

Muuten, onko joku lukijoista kokeillut silikonin laittoa tossujen/sukkien pohjaan liukumisen estämiseksi? Joskus jostain blogista(?) luin, et se olis toimiva systeemi ja eilen sit pursottelin tossun pohjat täyteen silikonia. Vähän kyllä epäilin silikonin pysymistä pohjassa, mut katsotaan ja kokeillaan...

Täällä on jalanlämmittimien lisäksi muutakin pientä valmistunut ja olihan viimeviikolla syyslomakin. Siispä iiiiso kasa kuvia odottaa läpikäyntiä, eli palataan muissa merkeissä lähiaikoina. Ihan muuta asiaa: Metsissä on edelleen paljon sieniä!

Suppiksia kävin sieltä poimimassa ja herkullisen keiton keitin osasta ja nyt perkaamaan loput.

Kaunista syysviikkoa!

Pientä touhua!

2011-10-17T14:00:00.007+03:00

Perunalaariin ei ollut tälle viikolle kuin kaksi tossuparia vietäväksi:

Vanhat tutut leppäkerttu-tossut tällekkin viikolle valmistui. Näiden tossujen koko n. 38, muuten samaa "lajia" kuin edellisetkin tossut.

Ihan kokeilumielellä ja ilman ohjetta tein nuo vauvan tossut hahtuvasta ja Regian sukkalangasta. Tossut tein niin, että ensin neuloin hahtuvasta tossuosan tasoneuleena ja ompelin saumat, sitten poimin tossun suusta silmukat, joilla neuloin resoriosuuden. Nämä oli ihanat ja nopeat tehdä, mieli tekis tehdä lisääkin, tosin lähipiirissä ei ole pitäjiä.

Muutakin huovutettua on toki valmistunut, mutta esimerkiksi nuorison suosimia mustia huovutettuja lapasia (missä ei saa olla mitään koristetta) en edes kuvailla ja bloggailla viitsi.

Valoa vessaan:

Tämän "Vesivaloneuletyön" neuleosuuden tein muistaakseni elokuussa, perjantaina vihdoin löytyi kaupasta pienet värittömät jouluvalot ja samana iltana ripustin tämän vihdoin vessanseinälle valaisemaan ja pehmentämään. Neule ja valot on kiinnitetty metalliseen ristikkoon. Värit ei kuvassa ole aivan kohdallaan, eikä työkään kuvassa ole oikein edukseen. Luonnossa näyttää paljon paremmalta ja tietenkin ulkona vallitseva valoisuus saa työn näyttämään aina vähän erilaiselta. Lanka tässä on Arabellaa, johon on käsin solmittu jos jonkinlaista lankaa, pörröstä paljetteihin.

Tästä minä tykkään ja nyt tietysti tekis meili tehdä huoneeseen jos toiseenkin samalla periaatteella neulevalotyö.

Lauantai-iltana oli kaunis, värikäs auringonlasku.

Kaunista syysviikkoa!

Sikamainen-huivi!

2011-10-13T19:05:00.007+03:00

HHV-44, Sikamainen huivi, Hellun esittelemänä:

Kaikenkarvaisten aiempien pörröelukka huivien jatkoksi Sikamainen-huivi vuorossa.

Tästä piti tulla Kettu-huivi, mutta parin ensimmäisen kerroksen neulottuani huivi alkoi näyttää possulta. Mitäs siinä sitten enää voi, kun tehdä valmiiksi possuksi.

Samalla tavallahan tämäkin on tehty kuin aiemmat huivit. Toivottavasti kuvista erottuisi yksityiskohdat, ei mikään helppo kuvattava. Possulle virkkasin kärsän ja siihen napit sieraimiksi. Korvat roikkumaan silmien päälle ja häntä i-cordina, jonka solmin siansaparoksi. Kyllä oli taas vaihteeksi hauska tehdä elukkahuivia, erityisesti tuo viimeistelyvaihe oli suoraan sanoen sikamaisen hauska!

Ja aika monen pörröeläinhuivin jälkeen alkaa taas "oikeat" huivit houkutella, eli pitsiä puikoille pistämään pitäisi ehtiä. Niin moni muukin neulomus houkuttaa kyllä samalla tavalla. Erityisesti nuo huovutusjutut suorastaan vaatii päästä puikoille. Olen huovuttanut kymmeniä, kymmeniä neuleita, muttei se huopuneen lopputuloksen jännitys ole kadonnut mihinkään. Ja Teille, joita huovutuksen kokeilu kiinnostaa, kehotan rohkeasti kokeilemaan, tosin siihen(kin) jää helposti koukkuun...

Toissailtana Soodi ja Sonffi kävivät nukkumaan tavallistakin suloisempina!

On ne niin ihanat kissat!

Hyvää viikonloppua!

Huovutettuja hattuja!

2011-10-12T16:00:00.002+03:00

Yritin tehdä pienelle tytölle sopivaa Hello Kitty-hattua. No, tässä näette kaksi ensimmäistä yritystä:

Ensimmäisenä tein alakuvan hatun, jota Henkka esittelee. Ei siitä sitten tullut edes Hello Kittyä, vaan Luppakorvakoira. Hattu on Henkalle(kin) iso, mutta varmasti sopiva pää hatulle löytyy... Yläkuvassa hattu kakkonen, joka jo muistuttaa Hello Kittyä, edes jonkinverran. Kokoa oli kuitenkin vielä himpun verran liikaa, joten sopivaa päätä etsii tämäkin hattu.

Mutta kolmas kerta toden sanoi ja Hellun päähän sopivan hatun ehdin neuloa ja huovuttaa, ennen heidän lähtöään. Se hattu jäi kuivumaan ja odottamaan "naaman" pistelemistä. Nyt olis sitten sopivat silmukka- ja kerros määrät tiedossa, jääköhän hattuputki päälle...

Taannoin voitin Lindan blogista lankapalkinnon. Langat tulivat perille. Kiitos Linda!

Syksyistä viikonjatkoa!

Tossuttelut!

2011-10-10T12:18:00.004+03:00

Perunalaariin valmistui tälle viikolle neljät tossut:

Vasemmalta oikealle:

PP-tossut (PirjoPupu-tossut), koko n. 39

Leppäkerttu-tossut koko n. 39

Luppakorva-tossut koko n. 42-43

Harmaat tossut koko n. 42-43

Kaikki tossut neulottu nelinkertaisesta hahtuvasta. Aika eläimellistä touhuahan tämä mun tossuttelu on, mut nyt vaan eläintossut innostaa...

Tyttärelle pipo kasvivärjätyistä langoista.

Tytär alkoi valita mieleisen värisiä lankoja kesän värjäysten laatikosta, vaan eipä se värien valinta ole helppoa. Kasvivärjätyissä melkeinpä kaikki värit sopii yhteen ja itse törmään tähän aina valitessa värejä... Muuten pipo on ihan peruskauraa, 3,5 mm puikoilla, silmukkamääräkin oli sopiva kerrasta, vaikka ihan mutu-tuntumalla silmukat loin. Lankoja kului yhteensä 100g.

Eilen oli upea ilma ulkoilla Hellulla ja Henkalla, vaikka kuvista vois päätellä kurjaa olevan... Onneksi kauaa ei kerinneet mököttää, kun taas yhdessä leikki maistui.

Tänään ei ulos taideta päästäkkään, kun vettä sataa kaatamalla. Tai no, ehkä me hetkeks mennään, onhan lapsilla sadeasut suojaamassa, Mammutti vaan kastuis...

Vieläköhän sade kasvattaa sieniä!

Syksyn satoa!

2011-10-09T10:46:00.004+03:00

Syyssunnuntain tervehdys mammuttilasta:

Viimeviikolla kuvatut ja jo neulomisosuudeltaan loppukesästä valmistuneet lapaset sai syyspihlajaista koristetta neulahuovuttamalla.

Muitakin pikkujuttuja on toki valmistunut ja bloggaillaankin, kunhan ehditään... Mammuttila on parhaillaan mummila, eli touhua riittää. Eilen pääsi Hellu ja Henkkakin taas sienessä käymään ja syksystä muutenkin nautittu. Niin ja veriseitikeillä olen värjännyt lankoja monta satsia, parhaillaan seitikkisopassa on väriä saamassa uusi "unirätti" Hellulle.

Kiitokset ihanista kommenteistanne huovutetuista tossuista. Viimeisimmät tossut yritän ehtiä kuvata ja nakata Perunalaariin huomenna.

Tämän komean kokoisen kanttarellin löysin keskiviikkona:

Aurinkoista sunnuntain jatkoa!

Tossutellaan lehtisateessa!

2011-10-03T12:48:00.002+03:00

Viikon tossukuorman kävin äsken Perunalaariin nakkaamassa:

Nyt on "tossuputki" pikkuhiljaa käynnistynyt. Tossut on kaikki huovutettuja, täysvillaisia.

Leppäkerttutossut, koko n. 37. Pupu-tossut kokoa n. 39. Lilat-tossut virkatulla kukkakoristeella, kokoa n. 39. Ruskeat tossut kokoa 42-43. Punaiset tossut, joissa erikseen huovutettu kukkakoriste kokoa 39-40.

Syyskuun viimeisenä päivänä satoi lehtiä tuulenpuuskien lennättämänä. Ensin sain "sadekuuron" vahingossa päälleni ja samantien säntäsin kameraa hakemaan. No, siinähän kävi tietenkin niin, että sain seisoa hyvän aikaa pihalla kamera valmiusasennossa, ennenkuin seuraava puuska pisti lehdet lentämään. Lopulta alkoi puuskia tulla vähän väliä. Edellisessä bloggauksessahan on saman päivän illan auringonlaskusta kuvia, mahtavia värejä taivaalla näkyi. Nyt ollaankin jo normaalissa syyssäässä, vettä sataa kuin saavista kaatamalla. Tänään ei mennä sienimetsään. Tähän asti siellä on päivittäin piipahdeltukkin ja saalista saatu runsaasti, niin syötäviä sieniä, kuin lankojen värjäykseenkin. Veriseitikeillä olen nyt useamman lankaerän jo värjännyt, kuivumassa ovat vielä langat, joten kuvia myöhemmin lisää. Edellisen bloggauksen lopussa on kuva ensimmäisestä värjäyserästä märkänä ennen pesua.

Loppuun syyskuun neulomusten yhteenveto:

Huovutettu Hello KItty-hattu villaa 150g
Huovutettu Hello Kitty-hattu, villaa 200g
Huovutetut lapaset Naturgarnia 150g
Huovutetut lapaset Naturgarnia 100g
Huovutetut pupu-tossut villaa 150g
Huovutetut tossut Naturgarnia 150g
Huovutetut tossut villaa 150g
Huovutetut tossut Naturgarnia reilu 100g
Punakettukakkonen, hapsua ja puuvillasekoitetta yht. 350g
Huovutetut tossut hahtuvaa 100g
Kalakakkonen, hapsulanka ja puuvillasekoite yht, 300g
Osittain huovutetut hattivatit, hahtuvaa ja villasekoitetta reilu 100g
Kettutyttö yht. 250g
Huovutetut tossut villalankaa 150g
Kaulahuivi Cascdea 100g
Huovutetut lapaset kasvivärjättyä vironvillaa 100g
Kissa huivi ja hattu yht. 300g
Huovutetut hattu ja lapaset hahtuvaa reilut 250g
Vesi-valoryijy Arabellea 100g
vauvan tossut
Kala-huivi 300g
Huovutetutut tossut Eskimoa ja Naturgarnia 150g
Puuvillapipo Swingiä 50g
Puuvillapipo Swingiä 50g

Yhteensä 3 kg 800 g ja 26 työtä!

Tossutellen ja muita pikkutöitä tehden lähdetään lokakuuta eteenpäin menemään...

Kuulasta ja neuleellista Lokakuuta Teille kaikille!

Syksyn värejä!

2011-10-01T11:26:00.006+03:00

Syyskuun viimeisen, ennätyslämpöisen päivän auringonlasku syksyn väreissä:

Ja lanka samaa syksyn väriä, ensimmäinen satsi veriseitikkisopasta:

Viikonloppusuunnitelmani lyhyesti: Värjäystä jatketaan ja sienestystä myös.

Ihanaa viikonloppua Teille!

Lapastelua!

2011-09-29T19:16:00.004+03:00

Tossujen välillä on tehty huovutettuja lapasia:

Naturgarnista vaaleanruskeat Lovikkaat naisen ja miehen koossa.

Lilat on sinipuulla värjäämästäni ohuesta villalangasta neulotut ja huovutetut lapaset (kokoa nainen). Yritin niihin neulehuovuttamalla tehdä perhosia. No, ainakaan perhoset ei ole identtiset kaksoset, muttei kait se haittaa... Neulahuovutus aina välillä innostaa kokeilemaan, yleensä ideoita olis, mut toteutus ei ole yleensä kovin kummoinen. Ehkä tuonkin taidon oppis, jos jaksaisi tikuttaa kuvioharjoituksia uudestaan ja uudestaan...

Viimeaikoina on puikoilta valmistunut vain näitä asustejuttuja: Huiveja, tossuja, hattuja ja lapasia. Ja samanlaisella linjalla täällä taidetaan jatkaa edelleen, vaikka mieli tekee kovasti tehdä jonkin "oikean vaatteenkin" pitkästä aikaa.

Pihamettässä kasvaa kanttarellejä näin sankoin joukoin, lähes yhtäpaljon sienenalkuja, kuin lehtiäkin!

Piharuukussa kasvavan ruusun kukkasen myötä toivotan aurinkoista viikonloppua!

Tossua toisen eteen...

2011-09-26T14:08:00.002+03:00

Perunalaariin kävin nakkaamassa viikon tossukuorman:

Huovutettuja tossuja eri villalangoista ja kukkatossut neulottu hahtuvasta.

Koot noin summittain arvioiden vasemmalta oikealle:

38-39, 39-40 ja 40-41.

Nyt vihdoin on tossuputki pääsemässä auki ja ensiviikon kuormaan osa on jo jopa huovutettu, mutta kuivumista ja koristeluja vailla. Tunnetusti tää Mammutti on aina jumissa yhteen työtapaan ja samanlaista pukkaa useampia perättäin. Nyt sitten tossutellaan.

Kaunista syysviikkoa!

Sitä samaa pörröä edelleen!

2011-09-24T17:06:00.006+03:00

Viikko ainakin mennyt saamatta blogia päivitettyä, mut mul on hyvä syy: Ei mitään uutta mammuttilasta.

Pörrölankakaulaliinat on lisääntyneet, kuin... No, kuin nyt eläimet lisääntyy...

Jotenkin tuntuu, ettei näitä enää kehtaa esitellä, kun niitä on jo blogissani ollut aikas monta. Sehän tässä vaan on, et mullahan jää aina joku juttu päälle, tälläerää pörrölankakaulaeläimet ja niitä nyt sitten pukkaa tulemaan tossujen välissä ja seassa. Parhaillaanhan kerätään sukkasatoa, joka lie jokaiselle tuttu juttu. Huovutettuja tossujahan minä täällä tikutan huivien ohella.

Tähän Punakettuun neuloin aukon, jos pään saa pujotettua. Tämä Punakettunen on samalla HHV:n huivi numero 43.

HHV 41 on tuo Kettutyttö ja Kalakakkonen 42.

Ja huivien takaa näkyy Sonffin selkä, meidän oikea karvaeläimemme.

Ja ei taida nämä karvaelukat vielä loppua näihin...

Tyttären pyynnöstä olen tehnyt taas Hattivatteja eli huovutettuja ratsastushanskoja.

Yhdet jäi kuvaamatta, mutta tästä parista otin kuvan ennen huovutustakin. Tai itseasiassa tytär kuvasi ensimmäistä, minun päätellessä toista, kun oli kiire saada pesukoneeseen Hattivatit huopumaan.

Vichypullo mittasuhteita näyttämässä. Aika reippaastihan nuo kutistuu huopuessaan.

Näihin tein resorivarren huopumattomasta langasta ja se taitaa olla aika hyvä varsisysteemi näihin. Huopuva osuus hahtuvaa, punaista ja valkoista.

Taidan tehdä tavallisiakin huovutettuja lapasia tuolla huopumattomalla resorilla.

Nyt sen sijaan noita huovutettuja tossuja on kasa odottamassa koristelujaan. Yleensähän virkkailen kukkaa tossun päälle tai neulahuovutan eläimennaamaa. Nyt pitäs löytää inspiraatio niiden tekoon, niin pääsisin niitä perunakellariin kärräämään...

Sienimetsässä on käyty harvase päivä, joskus parikin kertaa päivän aikana ja täytyy sanoa, ettei vuosikausiin ole ollut täällä näin paljon sieniä. Veriseitikkejä keräilen värjäykseen ja välillä niitäkin on tullut liki litran verran kerralla. Aika pieneksi ja kevyeksi ne kyllä kuivuessaan käy... Suppiksiahan tuntuu metsä olevan täynnä ja kanttarellejä löytyy edelleen.

Yhteenkasvaneet omenat talviomenapuussa!

Jos sieniä riittää ja touhua niiden keräämisessä, niin omenoita ei meillä ole montakaan tullut tänäsyksynä, toisin kuin viimesyksynä, kun usean kuukauden ajan jokapäivälle riitti säilöttävää omenoissa. Säännöllisesti joka toinen vuosi on meillä käytänössä omenaton ja joka toinen on sitten omenaa, paljon omenaa. Mutta nyt perkaamaan iltapäiväistä sienireissun satoa.

Aurinkoista syysviikonlopun jatkoa!

HHV-40!

2011-09-16T12:10:00.002+03:00

Tälläkertaa ei karvaista, vaan pitsistä huivia vuorossa:

Taannoinen Leenan blogi-arvonnan voittolanka päätyi huiviksi tyttären kaulalle.

Simppeli malli, joka neulotaan poikittain, ensin ensimmäisen vyyhdin lisäsin silmukan joka 4. kerros ja toisen vyyhdin vähensin vastaavasti. Reunaan tein simppelin reikäkuvion. Lankaa kului 100g ja 4 mm puikot. Malli on sinänsä oma, tai perushuivahan tuo on, tosin huivin valmistumista seuraavana päivänä oli Ravelryyn lisätty samanlainen huivi, tosin hartiahuivikoossa, hauska yhteensattuma.

Huivi on kaulaan sopivan kokoinen (korkeimmalta kohdalta n. 40cm) ja ihanan, ihanan pehmoinen. Toivotaan, että tyttökin tykkää huivistaan. Ja huivi on Hullun Huivi Vuoden tuotos numero 40.

Ja pakko kait sitä on tunnustaa, että taas yksi karvahuivikin valmistui. Vaaleanpunertava Kettutyttö, HHV-41. Kehtaanko enää sitä laittaa blogiinkaan... Ja pää täynnä pörröhuivi-ideoita olis, jos...

Miks meillä on styroksinen pakkauslaatikon osa olkkarin lattialla?

Tietenkin siks, et se on tän viikon ollu Sonffin lempipaikka!

Mukavasti tuo styroks lämmittää syysmyrskyä ikkunasta katselevaa kissaa...

Viikonloppuna meinaan mennä sieneen ja sieneen. Eli syötäviä sieniä yhteen astiaan ja värjäyssieniä toiseen.

Aurinkoista viikonloppua ja antoisia metsäretkiä!

Kisumirriä!

2011-09-14T14:59:00.005+03:00

Pörröeläinbuumi jatkuu, tai oikeastaan pahenee, nyt jo myssyilyäkin:

Nyt ollaan jo siinä pisteessä, että alkoi pörröhuivien lisäksi hatuttaa!

Kisumirri-setti kokoa tyttönen. Huivihan tietenkin menee monenkokoiselle ja hattukin tuntuu aika venyvältä versiolta, että sinne eskari-alaluokat kokoiselle lienee sopiva.

Ja jos jokin on hankalaa kuvata, niin nämä pörröjutut, varsinkin yksityiskohtien esiin saaminen tuntui toivottomalta. Kisumirrillä napeista silmät ja "suu", virkatut korvat. "Vartalo-suus" suoraa, joka päättyy tietenkin häntään. Huovissa pörrölangan lisänä puuvillalanka.

Ja tämäkin menee Hulluun Huivi vuoteen, järjestyksessä 39. huivi. Näitä erilaisia pörröhuivielukoita löytyy blogista tässä ja viimekuussa tehtyinä jo pikkuinen lauma...

Hatussa toisena lankana täysvilla lämpöä antamaan. Korvaläpistä lähtee nyöri, jonka päissä pallurat. Myssyosassa resoria ja sileää neulosta. Myssy on suoraan päätelty ja jälkeenpäin ommeltu korvien kohdalle muutama pisto. Malliltaan myssystä tuli yllättävän hyväntuintuinen, varsinkin kun silmukkamäärät yms.vetäisin "omasta hatusta".

Tässä sitten molemmat samassa kuvassa.

Miau!

Ja kaikkien karvakasojen jälkeen seuraava huivi on sitten perinteisempää pitsihuivi-linjaa. Huivi on parhaillaan pingoittumassa, joten eipä tässä muuta kuin:

Huivittelemisiin!

Tunnustusta ja huovutusta!

2011-09-13T20:41:00.003+03:00

Sain Lindalta tunnustusta. Kaunis kiitos Linda!

Tunnustuksen myötä tulee kertoa viisi asiaa, mutta näihin kysymyksiin minulla ei ole yksiselitteisiä vastauksia, joten jos saan hypätä niiden yli...

Samoin tunnustus tulisi jakaa viidelle blogille... Mutta uskokaa vaan, en osaa nimetä viittä blogia nytkään. Teidän ihania blogeja on monen monta, jolle tämä kuuluisi ja haluankin antaa sen jokaiselle blogille!

Hahtuvasta huovutettu myssy ja lapaset.

Näistä oli tarkoitus tulla kokoa nainen, mutta tällä kertaa pesukone innostui huovuttamaan reippaammin ja kokoa näille jäi vain "pieni nainen". Lapasten sisällä on puolen litran vichypullot, joten siitä voi kokoa arvioida.

Huovuttaminen on edelleen yhtä jännää, kuin ensimmäisillä huovutuskerroilla, vaikka takana on kymmeniä ja kymmeniä huovutuksia. Tätä settiä edelliset huovutukset jäi vähän vajaiksi ja piti pyörittää toinen kierros koneessa. Tähän settiin sitten aavistuksen lisäsin tehoa ja jopa huopui, liikaakin...

Hyvää viikon jatkoa ja varokaa myrskytuulia!

2011-09-11T16:11:00.002+03:00

Vaihteeksi tossuttelua:

Ensimmäiset valmistuneet tossut Perunalaariin:

Huovutetut pupu-tossut.

Lankana Eskimo ja Naturgarn, koko n. 39 ja silmät sekä suut neulahuovutetut.

Vauvantossut tämän ohjeen mukaan.

Lankoina jämälankoja, valmiit kukat, sekä päällystetyt napit koristeena. Nämä tein ihan kokeilumielellä, josko joskus tarvii pienempää tossua, malli kun on niin nätti. Ohje on näppärä ja neulottu osuus tossuissa valmistui nopeasti, ompelu/viimeistely sitten hitaampaan tahtiin.

Viimeaikoina olen kaikissa mahdollisissa väleissä piipahtanut metsän puolella etsimässä sieniä:

Tässä veriseitikkien yhden metsäkerran saalis. Kuinkahan monta tälläistä satsia tarvitaan, ennenkuin kannattaa laittaa pata porisemaan? Myös verihelttaseitikkejä ja jotain muutakin seitikkiä on kaapin päälle päätynyt kuivumaan. Oikein jännittää, päästä keittelemään näistä liemiä!

Seitikkien sivutuotteena on kotiutunut kanttarellejä, torvisieniä ja suppilovahveroita. Eilen illalla ei montaa seitikkiä löytynyt, mutta pari kiloa kanttarellejä. Tänään taas löytyi suhteessa enemmän seitikkejä, vähemmän ruokasieniä. Jokaisen etsimäni sienen löytyminen tuo ilontunteen. Vaikken muuten niin syksystä välitä, mutta sienestys on ihanaa!

Aurinkosita syysviikkoa!

Kalansaalis!

2011-09-09T21:18:00.005+03:00

Vielä yksi huivi Hellun ja Henkan esittelemänä:

Eiks Hellulla olekkin ihana ilme tässä(kin) kuvassa!

Viimeviikojen pörröisten elukkahuivien sarjaan jatkoa kala-huivin muodossa.

Jos joku ei vielä tiedä, niin edellisissä postauksissa on vastaavia "karvakasoja", kissa ja kettuja. En enää kehtaa linkittää niihin, varsinkin kun tässä ei ole vielä kaikki... Lisäksi tämä on HHV-n 38. huivi.

Tässä Hellu esittelee kalan silmää ja Henkka pyrstöä, jonka neuloin "pyrstönmuotoiseksi" lyhennetyillä kerroksilla.

Materiaalina "osapörrölanka", eli samettilangan tyyppistä raitaa karvalangassa ja näissä huiveissahan käytän mukana toista lankaa jämäköittämässä huivia, pelkkä pörrölankainen huivi kun mielestäni ei pysy kuosissaan. Tässä toisena lankana tummansininen puuvilla/akryllilanka, puikot oli 5mm ja lankoja kului yhteensä 300 g ja huivin "vartalo" osuudella mittaa noin puolitoistametriä.

Siinä se on Hellun ja Henkan kalansaalis pöydällä, taitaa olla jo perattukkin...

Ja kun mulla on tää paha koukkuuntumistauti, niin nyt ollaan sitten koukussa näihin pörröhuiveihin. Sinänsä jännä, et näihin koukkuunnuin, kun en tykkää neuloa pörrölankoja, enkä tylsää sileää tai ainaoikeaa. Vaan tykkäisin neuloa villalankoja ja vaikkapa pitsineuletta tai kirjoneuletta. Nämä huivit pitäis siis olla vihonviimeisiä mitä teen, mut nyt niitä neulon puikot heilun intoa täynnä. Onks täs mitään järkeä! Ja uskokaa tai älkää, tauti pahenee, tästä seuraava huivi sai hatun seurakseen... Ihan vahingossa, kai!

Hyvää viikonloppua!

MIten mä näin värjäsin?

2011-09-08T20:46:00.003+03:00

Sarjassamme höperön värjääjän "virheet":

Ennen näitä lankoja olin jo puolella pussilla (50g) sinipuun lastuja värjännyt kilon verran lankaa, ties kuinka monensilla jälkiliemillä tässä mennään. Ykskaks liemi alkoi näyttää sinisemmältä ja lankakin jo sinersi, seuraavaksi liemi oli jo farkun sinistä ja lanka nousi liemestä sinisenä. Vaan seuraava värjäyserä ja liemi oli taas lilaa.

Eli oikealla noin viidennestä jälkiliemestä noussut lila, toinen oikealta selkeästi jo siniseen vivahtavampi lila ja toinen vasemmalta selkeästi SININEN ja vasemmalta sinisen jälkeen värjätty lila.

Värit luonnossa hivenen voimakkaampia. Langat samoja, kaikki luonnonvalkoisia alunperin. Mitään selitystä siniseksi muuttumiseen ja taas takaisin lilaan värin vaihtumiseen en osaa sanoa. Onkohan kenellekkään muulle käynyt näin? Sinipuunhan totesin erittäin "satoisaksi" väriaineeksi jo keväällä ja tästäkin satsista olen jo värjännyt n. 1,5-1,6 kiloa lankaa ja vieläkin siitä väriä tulisi. Sen verran tuo sininen satsi jäi vaivaamaan, että ensikesänä pakko kokeilla uudestaan sinipuuta ja käykö sama ilmiö...

Hellulla oli rankkaa mammuttilassa, päivällispöydässä tyttö-raasu nukahti kesken syönnin!

Tähän ei omat lapset pystyneet, joten kuvatahan tuo ihme piti.

Maisemaa!

2011-09-06T19:17:00.007+03:00

Elokuun viimeisen illan auringonlaskua kuvasin pellolla:

Pilviä!

Usva nousee alapellolta ylöspäin:

Koivut usvaverhon reunassa:

Samaan aikaan toisella puolen taivasta:

Seuraavaksi käsityöasiaa, nyt vaan teki mieli jakaa näitä kuvia ja niiden tuomaa syksyn tunnelmaa kanssanne!

Kapinen punakettu!

2011-09-04T15:03:00.005+03:00

Ei enää kenellekkään liene yllätys karvaisten kaulakaverien sarjan uusin jäsen:

Kapinen Punakettu:

Edeltäjiensä Ketutuksen, Ruskean Ketutuksen ja Raitakatin tapaan tämäkin kettu on neulottu kahdella langalla yhtaikaa. Karvalanka tässäkin on tuollaista osittain karvatonta lankaa. Diagnoosiksi ketun osittaisesta karvojen puuttumisesta tulee kapi (eikös se vie oikeilta ketuilta karvoja?). Ja tämä on sitten HHV:n huivi numero 37!

Ketun oli tarkoitus poseerata pöydällä eri asennoissa, vaan kuvausassistentit iski kätensä kettuun:

"Sil on nappi tossa!" Juu, on siinä nappi kuonona, oikein kuonon näköinen nappi olikin...

"Asetellaas ny tätä kettua kunnolla!"

"No niin, kuvaas ny mummi, näkyy valkoinen hännänpääkin!"

Hellun ja Henkan mammuttilavierailu jatkuu...

Ai niin, mahtaakohan kukaan arvata, mikä eläin kaulalle on seuraavaksi suunnitelmissa?

Pipotusta ja elokuun yhteenveto!

2011-09-02T10:20:00.005+03:00

Pipolasta päivää:

Hellu ja Henkka on parhaillaan mammuttilassa ja äsken kuvattiin uudet syyspipot. Pipojen puuttuminen matkasta sai aikaan pipotuksen. Ostin kesällä kaksi kerää Novitan puuvillalankaa oletettavasti viimevuosituhannelta, nimeltään Swing. Langan oston syynä oli väri, "Henkan vihreä" ja arvasin, kun pipolangan väriä kyselin, että tämä on Henkan ehdoton valinta ja niinhän siinä kävi. Ensin valmistui alakuvan Henkan pipo, omasta "piposta" vedetyillä silmukkamäärillä ja mallineuleilla. Koska lankaa meni pipoon vain toinen kerä, sai Hellukin oman piponsa toisesta kerästä, mallineuleena tuttu "rinsessaneule", puikot oli 3 mm.

Näppärä pipoprojekti, langat meni tarkalleen pipoihin ja pitäjät ainakin tässä vaiheessa tykkää pipoistaan. Langasta pari sanaa: Miksei tätä lankaa ole Novitan valikoimissa enää! Lanka muistuttaa hyvin paljon Tenneseetä, mutta ei halkeile ja on kaikenkaikkiaan ihanaa neuloa.

Ja sitten pistetään elokuun kutimukset kasaan:

Kapinen punakettu 350g
Huovutetut hattivatit vironvillaa 100g
Raitakatti-huivi 350g
Huovutetut lapaset vironvillaa 100g
Huovutettu hattu hahtuvaa 150g
HUovutetut tossut villaa reilu 150g
Osittain huovutettu hattu kasvivärjätyyä reppaat 50g
Ruskea Ketutus reilu 200g
Sininen Ketutus reilu 150g
Huovutetut tossut villaa 150g
Huovutettu hattu hahtuvaa 100g
Petunia-huivi vironvillaa 200g
Huovutettu "kissa" hattu hahtuvaa 100g
Huovutettu "pompula" hattu hahtuvaa 100g
Huovutettu "kissa" hattu hahtuvaa 100g
Laukku Arabellaa ja Paolaa 100g
Huivi Arabellaa ja Paolaa yht. 300g
Pitkä villatakki Hellulle Sorbettia 550g

Yhteensä 3 300g ja 18 valmista työtä!

Elokuussa näköjään huovuteltiin ja talven varalle ja sitten nuo karvaiset eläinhuivit hyppi puikoilla ahkerasti...

Nythän pitäisi sukkasatoa kertyttää, vaikka pipolla syyskuu lähtikin käyntiin. Eikun tossua puikoille...

Pipoja lähdetään nyt ulkoiluttamaan, hauskaa viikonloppua!

HHV-36 Raitakatti!

2011-09-01T14:09:00.004+03:00

Sonfffi siinä on uuden "pörröelukkasarjan" huivin kanssa:

Näköjään siinä kävi niin, että kun yhdelle pienelle ketulle antoi periksi, niin karvaisia elukkahuiveja alkoi puikoilta pudota enemmänkin. Kettujen jälkeen oli vuorossa tämä raitakatti, mustilla paksuilla poskilla. "Vartalon" pituutta liki metri ja leveyttäkin n. 12 senttiä ja näiden päälle vielä pää ja häntä, sekä käpälät.

Tässä vähän käsittelin kuvaa, että käpälät takakäpälät näkyy paremmin, edessä samanlaiset käpälät. Vaaleanpunaisella langalla neuloin käpälän pohjiin anturat. Korvatkin kissalla on, vaikka kuvista heikosti erottuuvatkin. Raidallinen katista tuli, koska tässä pörrölangassa onkin välissä osuudet "pörröttömällä" vähän froteen tyyppisellä rakenteella. Mukana kulkee kokoajan musta puuvilla/villa/akryllisekoitelanka, antamassa ryhtiä katille ja auttamassa muodossa pysymistä. Kaikkiaan lankoja kului 350 g ja 5 mm puikoilla tehty. Voiskohan tästä sanoa, että malli on oma, tai ainakin omintakeinen muunnelma olemassa olevista ohjeista.

Sen verran pahasti näiden elukoiden kanssa on käynyt, että kapinen punakettukin jo odottaa kuvaamista. Koukussa ollaan, joo o. Viimeyönähän pyörähti sukkasatokin käyntiin, vaan ei puikoille vielä sukkaa, eikä tossua päässyt, vaan pipo Henkalle ja seuraavaksi pipotan Hellun. Heillä kun on parhaillaan menossa mummilavierailu, niin nyt on päät sovitusta varten käsillä ja saadaan varmemmin oikean kokoista päähinettä. Mutta kyllä minä pian niitä tossuja puikoille pistän...

"Naamakuva" raitakatista mustine paksuine poskineen.

Kaunista syyskuun alkua!

Arpaonnea mammuttilaan!!

2011-08-31T17:16:00.003+03:00

Onni suosi Oikein nurin oikein-blogin arpajaisissa!

Katsokaa, mitä ihanaa sain:

Ensimmäiset Cascaden lankani, kaksi vyyhtiä ihanan pehmeää vaaleaa petroolia lankaa. Eikä varmaankaan mikään yllätys, että huiviksi vyyhdit muotoutuvat, kaulalle lanka tuntuu niin pehmeältä. Keraamiset napit, käsittääkseni käsintehdyt. Ne pääsevät koristamaan jotain neuletta. Kauniin kortin lisäksi oli vielä sininen-enkeli taulu, jolle heti tiedetttiin paikka! Kaikki tämä oli pakattu kauniiseen sinisävyiseen pakettiin.

Kaunis kiitos Leena!

Huovutetut tossut, kukkakoristeella joihin vielä ompelin pienet perhoset.

Nämä(kin) oli harjoittelutossut huomenna alkavaa sukkasadon korjuuta varten.

Perunalaariin minä meinaan ainakin huovutettuja tossuja kärrätä, ehkäpä muitakin käpälänlämmittiä...

Kaunista syyskuuta/sukkakuuta!

HHV-35, Ruskea Ketutus!

2011-08-29T15:35:00.009+03:00

Edellisen bloggauksen sininen Ketutus sai sisko-ruskean:

Perustiedot huivista samat, eli pörrölankaa vahvistettuna villasekoitelangalla, yht. reilu 200 g. Tässä Ketutuksessa lisänä hännän liittymäkohtaan tehty lisä, mistä huivin voi pujottaa ja näin huivi pysyy paikoillaan. Tämä on myös Hullun Huivi Vuoden 35. huivi.

Naamakuva Ketutuksesta.

Hellu oli kiltti huivimalli, jota tosin kiinnosti tuo napsutin lädessä, eikä huivi.

Sonffikin otti kettutytön kainaloonsa:

Hellu sai pitkään odottamansa villatakin viimeviikolla:

Takki osoittautui sopivan kokoiseksi ja Hellu tykkää takista, sanojensa mukaan. Ahkeraan oli tyttö kuulemma käynyt blogista katsomassa takin kuvia etukäteen ja kysellyt, koska takin saa.

Karvaiset huivit on nyt vallanneet mammuttilan ja erilaista eläintä kaulalle laitettavaksi tulossa... Ja toinen suosikkitekeminen on huovutetut jutut. Eikä enää montaa päivää ole siihen hetkeen, kun Sukkasatoa aletaan kerätä!

Ketutus ja hatutus!

2011-08-23T17:11:00.000+03:00

Hulluun Huivi Vuoteen tämäkin huivi mahtuu mukaan.

HHV-34, Sininen Ketutus:

Taisi olla edellinen Kettu-huivini tehty aikana ennen blogiani. Alkuperäinen ohje on Teijalta.

Olen muokannut huivin ohjetta omaan makuuni sopivaksi. Neulon huivin kaksinkertaisella langalla, pörrölanka+sileälanka, tällä saa huivin pysymään paremmin muodossa. Pelkällä pörrölangallahan tehdyt neuleet tuppaavat venymään lähes muodottomiksi. Tässä huivissa toisena lankana on sekoitelanka ja Gjestalin Orkidea. Ohjetta en tähän enää katsellut, vaan tein lisäykset ja kavennukset, niin kuin parhaaksi kuvittelin. Ketutus oli piiitkästä aikaa niin kiva tehdä, että se saa pian kaverin...

Sain jälleen ihania Tallinan-tuliaisia, joiden joukossa oli myös hahtuvakiekkoja. Muutama kiekko jo valmistui talvisiksi hatuiksi lapsille. Näissä en sen kummemmin ohjeita katsellut, vaan summamutikassa neuloin pikkuisen eri mallisia ja kokoisia hattuja. Hahtuvan käytin kolminkertaisena ja puikot oli 5 mm, olisi saanut olla hivenen isommat puikot, mut kun mulla ei ole viitosen ja seiskan puikkojen välillä yhtään puikkoa.

Mitään tiettyä kokoa en yrittänytkään, vaan harjoittelin tämän virolaisen hahtuvan huopumista. Osa huopui sopivaksi yhdellä pesulla, osa vaati kaksi pesua. Huovutus onkin aina ja edelleenkin yhtä jännää touhua, koskaan ei tiedä, mitä koneesta tulee...

Nyt on sitten syksyyn ja talveen hattuja valmiina!

Sisiliskojen "pusukuvan" myötä toivotan hyvää viikonjatkoa!

HHV-huivit

2011-08-23T16:55:00.000+03:00

Edittiä:

Nostan tämän bloggauksen taas ylemmäs!

Kommenteista linkit toinen toistaan ihanimpiin huiveihin.

Käykää ihailemassa.

Huomio Huivi Hulluttelijat!

Tämän bloggauksen kommentteihin on tehdään linkit valmistuneisiin huiveihinne!

HHV eli Hullu Huivi Vuosi 2011

Lähti liikkeelle pähkähullusta ajatuksesta tehdä huivi vuoden jokaiselle viikolle. Varovasti esitin ideaani täällä blogissa, itsekkin pidin ajatusta tuulesta temmattuna siinä vaiheessa. Mutta rohkea rokan syö ja hullu huivin neuloo, joten aloitin oman hullutteluni ja kuvittelin yksin hulluttelevani. Vaan eipä aikaakaan, kun mukaan lähti muitakin neulebloggaajia ja nyt meitä on jo 16 neulojaa mukana ja mukaan mahtuu edelleenkin.

Hullun Huivi Vuoden säännöt on säännöttömät, eli jokainen tekee omat sääntönsä. Osa meistä tähtää huiviin per viikko, osa huiviin per kuukausi. Myöskään huivien malleja tai tekotapoja on niin monenlaista kuin on Hulluttelijaa. Kaikki, mitä voi kaulassa/harteilla voi pitää, menee Hullutteluun mukaan. Pääasia on, että Huivittelu on Hullun hauskaa!

Mukana olijat on linkitetty sivupaneelissa HHV-napin alla.

Huiveja on jo valmistunut aikamoinen kasa ja jotta niitä jokainen voisi käydä ihastelemassa, niin Seijasiskon ehdotuksesta tehdään tämän bloggauksen kommentteihin linkit huiveihinne.

HHV-neulojat, laittakaa tämän bloggauksen kommentteihin linkit valmistuneisiin huiveihin. Esimerkiksi Seijasisko teki tämän bloggauksen kommenttiin linkin omaan HHV 1-huiviin.

HHV-33 Petunia-huivi!

2011-08-20T09:33:00.004+03:00

Viikon huivina Petunia uusimmasta Ullaneuleesta:

Petunia-huivi vironvillasta (kulutus melkein 200g), 4 mm puikoilla.

Kokoa huivilla on n. 180*90 cm.

Hullun Huivi Vuoden tuotoksena syntyi Petunia. Kaunis huivimalli, joka on jo monessa blogissakin neulottu. Enkä yhtään ihmettele huivin suosiota!

Huivi neuloutui nopeaan tahtiin alkuun, mutta viimeinen päättelykerros kestikin sitten useamman televisio-ohjelman verran. Mutta valmistuihan se lopulta ja jälleen etikka-kylpy ja pingoitus teki myttyränsyttyrästä huivin.

Huomaamattani huivin langaksi päätyi sama väri, kuin ohjeessakin. Sain monta vyyhtiä vironvillaa tuliaisena ja tämä vyyhti sieltä tahtoi ensimmäiseksi puikoille. Tässä värissä on upeita punaisia kauniisti liukuen. Tykkään huivista!

Meidän "pikku-pöllö" toivottaa hyvää ja vitamiinipitoista viikonloppua!

Huovutettua!

2011-08-16T14:16:00.005+03:00

Huovutettu juhlalaukku talven juhliin:

Möykkyinen sekoitelanka, jossa hopeankimalletta oli mukana yhdistettynä huopuvaan villalankaan ja parin pesukonepyörityksen jälkeen lopputuloksena kiva "iltalaukku". Napin virkaa toimittamaan virkkasin hopelangasta pallon, jonka täytin hahtuvilla. Kokoa laukulla on reilut 30*15 senttiä ja olkahihnakin huopui sopivan pituiseksi, laukkua olalla pitämisen kannalta.

Etureunasta ainaoikeaa lähdin neulomaan ja suoraa pötköä, kunnes läppää muotoilin kavennuksilla. ksinkertaista, mutta näyttävää!

Neulepinta on uskomattoman ja yllättävän kaunis (vaikken mikään kimalluksen ylin ystävä olekkaan). Ja mahdoton kuvata, joten Gimppiä käytin reippaasti, kun kahdesta kuvauskerrasta huolimatta, kuvia ei voinut kehua.

Sisälle ompelin jäykästä valkoisesta kankaasta vuorin, jossa vielä pieni sisätasku:

Tuli kiva laukku, eikun juhlimaan!

Huovutettuja tossuja muutamat kesänmittaan tehnyt ja nämä sai jo kukatkin koristeeksi. Sikäli poikkeukselliset tossut, että värjäsin nämä valmiina Siankärsämöllä värjättyjen lankojen jälkileimessä. Muutamat muutkin tossut on saaneet väriä pintaan jälkiliemessä...

Puutarhassa ei kuvauksellisia kukkia juuri ole tällä hetkellä, joten kuvataan sitten virkattuja kukkia.

Hyvää viikon jatkoa!

HHV-32 On siinä juhlaa-huivi ja pieni laukku!

2011-08-14T11:56:00.005+03:00

Hullun Huivi Vuoden "viikon huivina" todellinen runsauden helmi:

Lankoina Arabella, lanka johon on yhdistetty solmimalla kaikenmaailman lankoja ja Paola Novitan kimallelanka. Malli on oma, ihan perushuivin pohjalta tehty. Epäilin, ettei Arabellasta yksinään saa muodossa pysyvää huivia ja niinpä neuloin huivin ainaoikeaa neuleena kaksi kerrosta vuorotellen Arabellaa ja kaksi kerrosta Paolaa. Puikot oli 5 mm, lankoja kului yhteensä reilut 300g. Leveytä n. 180 cm ja korkeutta n. 80 cm.

Yllättäin huivista tuli hyvin paikoillaan pysyvä,vaikka pelkäsin kaikkea muuta..

Eipä vaan ollut hartioita, joilla huivia kuvata, joten uskollinen puutarhatuoli toimi harteina.

Todella iloinen yllätys oli huivin osoittautuminen käyttökelpoiseksi!

Neuloessa en ollut ollenkaan varma, kannattaako huivia edes valmiiksi neuloa, mutta pingoitus teki ihmeitä tällekkin huiville. Loppujen lopuksi kiva huivi vaikkapa pikkujouluihin. Lykätään lahjalaatikkoon odottamaan ottajaa...

Lähikuva neulepinnasta:

Langassa on tosiaan mukana, niin paljetteja, kuin höyheniä ja kaikkea siltä väliltä.

Loppulangoista neuloin pienen iltalaukun kaksinkertaisella langalla. Nappikin löytyi sopivasti kimaltavana. Orvokin kukan taitoin koon mittasuhteeksi.

Ja eikun juhlimaan!!!

Aamupäivästä kuvatessa huivia, olin jo laittanut kattilan kiehumaan lankojen värjäämistä varten. Silloin pilviä alkoi nousta ja kun langat sain kattilaan, taivas oli jo pilvien peittämä. Eipä tullutkaan aurinkoista, lämmintä värjäyspäivää tästä.

Hyvää viikonalkua!

Tunnustusta ja sukka-asiaa!

2011-08-13T14:41:00.004+03:00

Tintti muisti minua "makeella" tunnustuksella!

Kaunis kiitos, tunnustus tuntuu aina niin mukavalta!

Tunnustuksen myötä tulee kertoa seuraavat kolme asiaa:

Lempiväri:

Kaikki värit ovat kauniita oikeissa kohteissa. Vaatteissani sininen-väri on pääosassa.

Lempiruoka:

Melkeinpä kaikki ruuat maistuu, enkä osaa yhtä tai kahta erikseen valita.

Minne haluaisit matkustaa:

Lankakauppaan, tietenkin...

Ja tunnustus tulee jakaa kolmelle blogille. Vaikeaa valita kolme kaikkien ihanien blogien joukosta, mutta laitetaanpa vaikka nämä:

Lankapirtin Matleenalle, joka on kunnostautunut syto-emona, mutta myös blogimaailmassa aina valmiina auttamaan ja tietenkin ihana ihminen.

Lempilankakauppiaalleni Susulle!

Ja kolmantena Ihalaiska, huivien "liukuhihna" työläiselle.

Perinteiseen tapaan syksyn myötä alkaa sukkien sadonkorjuu ja mukaan minäkin siihen jälleen lähdin. Niitä huovutettuja tossuja jos taas tekis...

Hyvää viikonloppua!

Hellun villatakki!

2011-08-10T19:55:00.005+03:00

Varikkoon (eli evakkoon) lähtiessä aloitin Hellulle pitkän villatakin teon Jälkeläisen pyynnöstä.

Mallia ei ollut (yllätys, yllätys), mutta lankakaappia tutkiessa Sorbetti-kerät alkoi huudella puikoille pääsyä. Heinäkuussahan kudoin Henkalle puseron niistä ja tykkäsin mallineuleista. Väritys muodostui sen mukaan, minkä verran kutakin väriä oli jäljellä.

Takin kudoin kaulasta alaspäin pyöröpuikoilla täysin saumattomasti. Tekeminen oli sikäli helppoa, että pääsin sovittamaan takin alkua Hellulle. Ja joka kerta sovittamaan pyytäessä, Hellu kysyi "onko se jo valmis?" Mikä ihana optimisti mummin kutomisvauhdin suhteen! Viimeiseksi tein kauluksen.

Puikot oli 4 mm ja lanka (87% puuvillaa ) Sorbettia kului 550 grammaa. Koko takilla on jotain 100-110 senttisen luokkaa. Kutistumisvaraa ja tietenkin kasvunvaraahan takissa on.

Lähikuvassa mallineuleet. Olen tykästynyt näihin nostetuilla silmukoilla tehtäviin mallineuleisiin. Harmi vaan, että niitä löytyy (suomeksi) hyvin harvoin. Tosin ainahan voi itse kokeilla omia mallineuleita tehdä.

Alakuvassa värit lähempänä oikeaa. Aika haastava kuvattava takki ilman lasta sisällä kyllä on. Toivotaan, että Hellu innostuu poseeraamaan kameralle takin saatuaan...

Ja kuva kenkälaatikosta, joka otettiin toisenlaiseen käyttöön, kuin oli tarkoitus...

Eli tyttärelle kouluun kengät käytiin ostamassa, kengät oli laatikossa, joka oli jo ruttuinen, sen sijaan kassalla oli toinen ehjä ja näppärän oloinen laatikko roskiin menossa. Minä hamsterina heti näin ehjän laatikon käyttömahdollisuudet vaikka säilytyslaatikkona ja pyysin vaihtamaan kenkien laatikot. Vaan eipä laatikosta ollut muun kuin kissojen säilytykseen! Samantein kun kengät lähti laatikkoon hyppäsi kissa ja loppuillan siellä sitten olivat vuoronperään ja Soodin vuorolla piti Sonffin päästä kannen päälle "omaan laatikkoon". Kaikessa viisaudessaan nämä kissat vaikuttaa välillä vähän hassuilta...

Hyvää kouluvuoden alkua opettajille ja oppilaille!

HHV-31 Höttöinen Lumi-huivi!

2011-08-07T19:36:00.004+03:00

HHV:n tämän viikon huivina vanha tuttu ja turvallinen Lumi-huivi. Jotenkin vaan tämä malli on kiva neuloa ja toisaalta kätevä käyttää, onhan itselläni kaksi Lunta vakiokäytössä.

Kaksi kerää Kitten Mohairia, eli 100 grammaa ja 4,5 milliset puikot. Kokoa huiville tuli reippaasti, leveyttä n. 180 cm. Lanka tekee huivista pehmoisen höttöisen ja kevyen oloisen. Yritin höttöisyyttä saada kuvaankin, mut eipä kamerassa ollut höttöisyysasetusta. Alakuvassa ehkä näkyy aavistus höttöistä. Kyllä on vaan mieluinen huivi! Laitetaan nyt ensin kuitenkin lahjalaatikkoon ensin. Seuraavasta huivista ei ole vielä tietoa, mut onhan tässä viikko aikaa...

Kaunista viikonalkua!

Hei, hei heinäkuu!

2011-08-06T13:46:00.002+03:00

Palaillaan pikkuhiljaa takaisin blogielämään. Oltiin varikossa (toiset käyttäis tässäkohtaa sanaa evakossa, mut evakko-sana muuttui meillä varikko-sanaksi) ja varikkopaikka oli Jälkeiläisen koti. Hellun ja Henkan kanssa me tätiensä kanssa vietettiin monta kivaa (ja helteistä) päivää. Käytiin sukuloimassa Korkeasaaressakin ja siellä oli pakko kuvata tuo Mammuttimonttu.

Pikainen blogikierros tehty ja siitä tuli ehdoton syksyolo. Lähes poikkeuksetta kaikissa todettiin kesän menneen ja syksyn tulleen. En nyt haluais ihan vielä syksyyn siirtyä, vaikka ilma muuttuikin heti kotiin tultua viileäksi ja vettä sataa parhaillaankin. Käsitöitä on tehty ja valmistakin on tullut. Tämän viikon HHV-huivi on täällä odotellut valmiina, mutta pingoittamatta. Pitänee pistää vielä tänään etikka-liotukseen ja sitten muotoonsa pingoittaa. Tuosta etikan käytöstäni aina välillä kysellään. Minä käytän siis etikkaa huuhteluaineena pesukoneessa (ja tiskikoneessa myös) ja tietenkin värjätyt langat huuhdellaan viimeiseksi etikkavedessä ja valmiit neuleet saa saman käsittelyn. Onhan etikalla monta muutakin käyttökohdetta kodissa esim. siivouksessa. Etikka on eittämättä huushollin tärkeimpiä aineita meillä!

Ja nyt vihdoin heinäkuun neulomukset yhteenvetoon ja sitten etsimään virtaa Mammutille kotihommien ja siivouksen tekemistä varten...

Heinäkuussa neulottu:

Lumi-huivi Kitten Mohairia 100g
Huovutettu laukku sekalaista lankaa reilu 200g
Huovutetut tossut hahtuvaa 150g
Huovutetut tossut hahtuvaa reilu 100g
Huovutetut tossut Naturgarnia 150g
Hassun mallinen huivi kasvivärjättyjä lankoja 150g
Huovutetut tossut Naturgarnia 150g
Talvihuivi kasvivärjättyjä lankoja 300g
Huovutetut tossut Naturgarnia 150g
Huovutettu hattu villaa 150g
Huovutettu hattu hahtuvaa 100g
Annis-huivi punapuulla värjättyä villaa 100g
Huovutetut tossut 150g
Ketjupusero Sorbettia 500g
Jääkukka-huivi vironvillaa 150g

Yhteensä 2.6 kg ja 15 valmista työtä!

Kaunista elokuuta!

HHV-30 Hassun mallinen huivi!

2011-07-30T13:20:00.003+03:00

Netissä jo keväällä näkyi erikoisen muotoisia, tai oikeastaan muotopuolia huiveja ja kiinnostus malliin heräsi (tietenkin). Joissain blogeissa sitten näin kuvia näistä muotopuolista huivista, jotka oli neulottu uusimman Modan mallilla. Modaa ei mulle tule, joten kaupassa selasin lehteä ja kuten huivin tehneet olivat kirjoittaneet ei kuvasta saanut selvää, minkä mallinen huivista tulee. Ohjeen lukaisin pikapikaa kaupan lehtihyllyllä ja koska lisäyssysteemi oli helppo muistaa en ostanut lehteä. Ulkomuistista sitten neuloin huivin ja reunakuviot otin jostain vanhemmasta huiviohjeesta (yksinäinen sivu ohjekansiossani, joku varmaan tarvinnut muut sivut).

Tälläinen huivista sitten tuli!

Omituisen muodon takia virkkasin huiviin vielä kukkasen neulakiinnittimellä varmistamaan huivin paikoillaan pysymistä.

Edestäpäin huivi ei nyt ainakaan kuvassa hullummalta näytä.

Itseasiassa mun piti kuvata huivi tyttären päällä, jolloin olisi ollut helpompi asetella huivia päällr, mutta tytär halusi kameran taakse, joten minä ryppyisen puseroni kanssa jouduin huivimalliksi.

Lankana huivissa on näitä tämän kesän kasvivärjättyjä lankoja, vihreää ja rosaa ja 4 mm Adeilla huivin tein. Tämä on sitten Hullun Huivi Vuoden huivi numero 30.

Takaa se toispuoleisuus sitten tuleekin selvemmin esille.

Huivi on vähän semmoinen kahtia jakava, tykkään ja en tykkää. Kevyt ja pehmoinen ainakin on ja jollei muodosta pidä muuten, niin syksyllä takin alla kaulahuivina ei muoto haitanne. Laitetaan huivi lahjalaatikkoon, josko aika tavaran kaupittelis. Lahjalaatiksota tuli mieleen, että nyt on näitä huiveja jo sen verran, ettei kaikki mahdu enää yhteen laatikkoon... Sen tila-ahtauden HHV on tehnyt, mutta toisaalta olempa saanut huiveja neuloa "luvan kanssa" ja on mulla yks huivi parhaillaankin puikoilla.

Huivitelemisiin!

Väriä lankoihin!

2011-07-28T15:33:00.004+03:00

Vilautellaan taas kasveilla värjättyjä lankoja:

Kuvan alimmat langat vielä hivenen kosteita, vaaleanpunaista krapilla ja raudalla viherrettyä koivunlehtilankaa. Vyyhdillä saunakukista pehmoista keltaista alunalla ja tummempaa ilman alunaa, Terijoensalavan kuorella beigeä. Aikamoisen namuisia värejä luonnossa.

Alakuvassa punasipulilla vihreää vasemmassa reunassa. Punasipulin ihme punaisista kuorista keitetyn punaisen liemen aikaan saama vihreä, tähän ihmeeseen ei totu. Vahva keltainen keltasipulia punasipulin jälkiliemeen lisättynä. Kellertävää ja peigen vihreää siankärsämöillä. Aikas ihania värejä nämäkin. Tällä näytöllä värit näyttää aika lähelle oikeaa kummassakin kuvassa.

Moni on kysellyt kasvivärjäyksestä ja sen vaikeudesta. Vaikeaa se ei ole ollenkaan, vaan helppoa kuin mikä!!! Mutta hyvin, hyvin addiktoivaa puuhaa sen sijaan kasvivärjäys on.

Suosittelen kokeilemaan!

Minäkin olin vuosikymmenet pitänyt hommaa vaikeana ja en ollut uskaltanut edes kokeilla. Netin kautta esim. muiden bloggaajien kokemuksia lukiessani, päätin kokeilla ihan vähän vaan ja saamieni kattilan ja sähkölevyn turvin keittelin ensimmäisen liemen ja sain lankaan väriä. Tämä tapahtui viime heinäkuussa. Ensimmäistä lientä seurasi toinen ja kolmas jne. ja aina liemistä nousi eriväristä lankaa. Kaikenkaikkiaan varmaan seitsemisen kiloa lankaa värjäytyi viimekesänä ja niistä talven mittaan kudoin vaatteen jos toisenkin ja totesin värien pysyvän konepesuissa ja muutenkin värjättyjen lankojen olevan ihan kelvollisia. Vasta tänä keväänä hommasin ensimmäiset "kemikaalit" ja lähdin avartamaan värikarttaa. Huom! Minulla ei ole edelleenkään tarkkaa vaakaa, lämpömittaria yms. Koko homma etenee siten kuin hyvältä tuntuu. Tietysti tällä systeemilläni tulee mitä väriä milloinkin, mutta niin on tarkoituskin. Jos haluaa tarkkaan määriteltyjä värejä, silloin tietenkin tarvitaan tarkkuuta ja tarkkoja mittoja.

Helppo kokeilu on esim. keittää sipulinkuorista väriliemi ja sillä värjätä ensimmäiset langat. Senhän voi tehdä sisällä ja ruokakattilassa, joten hankintoja ei tarvi tehdä. Tosin, oletettavasti kipinän värjäykseen siitäkin saa ja sitten jo tarvitaan kattilaa ja sähkölevyä tms. joilla ulkona värjäys onnistuu. Monista kasveista lähtee aika voimakas (paha)haju, koivunlehdistä tulee mun lempparituoksusoppa, ihan kuin saunoisi vihdalla/vastalla.

Viimeviikolla pusikosta pilkahteli näin kauniin lila lehti. Ennakoikohan se syksystä värikästä...

Sitten ikävämpää lepakkoasiaa: Meillä on lepakoita aina lennellyt kesällä pihalla ja kerran oli sisäänkin yksi eksynyt. Yhtenä päivänä hieraisin silmiäni kerran jos toisenkin, kun otin lankavyyhtiä tikkataulun naulasta (olin nakannut sen siihen odottamaan vientiä varjoon kuivumaan), seinällä roikkui lepakko. Äkkiä hakemaan kameraa ja kuvaamaan. Paikkaa ihmettelin, oli sen tikkataulun (jota ei tänäkesänä edes ollut) taustalevyn alta roikkumassa auringonpaisteessa. Lepakko osoittautui kuolleeksi ja maasta löytyi myös yksi kuollut lepakko. Eilenaamulla oli taas yksi kuollut lepakko roikkumassa ihan samassa paikassa.

Aloin tutkia netistä lepokoita, joista on siellä yllättävän vähän tietoa. Vähäisten lukemieni tietojen pohjalta kuvittelisin lepakoiden pitävän levyä päiväpiilona, tämä päiväpiilojen rakentamisesta kertovien sivujen perusteella tehty arvailu. Se, miksi lepakot jää roikkumaan levyyn kuolemaan on täysi mysteeri minulle. Jos jollakin on asiasta jotain tietoa, niin olisin kiitollinen sen kertomisesta. Levy sai nyt häätömääräyksen, pois vaan seinältä...

Kesän ajan on pitänyt mennä yöllä kuvaamaan lepakoita ja eilen iltasella myöhään auringonlaskun kuvausten jälkeen yritinkin kuvata. Vaan ei onnistu lepakon lennon kuvaaminen minulta, eikä käytettävissä olevilta laitteilta. Kuvaamisen epäonnistuttua tyydyin ihailemaan lepakoiden lentelyä. Minua viehättää niiden äänetön nopea lento ja taivasta vasten kuvastuva "lepakon muoto".

Tämän viikon huivikin on jo kuvattu, mutta tehdään siitä oma postaus, kun nyt tuli tuota muuta asiaa.

Kauniita heinäkuun lopun helteisiä päiviä!

HHV-29, Talvihuivi!

2011-07-24T13:29:00.006+03:00

Hullun Huivi Vuoden tämän viikon huivi on Talvihuivi:

Vihdoin ja viimein eilen ukkos/sadekuurojen välissä, seuraavan jo uhkaavasti lähestyessä käytiin kuvaamassa hyvin lämmin (ainakin hiostavassa helteessä siltä tuntui) Talvihuivi.

Valmista mallia huiviin ei ollut, lähtökohtana oli Henkan ketjupuseron nostetuilla silmukoilla tehty mallineule. Ajattelin, että sillä mallineuleella ja huivin muodolla saisi aikaan käytännöllisen ja lämpöisen arkihuivin talveksi. Suunnitelmasta muodostui sitten tämä huivi.

Lankoina käytin tämän kesän kasvivärjättyjä lankoja. Sinipuulla lilaa, punapuulla punertavaa ja tuo kuvissa beigeltä näyttävä lanka on myös punertavassa värikylvyssä käynyt. Tämä on sitä 3-säikeistä villaa, jota kesän alussa hamstrasin Susun puodista. Lankaa kului 300 grammaa ja 4 mm puikoilla tein. Sukkapuikoilla neuloin vielä i-cordit päihin, joilla huivin saa solmittua kiinni. Reunuksiin virkkasin kerroksen kiinteitä silmukoita ja kerroksen "rapuja".

Tällä tavalla solmittuna huivi lämmittää olkapäitä ja yläselkää. Tässä huivi myös pysyy hyvin paikoillaan, eikä mistään kohdin ole tiellä.

Huivin voi sitoa myös edestä ristiin menemään ja solmimisnauhat solmitaan taakse.

Silloin huivi näyttää tältä.

Tietenkin huivia voi käyttää perinteisillä tavoilla, tai vaikkapa takin päälle solmia.

Olen tyytyväinen huiviin ja varmasti talvella vielä tyytyväisempi!

Lähikuva mallineuleesta:

Ukkosten johdosta netin käyttö täällä on ollut vähäistä ja blogeissa olen vain vähän ehtinyt piipahtaa. Eilen jo luulin, että meillä ei enää netti toimi ollenkaan ja yllätys toimivasta netistä oli suuri. Täällä nimittäin iski salama kahteen kertaan sisälle,puhelinlinjan sisääntulokohdasta, niin että tulta leiskui. Onneksi kaikki johdot oli irti, eikä laitteisiin asti päässyt. Kissojen reaktiot ukkoseen on yllättäneet meidät. Soodi, joka oli arka kissa aikoinaan, viettää nyt tyynen rauhallisesti päiväuniaan pöydällä laatikossa, vaikka ukkonen iskee. Sonffi säikähti vähän sitä toista sisään tullutta salamaa. Onneksi salamat ei aiheuttaneet vahinkoa.

Palataan huivien, värjäyksien ja muun neule-elämän myötä, kun säät salliivat.

Kaunista heinäkuun viimeistä viikkoa!

Lämpimiä neuleita ja värjättyä lankaa!

2011-07-20T20:22:00.007+03:00

Uskon, että kesähelteillä auringon alla neulotut neuleet lämmittää erikoisen hyvin talvipakkasilla. Ja sen takia tai muuten vaan, täällä on aloitettu huovutettujen juttujen neulomiset. Tossut samaan tapaan, kuin vuosia jo tehnyt ja kukkakoriste virkattu. Sattuipa vielä niin hauskasti, että helmilaatikossa oli juuri tossujen väriset sydämet kukkien ekskelle ommeltaviksi.

Miau-hatut on tehty Ullaneuleen ohjeella. Punasävyisestä liukuvärjätystä hahtuvasta tuli ihanan pehmoinen, mutta tiivis hattu."Korvat" ei kuvasta juurikaan eroitu, mutta päässä kylläkin. Yksivärisestä hatusta tuli aika pieni, varmaan vuoden parin ikäisen päähän, punainen on isompaa kokoa. Valkoiseen vois vielä neulahuovuttaa "naaman".

Kaikki nämä päätyivät suoraan laatikkoon odottamaan niitä kylmempiä aikoja.

Ja lisää tossuja on tulossa. Lämmittäävät sitten talvella enemmän, kun helteillä tikutellaan...

Muutama värjäyskuva:

Rautavithriilillä harmaannutettua lankaa ja krapin jälkivärillä lohen punaista.

Väriyhdistelmänä jotenkin herkullinen.

Taitaavat päätyä samaan työhön...

Krapia ja koivunlehtiä värin lähteinä.

Joukko lankoja yhteiskuvassa. Mainittakoon erikseen vasemman reunan keskimmäinen lanka, Halkopinon Helmi. Hetken jo kuvittelin onnistuneeni saamaan harmaata ilman puretteita, mutta kuivuttuaan ehkä enemmän beigeä lanka on sitten kuitenkin. Ja nimensä mukaisesti Halkopinon Helmen väriaineena oli männyn kuoret. Piti kokeilla, kun puupinoa katsellessa männyn kuoret suorastaan tipahtelivat ämpäriin... Vasen alakulma puolestaan on omenapuun kuorien värjäämä. Näissä "puulla" värjätyissä langoissa ei ole mitään puretetta käytetty. Muissa langoissa lehtipuiden lehtiä värin lähteenä erilaisilla puretteilla.

Tässä oli vain pieni osa värjäyksistä kuvattuina. Useampi kilo lankaa on kesän mittaan vaihtanut väriä ja hommahan jatkuu edelleen... Kasa lankoja odottaan kuvausta, osa kuivuu, osa kiehuu (tai oikeasti ei kiehu, mutta kuumana käy kuitenkin) ja monen monta vyyhtiä odottaa vielä vuoroaan.

On noita värjäyksiä jo neulottukkin. Nopealla laskennalla sain toista kiloa jo neulottu pois tämän kesän värjäyksistä. Valmiina on myös tämän viikon huivi Hulluun Huivivuoteen. Tänään oli turhan helteistä alkaa kuvailla tätä huivia, joka on lämmin talvihuivi. Katsotaan, jos huomenna sitten hikoiltais huivin kanssa. Nämä lämpimät kauniit päivät on olleet juuri sopivia värjäykseen. Ihanne kesäsäähän olis; päivät aurinko paistaa ja yöllä sataa.

Aurinkoisia kesäpäiviä!

HHV-28 Annis ja Illyria bolero!

2011-07-16T21:33:00.007+03:00

Illyria boleron ohje kiinnosti heti, kun sen ilmestyttyä Ravelryyn.

Kesäkuussa sen kudoin punapuulla värjäämästäni langasta. Tein boleroon pituutta, niin paljon kuin yhdestä vyyhdistä (100g) riitti ja ompelin sen sitten sopivaksi vaikkapa itselleni... Malli on hivenen pieni boleroon, mutta ei anneta sen haitata.

Pitsimalli oli aivan ihana neuloa ja eläväisen oloinen ja sopisi myös vaikkapa huiviin.

Bolero on malliltaan siis suorakaitale, jonka reunoista ommellaan hihaosuus. Pääntien ja hihansuiden reunuksiin muodostuu kauniit kaarteet. Tämän boleron voi tehdä sen pituisilla hihoilla, kuin haluaa tai lankaa on. Varmasti tätä mallia tulee tehtyä toistekkin.

HHV:n tämän viikon huivi on jälleen Annis. Jos oikein laskin, niin tämä on viides Annikseni.

Lankana sama punapuulla värjätty villa, kuin bolerossa ja tähän huiviin meni se toinen vyyhti värjäyserästään, eli lankaa kului 100 grammaa, pikkuisen jouduin säätämään huivia, että sain langan riittämään. Yläreunaan virkkasin kiinteitä silmukoita kerroksen, reunan rullaantumisen estämikseksi.

Annis on kaunis huivimalli!

Aurinkovärjätystä kankaasta ompelin kassin Modan (3/2010) ohjeella.

Malli on aikas näppärä ja kesään sopiva. Tässä kassissa lisäsin hivenen korkeutta ohjeesta poiketen. Seuraavasta kassista tällä mallilla teen vielä syvämmän.

Kasseja on niin hauska ommella ja tarvikkeita, sekä omia kassi-ideoita, että valmiita ohjeita olisi vaikka kuinka paljon. Kun vielä ehtis käyttää niitä...

Ruusuista lauantai-iltaa

ja sunnuntaita!

Hämppistä ja kassia, kera lomakuvien!

2011-07-15T15:23:00.009+03:00

Sateista iltapäivää olen vietellyt koneella järjestellen ja luokitellen kuvia. Useampi tuntu vierähtänyt ja vielä on tallennukset tekemättä ja muuta pientä... Kuvamäärät tuntuu kasvavan kuukausi toisensa jälkeen ja uskallan väittää kuvien laadunkin paranevan, ainakin yritystä on. Laitan tähän teillekkin näytille muutaman lomalla otetun kuvan:

Ja ensimmäisenä kuva, jonka otin kotiin tultua. Meinasin illalla alkaa kutoa normaaliin tapaan, mutta tuntui, kuin joku olisi liikkunut rintamuksella. Vilkaisu ja tajuntaan meni äkkiä, että hämppis kävelee mun päällä, sitten hätistys kera kiljaisun ja sitten äkkiä kameraa hakemaan. Aika naisellista, vai mitä?

Viime keväänähän kuvasin vihreän hämppiksen, joita meillä on ollut vuosien varrella paljonkin. Tällä kertaa löytyi vitivalkoinen hämppis. Ensin tuli mieleen albino, mutta netistä näitä löytyi, ilmeisesti nimetään kukkahämppis. Tyynesti kuvasin kyllä hämppistä ja kuvauksen loputtua käskin viedä sen heti ulos, nii i, kameran läpi kestän hämppiksiä, mut muuten niistä ei oo niin väliä.

Lomalle tein Ilomantsi-kassin. Kyseessä kanatyö (kehystämätön), jonka ostin vuosi sitten kirppikseltä eurolla. Kassia siitä alunpitäenkin meinasin tehdä, aikaa vaan kului, mutta kun tehdä alkoi, niin nopsasti valmistui. Kassissa on sisällä taskuja ja toisella puolella myös keskellä farkun tasku. Kassin sanka on kaksinkertainen, eli siinä on kaksi hivenen erilevyistä sankakangasta ommeltu yhteen. Näppärä tapa saada tukevat sangat kasseihin. Systeemin löysin joskus jostain tilkkublogista. Kiinnituksenä on vetoketju kaitaleineen ommeltuna tuon vaalean reunakaitaleen alareunaan. Kassilla on kokoa jonkin verran, eli sinne mahtuu matkakäsityöt, vähän vaatetta yms. Kuvassa kassi tositoimissa (täynnä tavaraa) lomalla. Kyl mä tykkään kassista! Kanavatöitä on muutama muukin odottamassa kassiksi pääsyä

Kotona on namit (eli raksut, joita meillä syödään nameina) kaapissa, vaan reissussa pöydällä. Kun tulimme kauppareissulta multa pääsi nauru. Pöydällä oli raksupurkin kansi auki ja edessä olleessa lasissa raksu todistusaineistona. Kissat viattoman näköisinä lattialla. No, ei siinä kummoista salapoliisia tarvittu, kun tiesi mitä oli tapahtunut. Purkkia ei oltu napsautettu kiinni ja Sonffi oli fiksuna kissana avannut luukun ja onkinut käpälällä raksuja, toivottavasti oli antanut Soodillekkin! Kuvaushetkellä Sonffi tuli ihan viattomasti katsomaan purkkia...

Soodi niin tarkkana tyttönä tässä kuvassa!

Ja kun kerran on kamera, niin kuvataan sitten kaikkea, kaikkia ja kaikkialla, vai mitä...

Viimeiseksi lomakuvaksi omakuva parvekkeella otettuna ikkunasta kuva, johon heijastuu rantamaisema.

Hyvää viikonloppua!

HHV-27 JÄÄKUKKA!

2011-07-13T09:32:00.007+03:00

No niin, vihdoin ja viimein pääsin loma ja muidenkin viimeaikoina otettujen kuvien kimppuun, eikä taida ukkosta varoa ainakaan lähitunteina. Tosin kuvien (satoja, satoja) läpikäyminen on vielä edessä, mutta muutaman kuvan niistä nappasin jo tähän:

HHV-27 Jääkukka-huivi. Lankana käytin Harunista jääneen vironvillan loppuun tähän huiviin, painoa nippa nappa 150g. Ensimmäinen Jääkukkani löytyy täältä. Ihastuin silloin malliin ja ihana neulottava tämäkin huivi oli. Pingoitus aukaisi "mytyn" jälleen kauniiksi huiviksi. Vähän jännäsin, miten liukuvärjätty lanka sopii malliin, mutta hyvinhän se tähänkin menee.

HHV-hulluttelijoihin linkit löytyy tuosta sivupalkista HHV-napin alta ja sieltä löytyy paljon toinen toistaan kauniimpia huiveja. Käykää kurkkimassa!

Juhannuksen jälkeinen ompelukärpäsen purema sai aikaan tarpeen neulotulle vyölle, kun kerrankin oli hameen kanssa samanväristä lankaa kaapissa. Tässä vyö kuvattuna pöydällä, kiinnitystapa selvinnee parhaiten siitä. Tätä vyötä neuloessani tuli tuo "huivi-idea" mieleen ja siihen olen luvannut ohjeenkin väsätä, kun sopiva lanka löytyy...

Tässä koko tekemäni asu lomalla kuvattuna. Hame on puolipellavaa, edessä syvä laskos ja luonnossa hame, sekä vyön lanka ovat samaa väriä. Tunikan kangas on sekoitekangasta ja kaava tunikaan on moneen kertaan itselleni sopivaksi muokattu, alkuperäinen kaava taisi olla Ottobrestä. Lomalla vahingossa huomasin tuon "peilin kautta saan mieleiseni kuvan", joka toimi siellä hyvin.

Tämä ei ole omatekemä käsityö, vaan lomalöytö:

Paikallisella kirppiksellä silmään sattui kalalangasta virkattu peitto, joka tarkemman tutkimisen jälkeen päätyi mukaan. Peitto on koottu paloista, jotka on ommeltu siististi yhteen. Lapussa luki: Uusi peitto, koko 220*240 cm. Ja koska meidän sänky on normaalia parisänkyä isompi, tuo koko riittäisi jopa meille. Kuvasin peiton tietenkin samantien siellä parvekkeella, siitä jäi tietenkin varjot kuvaan. Kotona peittoa sitten jännityksellä testasin sänkyyn ja kyllä, se oli siihen sopivan kokoinen. Ai että, olin tyytyväinen löytööni! On siinä ollut jollakin virkkaamista, lankaakin on kulunut liki kolme kiloa (piti oikein punnita peitto). Oletan jonkun saaneen peiton lahjaksi (vaikkapa anopilta) ja pistäneen samantein kirppikselle. Samalta kirppikseltä nimittäin ostin pilkkahinnalla myös käyttämättömiä pellavaisia pyyhkeitä ja liinoja alkuperäisissä paketeissaan. No, minä tein löytöjä ja joku pääsi tavaroistaan eroon, joten kaikki oli varmasti tyytyväisiä.

Kaunista keskiviikkoa!

Ketjupusero Henkalle!

2011-07-09T20:51:00.005+03:00

Hellu ja Henkka ovat jo kotiin lähteneet ja mummila muuttunut mammuttilaksi. Viikon neulesaldona on ketjupusero Henkalle. Puseroa en ehtinyt valmiiksi heidän täällä ollessaan, mutta alku vaikutti hyvältä ja Henkkakin taisi tykätä, onhan paidassa vihreää... Vihreä kun on ollut jo pitkään Henkan ehdoton lempiväri ja sattui lehti-huivia tehdessä (tumman vihreä samaa väriä) iskemään idea tehdä vihreästä pusero Henkalle. No, tarkemmin lankoja tutkiessa totesin, ettei limen, eikä tumman vihreä riitä yksiväriseen puseroon, harmitti kun yksiväriseen olis jo ollut malliksi sopiva idea. Tutkin netistä ja lehdistä pojalle sopivaa puseroa, jossa olis jotain kivaa ideaa, eikä niitä iänkaikkisen samanlaisia kirjoneule, tai palmikko tai sitten joku kuva puseroita. Ei vaan meinannut löytyä, ainakaan sellaista, joka olisi heti herättänyt halun heilutella puikkoja. No, aloin sitten kehittelemään omaa ideaa, eikä alkusilmukoita luodessa ollut hajuakaan, millainen valmiista työstä tulee...

Alouitin helman resorista, jossa oikeat silmukat neuloin kierrettynä, kuten sitten muissakin resoreissa. Resoria neuloessa katselin Kauneimmat neulemallit-kirjaa ja siellä oli vartalo-osuuteen päätynyt nurjilla ja oikeilla silmukoilla tehty "ketju-mallineule", tästä se idea sitten lähtikin elämään omaa elämäänsä. Seuraava mallineule, eli nostetuilla silmukoilla tehty monivärinen ketju (tai renkaan jäljiltä alkoi nämä työn edetessä mielestäni myöskin näyttää), joka oli jäänyt mieleeni jossain blogissa olleesta vauvan peitosta ja ohjeenkin siihen löysin Kauhavan kangasaitan sivuilta. Noin, nyt oltiin jo vartalokappaleen kainaloissa ja hihojen mallineuleidea tuli ihan itsekseen, oikeiden raitojen tehosteena limellä ja keltaisella tehdyt nurjat raidat. Tämä raidoitus sopi mielestäni hyvin ylempään ketjukuvioon. Hihatkin neuloin pyörönä, kuten vartalo-osuuden, kainaloissa yhdistin kappaleet ja neuloin yläosan raidoituksella ja tein raglan-kavennukset. Kaula-aukon resorin neuloin kaksinkertiaseksi ja mnahdollisimman joustavaksi pukemista helpottamaan. Työn ainoat saumat tuli kainaloihin 8 silmukan verran.

Lankana Patonssin Sorbet (87% puuvillaa) ja 4 mm pyöröadeilla neulottu. Lankaa kului yhteensä 500 grammaa ja puseron koko on n. 120 cm.

Tästä tuli neule, josta itse pidän todella paljon! Näköjään sitä voi saada mieleisen neuleen, ihan vaan mallia kehittäessä sitä mukaa, kun neuloo... Näin onnistunutta lopputulosta en osannut edes odottaa. Ainakin pusero on erilainen "poikien pusero" ja siinä on vihreetä, kuten Henkka sanoi sovittaessaan. Vähän reiluhan pusero vielä on ja varaa vaikka hitusen kutistuakkin pesussa, kuten puuvillalla on tapana. Toivottavasti Henkkakin tykkää valmiista puserosta, minä ainakin tykkään...

Lähikuvaa mallineuleista.

Saatan vaihtaa kuvat paremmalla kameralla otettuihin, kunhan pääsen omalle koneelle. Tällä näytöllä nimittäin värit näyttää vähän hailakoilta. Muutenkin satoja kuvia odottaa koneella ja kamerassa järjestelyä ja käsitöistä kuvat pitäisi saada pian blogiin, ihan vaan oman järjestyksen takia. Ukkoset kierrelleet ympäristökuntia, kuten viimeviikonloppunakin. Pisaraakaan vettä ei ole edelleenkään täällä tullut, sen sijaan ukkosen tuloon varustautumista on taas päivä ollut, tavaroita sisään ja ulos ja sähköjohtoja irti ja paikoilleen. Siinähän se aika meneekin mukavasti. Maa kyllä kaipaisi vettä, kuivaakin kuivempi kun on.

Kaunista kesäsunnuntaita!

Hihatin!

2011-07-05T11:44:00.005+03:00

Neuloin Jälkeläiselle hihattimen samoihin juhliin kuin Hellun mekon tein.

Lankana tässä on kaksisäikeinen villa, jonka sinipuulla värjäsin kesäkuun alussa. Lankaa kului 200 grammaa ja 3,5 mm puikot oli käytössä. Mallineule on ZImmermanin "Lokki" ja hihansuihin, sekä pääntieaukkoon tein nirkkoreunat. Jollei oma, niin ainakin omintakeinen ohje oli, jos nyt suora pötkylä voi sen kummemmin ohje olla.

Kuvat on enemmän tai vähemmän hassuja, kun ei ollut ketään hihattimen "sisälle".

Vihdoin uskalsin oman koneen aukaista, kun sähköt pysyi päällä aamupäivän ajan. Tämän bloggauksen kuvat otin jo ennen Juhannusta.

Edellisen bloggauksen Lehtiköynnös-huiviin on ohjetta kyselty ja jonkinmoisen ohjeen lupaan tehdä seuraavan köynnöshuivin neuloessani. Ja sen huivin teen samantien, kun keksin sopivan langan kaapista tai kaupasta. Tuo malli toimenee parhaiten vähän paksummalla ja jämäkällä langalla. Tuolla periaatteellahan voi tehdä vaikka kukkahuiveja tai lehtiä ja kukkia samaan huiviin. Silmissä vilkkuu vaikka minkälaisia variaatioita tuosta "köynnösmallista", joten jatkoa seuraa...

Omenan raakileita ei meillä paljoa puissa ole. Jokatoinen vuosi satoa saadaan niin että puut on täynnä ja nyt on se toinen vuosi, kun montaa omenaa ei puihin tule. Ja ne eilisen bloggauksen omenapuun palaset kattilassa odottaa edelleen lankoja... Eilen ja tänään on lämpö jäänyt viidentoista paremmalle puolelle (onneksi), eikä aurinko ole pilvien lomasta kurkistellut edes. Niinpä tämä värjäri jätti liemen odottamaan lämpömittarin kipuamista kahdenkymmenen paremmalle puolelle.

Seuraaviksi päiviksi mammuttila muuttuu mummilaksi ja aurinkoa toivotaan vesileikkejä lämmittämään...

Aurinkoa Teillekkin!

HHV-26 ja kesäkuun yhteenveto!

2011-07-04T10:35:00.003+03:00

Hullun Huivi Vuoden viimeviikon huivin kävin äsken kuvaamassa pokkarilla. Meillä pieniä sähkökatkoja riittää edelleen, joten pöytäkonetta en uskalla availla ja omalta kameralta kuvia sinne laitella. No, onnistuuhan se näinkin ja vielä vältytte lomakuvien katselulta.

Juhannuksena tein vyön (siitä kuvat sitten kun lataan lomakuvat), neulotun sellaisen ja siinä jujuna oli pieni lehtikuvio i-cordin väleissä ja päässä renksu, josta vyö pujotetaan. Samantein vyön valmistuttua piti kokeilla huivia samalla systeemillä ja isommilla lehdillä. Lankana tässä on Patonssin Sorbet (87% puuvilla) ja puikot taisi olla 3,5 mm. Lankavalinta olisi saanut olla vielä jämäkämpi tai paksumpi, mutta sopivaa ei sillä hetkellä kaapista löytynyt ja tämä on nyt sitten kokeiluversio, mutta ihan kiva sellainen. Itse tykästyin tähän huivi-ideaan ja kunhan saan sopivia lankoja, niin näitä tulee lisää... Malli on siis "omasta päästä" kehitelty, tosin mielikuva on tämän tyylisen huivin näkemisestä jossain, muttei mitään käsitystä missä ja milloin. Seuraava huivi on "perinteinen" pitsihuivi ja se on jo pingoituksessa.

Hellettä on piisannut täällä ja eilinenkin oli vielä hellepäivä, tänään ollaan jo viileämmässä säässä. Eilinen meni kasvivärjäyksiä yrittäessä tehdä ja "ukkosia vahtiessa", eli kuljetin värjäystavaroita suojaan ja esiin sen mukaan, miten ukkosen jylinät lähestyivät. No, tänne asti ei ukkoset loppujen lopuksi saapuneet ollenkaan ja pikkuisen vettä saatiin vasta puolenyön maissa. Kuvassa odottelee omenapuun oksista keitetty väri siivilöintiä ja lankaa. Tämän päivän värjäysväri siis ja toiveissa on saada punaiseen vivahtavaa keltaista. Nähtäväksi jää, mitä väriä sitten todellisuudessa siitä tulee...

Ja kesäkuun neuleetkin on aika pistä yhteen:

Lehtiköynnös-huivi Sorbettia 100g
Neulottu vyö Sorbettia 50g
Lehmus-huivi krapilla värjättyä vironvillaa 150g
Hihatin punapuulla värjättyä 2-kertaista villaa 100g
Hihatin, sinipuulla värjättyä villaa 200g
Lumi-huivi, lila 150g
Virkattu lierihattu Patonssin 100% cottonia reilut 100g
Saunahattu Viking Polargarnia 150g
Pihlajanlehti-huivi kasvivärjättyä lankaa 150g
Haruni Virinvillaa 150g

Kesäkuussa lankaa kului 1 kg 300 grammaa ja 10 valmista työtä!

Hyvää alkanutta viikkoa!

Reissu tehty!

2011-07-02T20:36:00.003+03:00

Edittiä lopussa!

Tehtiin pieni lomailureissu ja ollaan taas kotiuduttu. Kuvia sekä reissusta, että käsitöistä on paljon, mutta täällä kiusaa hetkelliset sähkökatkot edelleen (alkoi jo ennen Juhannusta) ja pöytäkonetta en uskalla pitää auki, kun katkokset sammuttaa sen hetimmiten ja koneet ei noista katkoksista tykkää. Ja kuvat omalta kameralta lataan sitten sinne myöhemmin... Myös reissussa oltiin hyvin vähäisellä tietokoneilulla, joten blogimaailma on ollut heitteillä.

Reissussa oli kissat mukana ja sehän tietää näiden kissojen kyseessä ollen erityistä jännitysmomenttia nimenomaan automatkan suhteen. Kuvassa Sonffi "pakkotestaa" matkustuskoppaa, jossa molempien oli tarkoitus matkustaa. Toki meillä on kissoille oikeitakin kuljetuskoppia, vaan nämä kissat ei niihin ole sopeutuneet ja kaikkien matkanteon miellyttävyyden takaamiseksi ja kissojen matkastressin vähentämiseksi ollaan valmiit kaikenlaisiin kokeiluihin. Kopan tein solumuovista ilmastointiteipin avulla ja "verhoilin" tuolla vanhalla verhokapan palalla, joka oli kooltaan sopiva, vaikka Sonffi taitaa pitää kuosia turhan tyttömäisenä, pohjalla froteelakanaa patjana. Tein kopan ennen Juhannusta, mutta yllättäin koppa ei saanut suosiota kissoilta, eli pidettiin koppaa lattialla, muttei kissat vapaaehtoisesti menneet koppaan. Normaalistihan jokainen kassi, laatikko tai mikä tahansa asia lattialla päätyy nukkumapaikaksi. No, pääteltiin, että "auton haju" ehti tarttua koppaan, kun kävin kokeilemassa kopan "istuvuutta" auton penkkiin. Pikainen mietintä, mitä asialle voisi tehdä ja päädyttiin testaamaan Feliwaytä, synteettistä kissan naama feromia. Koko aine on herättänyt suuren epäilyn meikeläisessä ja tuli vähän sellainen keisarin uudet vaatteet olo. Ja kallistahan tuo on. Miten niin, muka synteettinen feromi, joka ihmisen nenään haiskahtaa vain alkoholilta, voisi rauhoittaa ja poistaa kissan stressiä...

Mutta, yllättäin aine toimi, jopa odotettua paremmin. Ja nyt meillä vannotaan aineen nimeen automatkailussa. Varmasti helpoin ja vähästressisin matka kissoilla ikinä, puhumattakaan nyt ihmisistä. Sonffi nukkui kopassa suurimman osan aikaa, Soodi majoittautui syliini mennen tullen ja oli hyvin rauhallinen, melkeinpä rento. Pienen pientä vahinkoa lukuunottamatta matkat meni hienosti. Ihmeaine, uskallan suositella, jos joillakin kissoilla on matkaongelmaa ja muihinkin ongelmiin aineen väitetään auttavan.

Tästä tulikin kissapainotteinen blaggaus, mutta palataan käsitöihin, kun sähköt ja ukkoset sen sallii. Käsitöitä tehdään, minkä jaksetaan, helteet kyllä vie mehut Mammutistakin. Kasvivärjäyksiä yritän huomenna kyllä jaksaa vähän tehdä... Mutta, en valita lämmöstä, ei tätä varmasti kauaa kestä.

Helteistä sunnuntaita!

Edittiä: Feliwaytä on saatavissa spraypullossa esim. autoilukäyttöön tai sähköttömään paikkaan. Tätä ostin pullon apteekista hintaan 31 euroa (aika suolainen hinta, mutta kun aine toimi, niin mitäpä ei henkilökunta tekisi kissojen eteen...). Ainetta saa myös eläinliikkeistä ja eläinlääkäreiltä, joilla se on käsittääkseni hinnaltaan halvinta. Hintahaitari pullolla on aikamoinen, joten kannattaa vertailla. Meillä hankontapäätös tuli Juhannusaattomaamuna ja apteekit ainoita mahdollisia ostopaikkoja lähiseuduilla, joten sinne menin kiireellä. Ainetta kun piti käyttää muutama päivä ennen matkaa.

Kotikäyttöön ainetta on saatavissa pistorasiaan laitettavassa haihduttimessa. Tämän pitäisi helpottaa esim. uuden eläimen tullessa taloon tai levottomia kissoja. Netistä googlettamalla aineesta löytyy tietoa enemmän.

Oman kokemuksemme perusteella uskallan suositella aineen kokeilua erilaisiin ongelmiin. Käsittääkseni myös koirille on saatavissa vastaavaa "koiraferomia".

HHV-25 Lehmus-huivi!

2011-06-25T18:25:00.009+03:00

Hullun Huivi Vuoden 25. Lehmus-huivi:

Lehmus-huivi on jo vuosia odottanut oikeaa hetkeä päästä puikoille ja nyt on sitten tämäkin malli neulottu. Ja tämä osoittautui malliksi, jota voisi neuloa vaikka kuinka monta. Mallineuleen oppi nopeasti ulkoa ja muutenkin olen kasvivärjäyksistä ilmeisesti johtuen ihastunut erilaisiin lehtikuvioihin Just mulle sopiva malli.

Lankana oli vironvilla, jonka olin värjännyt krapilla. Vanha roosa on väri luonnossa. Lankaa oli vain 150 grammaa ja pelkäsin huivista tulevan pienehkö. Vaan etikkakylpy ja pingoitus tekivät taas tehtävänsä ja "huivi kasvoi isoksi". Pitkä sivu on 180 cm ja korkeutta noin 70 cm. Puikot oli 4,5 mm.

Kun ei huivimallia ollut paikalla, niin kuvailin huivia eri puiden ja pensaiden seurassa.

Huivi on mielestäni sellainen syys- tai talvitakin kanssa kaulan lämmikkeenä pidettävä tai sitten sisähuivina harteita lämmittämässä. Vielä ei tällä(kään) huivilla ole ottajaa, joten lahjalaatikkoon laitetaan odottamaan.

Sonffi vietti Juhannuksen kaapissa!

Soodi tyytyi pöytään!

Muuten, onko kellään teistä kokemuksia Feliwaystä? Lähinnä kissojen matkustamisen kanssa.

Ensimmäinen Harjaneilikkakin oli avautunut. Tämä kukka on minulle syksyn merkki.

Vaikka kesän parhaat päivät taitaa olla vielä edessä...

Hyvää Juhannuksen jatkoa!

HYVÄÄ JUHANNUSTA!

2011-06-23T09:04:00.005+03:00

HYVÄÄ JUHANNUSTA!

Juhlamekko Hellulle!

2011-06-20T20:25:00.005+03:00

Aloitetaan tällä ihanalla haaveilukuvalla:

Hellu ja Henkka oli mummilassa viettämässä "sairaslomaa". Hellun vuoro sairastua vesirokkoon koitti viimeviikolla (Henkalla oli jo). Rokko olikin sitten paljon tavallista kovempi ja Hellu parka täynnä pilkkuja, kuten kuvista näkyy. Kuvauspäivänä tyttö jo näytti hyvältä, verrattuna edellisiin päiviin. Ja kun täällä valvottiin Hellun kanssa, ei käsityöt juuri edeistyneet, paitsi tämän mekon tein. Huomattavasti helpompi tehdä mekkoa (varsinkin omasta päästä mallilla), kun sovitteleminen onnistuu samantien.

Hellulle tuli juhlamekon tarve kesähäihin kutsun muodossa.

Mekossa on takana iso rusetti, joka mun mielestä on olennainen osa pienen tytön "prinsessamaista" mekkoa. Mekossa on kolmea kangasta, joista kaksi on entisiä verhoja. Kolmas, päällimmäisenä oleva kukkakangas on jämäpala vuosia sitten tehdystä tyttären hameesta. Mitään ei tarvinnut mekkoon ostaa, joten se nopeutti mekon valmistumista.

Kuvaus tehtiin mahdollisimman nopeasti, eli mekko päälle, kameralla klik klik. Hyvin tyttö jaksoi hyppiäkkin ja testata mekon helmojen pyörähtämistä. Alla on colitsihousut, mutta kuvitelkaa jalkoihin vaaleat rimpsureunasukat ja juhlakengät. Hellulla on kotona viimekesänä tehty tyllialushame, jos vielä lisää pöyheyttä kaipaa. Ja kuvissa mekkoa ei ole vielä loppusilitetty, seikka joka käy omiin silmiini häiritsevästi. Kokonaisuudessaan olen mekkoon hyvin, hyvin tyytyväinen ja tämä oli just sellainen inspiraatio-ompelu joista tykkään.

Se on sitten jo Juhannusviikko menossa ja ilmat sen verran sateiset, ettei lankoja värjäillä. Kovasti kyllä mielessä värit ja värjäyskasvit pyörii... Sen sijaan puikoille pitää äkkiä saada alkuun tämän viikon HHV-huivi. Puikot odottaakin tyhjinä, juuri sain valmiiksi Jälkeläiselle hihattimen samaisiin juhliin.

Hyvää Juhannusviikkoa!

HHV-24 Lumi-huivi!

2011-06-16T08:43:00.004+03:00

Hullun Huivi Vuoden huivi numero 24:

Sinipuulla itsevärjätystä lilasta langasta neulottu Lumi-huivi.

Malli on yksi suosikeistani neuloa ja käyttää. Omassa käytössä on aktiivisesti ollut kaksikin Lumi-huivia. Ne kun ovat juuri sopivan kokoisia kaulaan takin kanssa tai harteille muuten vaan käytettävinä.

Lankana 2-säikeinen villalanka, jonka edellisellä viikolla värjäsin sinipuulla, lanka on liemen ensimmäinen jälkiväri. Sinipuu osoittautui hyvin riittoisaksi värilähteeksi, joten lilaa neuletta riittää jatkossakin ja toisaalta, puolet sinipuumäärästä on vielä värjäämättäkin.

Lankaa kului 150g ja 4 mm puikot oli käytössä.

Vielä ollaan täällä huivi per viikko tahdissa. Ensiviikon huivin mallistakaan ei vielä ole tietoa, mutta eiköhän sitä huivi saada aikaan...

Tosin täällä ei ahkerasti neulota, vaan mummeillaan. Hellu ja Henkka on täällä, eli käsityöt on vähän "lomailemassa". Tosin jos hyvin käy, niin täällä valmistuu pieni juhlamekko. Arvaatte varmaan kenelle...

Muistatteko nämä vauvakävyt. Tässä kuva niistä viime sunnuntailta.

Kyllä on ulkonäkö muuttunut.

Hyvää loppuviikkoa!

HHV-23 Pihlajanlehtihuivi!

2011-06-12T09:30:00.006+03:00

HHV-23 Pihlajanlehtihuivi:

Nimensä mukaisesti huivi yrittää esittää pihlajanlehtiä ja paino sanalla yrittää...

Lanka puolestaan on pihlajanlehdillä värjättyä (vironvillaa 150g).

Samoihin aikoihin langan värjäyksen kanssa osui tämä huivi silmiini. No, ohjeestahan en kummemmin ymmärtänyt, kuvat sujuvasti kyllä katselin. Sen sijaan mallineulekaavio oli hyvinkin selkeä ja ohjeesta otin aloitussilmukkamäärän. Tätä huivia tikutin viime sunnuntaina pitkän pätkän Lintsillä. Onneksi tänään ei mennä Lintsille tai mihinkään muuallekkaan. Tän Mammutin hellesietokyky tuli eilen alkuiltapäivällä täyteen. Lopetin värjäämiset ja kutomiset samantien ja siirryin sisätiloihin. No, illalla kävin pesemässä värjättyjä lankoja ja kohta pitänee mennä ulos viimeistelemään värjäykset. Näköjään sitä voi helle viedä voiton hullusta värjäristä!

Huivin lyhennetyillä kerroksilla alkoi lanka uhkaavasti huveta, joten viimeiset kerrokset on muokattuja. Päättelemise jälkeen lankaa kuitenkin oli sen verran, että päätin kokeilla huivin yläreunaan virkata kerroksen rapuja, kiertymisen estämikseksi. Parempi reuna on rapukerroksella, kuin ilman. Muutama kerros ainaoikeaa olisi toki parempi, mutta sehän ei tähän ollut mahdollista. Kaikenkaikkiaan huiviin olen hyvinkin tyytyväinen, vaikkei kauheasti kaulalla tehnyt viimeviikolla huivia pidellä, mutta tuleehan se talvi ennenpitkää. Tuota lehtikuviota varmasti käytän jatkossakin.

Todistettavasti marjapensaissa on raakileita, vaan onko kauan.

Eilen katselin pensaita ja raakileet on kummasti hävinneet niistä. Syökä rastaat marjoja raakoinakin, vai mihin on marjat hävinneet...

Helteistä sunnuntaita!

Kesätoppi ja nukkuvat kissat!

2011-06-10T21:51:00.006+03:00

Taitaa tulla tavaksi päivitellä näin iltamyöhällä helteisen päivän jälkeen. Aiemmin ei raaski, eikä kyllä ehdikkään koneelle.

Syksyllä löysin eräästä pikkukaupasta puolisen kiloa Novitan Tennessee lankaa 50 gramman kerissä ja hinta oli niin halpa, etten ilkeä edes sanoa. Viimevuosituhannelta taitaa lanka olla peräisin ja käsittääkseni tämäkin on sitä langan kulta-ajalta, eli lanka kestää käyttöä ja pesua (ja tähän en kirjoita edes sitä, mitä mieltä olen ko. langan tämän päivän laadusta tai sen puutteesta paremminkin). Aiemminhan olen ko. langan samaisista 50 gramman keristä tehnyt esim tämän puseron ja se on edelleen uudenveroisen näköinen, vaikka on ollut ahkerassa käytössä ja pesty kymmeniä kertoja.

Tässäkään neuleessa ei sen kummenpaa ohjetta ollut, vaan sitä omasta päästä mallia.

Työ lähti liikkeelle takakappaleen olkasaumoista, eli siitä alaspäin kainaloihin asti, sitten poimin olkapäältä silmukat etukappaleisiin ja kainalon alla yhdistin yläosat pyöröpuikoille. Pyörönä sitten kohden helmaa, ensin sileää, reikäkerros nyöriä varten ja sitten pitsineuletta helmaan. Lopuksi poimin kädenteiltä ja kaula-aukosta silmukat ja neuloin resoria. Näin tehden on niin helppo sovittaa työtä matkan varrella. Tästäkin tein reilun kokoisen ja valmistuttuaan ensin pesukoneeseen ja kutistuihan se siellä, kuten oletinkin. Lankaa kului 400 grammaa ja puikot oli 3 ja 3,5 milliset. Ihan mukava käyttöneule tästä tuli.

Tänään oli helteinen päivä täällä(kin), mutta iltapäivällä ykskaks veti taivaan pilveen ja saatiin vesikuuro ja ukkonenkin kauempana pauhasi. Lämpömittarista tippui kymmenisen astetta sateen ajaksi, vaan nousi takaisin kolmenkymmenen tietämille nopeasti sateen mentyä ohi. Oli kyllä virkistä sadekuuro ja vesi oli uskomattoman lämmintä. Sateen alettua tuli kiire keräilemään pyykkejä, värjäyslankoja kuivumasta ja olipa muutama aurinkovärjäyskangaskin nurmikolla. Saapa nähdä, millaiset sateet ja ukkoset tulee, kun helleaalto loppuu...

Seuraavaksi näytteet kissojen unosista helteessä:

Ei ole tyynyä Sonffille laitettu laatikon reunaan. No, onneksi käpälää voi käyttää pehmusteena.

Soodi kuvattuna eilen illalla:

Ensin pääpuoli, huomioikaa lämmin villapeitto alla.

Ja sitten peräpäästä kuva samaan aikaan:

Että on pieni tuoli!

Ja tuossa asennossa Soodi nukkui ainakin toista tuntia, jotka seurasin. Jotenkin sääliks kävi pientä kissaa... Tai oikeastaan, eihän kissa ole pieni, vaan tuoli!

Nyt vois vielä käydä saunassa, että pysyy lämpimänä. Ei vaan, täällä tyttölauma halusi saunaan ja kyllä sinne pitää itsekkin mennä.

Helteistä viikonloppua!

Lämmöltä suojaavia hattuja!

2011-06-09T21:42:00.005+03:00

Helteisen päivän iltana pikainen postaus:

Yritin tehdä vähän pienempää ja isolierisempää kesähattua itselleni vaihtohatuksi

tälle hatulle. Jostain syystä en saa omaan päähäni sopivaa tehtyä, tässäkin on "kasvunvaraa" vähän, vaikkei tuo pää taida enää kasvaa... Lankana Patonssin 100% cotton, Tenneseetä vastaa, mutta tiukkakierteinen puuvillalanka, koukku 2mm. Ja ohje on omasta hatusta, eikun päästä napattu. Kuvissa hatun täytteenä on HHV-23, mutta esitellään se toiste, samoin kesäpuseron kuvat odottaa vuoroaan.

Kuvassa hattua ei ole mitenkään viimeistelty. Valmistui tänään iltapäivällä ja kuvauksen jälkeen pidin illan päässä testikäytössä. Tarkoituksensa suojata auringolta hattu kyllä täyttää. Josko tuon pesisi ja toivoisi hattuosaan vähän kutistuvan. Lieri ainakin illan vielä pysyi hyvin napakasti asennossa, johon sen päässä muotoili. Jos se käytössä lörpähtää, niin millähän vois tukevoittaa? Ensimmäisenä tuli mieleen sokeritärkki, jonka aurinko sulattaa ja sokeri valuu pitkin naamaa...

Jos ensimmäinen hattu oli auringon lämmön suojaksi, niin tämä puolestaan suojaa löylyn kuumuudelta. Saunahattu huovutettuna ja "koivunlehti" koristeena.

Kuvassa pussukka hatun alla selventämässä hatun muotoa. Tein tästä hatusta lyhennetyillä kerroksilla takaa niskaan asti suojaavan. Tästä johtuen hattu menee mukavasti päätä myötäillen ja suojaa pään ja hiukset. Saunahattu on muuten monessakin mielessä hyödyllinen juttu, vaikka esim. itselläni oli siitä ennakkoasenteita. Mutta kun muutaman kerran kokeilin, niin enää ei meikeläinen hatutta sauno. Tälle hatulle ei tehdessä ollut selvää kohdetta, lahjalaatikkoon menköön ja jollei sitä kautta löydä päätä suojattavaksi, niin pidän itse.

Siinäpä oli ne päänsuojat. Helteessä sitä on mammuttilassakin oltu ja touhut olleet sen mukaisia. Lämpö on pitkän kylmän talven jälkeen tervetullutta, vaikka välillä on tuntunut, että vois olla muutama aste vähemmänkin. Lyhythän se kesä on ja varmasti niitä kylmiä sateisia päiviä tulee... Värjäykset on olleet pääosassa tekemisisissä ja tässä taas muutama kuva:

Punapuulla tuli kauniin punaisia lankoja. Vasemmalla ensimmäinen värjäys ja siitä järjestyksessä jälkiliemet. Lopuksi yhdistin punapuu ja sinipuu liemet ja viellä sieltä lilaa lankoihin riitti. En ikinä voinut kuvitella, miten riittoisaa sinipuu on, puolella pussilla toista kiloa lankaa... Punapuussa ei väri riittänyt ihan niin suureen määrään, mutta kyllä silläkin yli puoli kiloa värjäsi, niin että, värissä oli voimaa.

Loppukevennyksenä syy, miksei mummilassa pääse Hellu ja Henkka kylpyyn.

Mummi kylvettää lankoja!

Näissä langoissa koivun, pihlajan ja lepän lehtiä väriaineena.

Helteistä loppuviikkoa!

Ja muistakaa juoda riittävästi ja suojata pää!

HHV-22 Haruni ja lilaa väriä!

2011-06-06T20:52:00.005+03:00

HHV-22:

Pikkusen myöhässä esittely viimeviikon HHV-huiviin, mutta huivi kyllä valmistui hyvissä ajoin loppuviikolla. Lauantaina pingoitin huivin ulkona ja meinasin sunnuntaina blogata... Mut mepäs repästiin tytöjen kanssa ja vietetiinkin sunnuntai Linnanmäellä! Meillähän on se "periaate", että huvitellaan koko rahalla, eli ollaan alusta loppuun asti, sittenhän se on pakko lähteä, kun pistäävät laitteet kiinni. Minä en tietenkään laitteisiin mennyt, mutta harrastin KIPpailua, eli neuloin lähes kokoajan. Siellä kelpasi auringonpaisteessa neuloa tämän viikon HHV-huivia.

Edellinen Haruni-huivi oli muuten kaunis, mutta keskustan lehdet ei mennyt ohjeen mukaan. Tai tarkennetaan sen verran, että ohjeesta otin pitsikaavion, enkä suinkaan suomentanut ohjetta. Tässä Harunissa sitten menee, jollei oikein, niin ainakin kauniimmin keskustan lehdet.

Lankana tässäkin Vironvilla liukuvärjättynä. Sileä neulos edelleenkin keskellä huivia. Yksinärisestä langasta vois joskus tehdä Harunin keskustan pitsillä, mutta liukuvärjätty on mun mielestä nätimpi sileänä. Lankaa kului 150 grammaa ja 4 mm puikoilla tein. Harunin malli on niin kaunis ja tykkään kovasti neuloa mallia.

Kesän ja lämpimän tultua, tuli mieleen, että jos pingoittaskin ulkona. Harunilla kokeilemaan, eli viltti nurmikolle ja pisimmillä nuppineuloilla huivia kiinnittämään. Pingoitus oli hauskan näköinen, kun nurmikko nosti keskeltä huivin pulleaksi. Eikä mennyt kauaa, kun huivi olikin jo kuiva.

Myönnän, että nautin suunnattomasti tästä lämpimästä, aurinkoisesta jaksosta. Ja se suurin huvihan näinä sateettomina kesäpäivinä on kasveilla värjääminen. Keräillä kasvia ja keitellä erilaisia kasvisoppia ja jännätä, minkä väristä lankaa padasta nousee... Perjantaina kävin Susun kaupasta hakemassa lisää lankaa, nyt on joksikin aikaa pataan lankoja laitettavaksi. Ja tajusin sellaisenkin seikan, että kun keväällä ja kesällä kerää lehdet puista, niin syksyllä on piha siisti haravoimatta. No joo, leikki leikkinä, mutta hauskaahan se on noinkin ajatella... Kenellekkään ei varmaan ole jäänyt epäselväksi, että olen hurahtanut värjäämiseen täysin!

Lilaa värisuoraa kattilasta!

Ihmeellinen, ihana sinipuu yllätti kokeilevan värjärin. Pistin ensin kokeiluun puoli pussia sinipuuta (50g) ja kuvassa sillä värjätty kolme satsia, yhteensä 700 grammaa lankaa. Parhaillaan on neljäs satsi (200g) värjäytymässä ja vielä väriä liemestä irtoaa. Käsittämättömän riittoisaa väriainetta. Punapuusoppa kiehui illalla ja huomenna sillä lähdetään lankojen värjäytymistä kokeilemaan.

Kuvaamatta jäi aikamoinen kasa lankoja eri puiden lehdillä ja omenapuulla värjättyjä. Nyt ei oikein ole malttanut koneella olla, tulee niitä sadepäiviäkin varmasti, joten bloggaillaan sitten ja samoin kierrellään Teidän blogeissa myös. Viimepäivinä koneella ei juuri muuta ole ehtinyt tehdä, kuin kasvivärjäysjuttuja ja ohjeita tutkia ja tietenkin vähän tulevia huivimalleja katsella.

Lila oli tämän bloggauksen väri ja sehän on syreeninkin väri.

Syreenin tuoksu on yksi parhaista ja välillä käyn puuta nuuskimassa, ihan vaan ilokseni. Nyt tuoksuu syreeni sisälläkin, toin oksan tuohon takanreunalle antamaan tuoksua huoneeseen.

Ihanaa, lämmintä viikkoa!

Toukokuun kutimukset!

2011-06-02T11:47:00.002+03:00

Pieni vilautus toissaviikkoiseen värjäytykseen.

Vasemmalta lähtien värjäyskasvit:

Koivunlehdet, ilman puretusta.

Keskellä kaksi vyyhtiä alunalla puretettuja lankoja koivunlehtikeitosta, luonnossa väri kirkuvan keltainen.

Sitten yllärivärjäys. Viime heinäkuussa kaadetun Terijoensalavan talven yli puussa olleet lehdet, kaikkea kun pitää kokeilla. Väri yllättävän vahva ruskea.

Eilen värjättiin lisää lankoja ja pestiin edellisiä värjäyksiä, joten värjäyskuvia (parempia sellaisia) tulossa paljon lisää...

Tänäänkin kattilan kävi juuri laittamassa kuumenemaan, vaan ulkona onkin huomattavasti viileämpää, kuin eilen. Mutta eihän värjäykseen hurahtanutta estä kuin sade ja sekin vain sen takia, ettei sähkö ja vesi sovi kuulemma yhteen.

Sen verran kalsea ilma on, että keitoksen lämmitessä, voi oikein hyvin luoda katsauksen viimekuun neulomuksiin, sisällä, lämpimässä.

Melkeinpä toukokuun neulomukset oli sitä dominopeiton tekoa, mutta muutama muukin työ mahtui mukaan ja viimeisenä päivänä valmistui puuvillainen toppi/tunika itselleni. Se saakoon oman postauksensa myöhemmin.

Toukokuussa valmistui:

Toppi/tunika Tennesetä, viime vuosituhannelta 400g
Koivunlehti-huivi kasvivärjättyä villaa 100g
Domoni-peitto kasvivärjättyjä villoja n. 1000g
Pitsigootti-huivi Katia LInoa reippaat 100g
Lippalakki Marinea reilu 100g
Haruni-huivi vironvillaa 150g
Virkattu Simpukkalierihattu Patonssin 100% cotton 100g
Virkattu Simpukkalierihattu Patonssin 100% cotton 100g
Melkein Arroyo-huivi Vironvillaa 100g

Yhteensä 2 kg 150 g ja 9 valmista työtä.

Heleää Helatorstaita ja kaunista kesäkuuta!

Se toinen domino-peitto!

2011-05-28T21:32:00.005+03:00

Viimeviikolla sitten valmistui tämä peitto, toinen dominopeittoni:

Ensimmäinen peittohan on esitelty täällä ja tämä on periaatteessa aika samanlainen.

Lankoina on viimekesäisten kasvivärjäysten langat, yhteensä kilon verran lankaa ja 4 mm puikoilla tehyt. Tähän peittoon sitten menikin aika tarkkaan loppuun värjätyt langat ja ruudutus oli tehtävä sen mukaan, mitä lankaa oli. Tässähän on ensimmäiseen peittoon verrattuna pienemmät ja yksiväriset ruudut. Ruutujen raidoitus menee aika kivasti, ainakin omaan silmään. Kokoa peitolla on n. 170*120 cm, eli semmoinen sopivan kokoinen kääriytymispeitto.

Tässä peitto kuvattuna pihakaluston penkin päällä. Olis sopinut senkin päälle sekä väreiltään, että kooltaan. Sisäpeitto tästä kuitenkin tuli ja tarpeeseenhan tämä on neulottu. Ensimmäinen peitto osoittautui niin mukavaksi ja monikäyttöiseksi, että kaikki tykkäsi siitä (kissoja myöten). Ja kun peitolle olisi ollut useampikin ottaja kerrallaan, niin perherauhan nimissä, toisen peiton sitten tein. Kolmatta peittoa en kuitenkaan ainakaan lähiaikoina tee, sillä nyt on domino-kiintiö vähäksi aikaa täysi. Peittojen välissähän neuloin tämän domino-takin. Parissa kuukaudessa aika monta dominopalaa!

Lähikuva ruuduista. Tässä peitossa on 88 ruutua, jos jotain kiinnostaa ruutujen määrä. Kaikista ihaninta dominoissa on, ettei yhtään palaa tarvitse ommella yhteen ja langanpäitä jää vain yksi pääteltäväksi. Yhteenompelu ja lankojen päättely on niitä vähemmän inspiroitavia hommia, ainakin mulle.

Ja vielä peitto kuvattuna pyykkinarulla ilta-auringon paisteessa.

Tykkään peitosta ja ennenkaikkea tykkään sen väreistä. Kasveilla värjäys ja kasvivärjätyt langat on saaneet niin minut koukkuunsa!

Ja palataan vielä tuohon keltaiseen HHV-21 huiviin.

On kyselty värjäyksestä, joten kerron lyhyesti tämän langan värjäyshistorian:

Puolessa välin tätä toukokuuta kerättiin tyttären kanssa ämpärillinen koivunlehtiä, jotka jäi yöksi ämpäriin likoamaan (laitoin tällä kertaa kylmää vettä päälle). Seuraavana päivänä kaadoin lehdet vesineen kattilaan ja samantein lisäsin alunalla puretetun langan sekaan. Hitaasti lämmittäen ja muutaman tunnin kuumana pitämisen jälkeen jätin langan vielä yöksi "soppaan". Seuraavana aamuna vasta otin langan pois ja annoin kuivua ennen pesua.

Tämä on oma "resepti" värjäyksille ja tällä tavalla sain viimekesänä hyviä tuloksia. Oppikirjojen mukaan ei tainnut mennä tässä(kään) keitoksessa mikään kohta... Tätä vyyhtiä värjätessä meinasin revetä, kun tiuhaan tahtiin kurkkiessani, lanka näytti aina vaan kirkkaammalta ja kirkkaammalta! Värjäyksessä kaikki tekijät on muuttuvia, lehdet eri aikaan kesästä jne. Ja sehän tässä tekeekin värjäyksestä niin koukuttavan, kun lopputulos on aina yllätys. Tämä on tietenkin minun tapani ja oma värjäysleikkini! Värjäyksiä tulee tehtyä varmasti paaaaaljon tässä kesän mittaan, joten...

Hyvää toukokuun loppua ja kauniita kevätpäiviä!

HHV-21 Koivunlehti-huivi!

2011-05-26T17:06:00.005+03:00

HHV-hulluttelut ei täällä olleet viimeaikoina mitenkään vauhdikkaita, mutta tämän huivin ansiosta mennään sentään huivi/viikko vauhtia.

HHV-21 Koivunlehtihuvi:

Ensimmäinen ulkovärjäykseni tänäkeväänä antoi kirkkaan keltaisen huivilangan, nimensä mukaisesti koivunlehdillä värjätty.

Kuvasin huivia voikukkien vieressä, että keltaisen värin voimakkuus tulisi esille.

En uskaltanut edes unelmoida näin voimakkaasta väristä, joten yllätys oli totaalinen, mut mieluinen.

Siinä niitä on koivunlehtiä huivin seurassa.

Lanka on Susulta ostettua 100% villaa, kaksisäikeisenä. Alunaa käytin puretukseen. Värjäsin useammankin erän koivunlehdillä ja tulos oli samaa kirkasta väriä. Yhden vyyhdin jätin purettamatta ja siinä väri jäi hailakan vihreäksi. Tavoittelin tai oikeastaan toivoin kirkkaan vihreää lopputulosta, sitä ei tällä kertaa tullut. Kasvivärjäys on kyllä täynnä yllätyksiä, ainakin tälläiselle "kokeilen, mitä tulee, ilman tarkkoja mittauksia" värjääjälle. Ihanaa, että edessä on kesä, jonka aikana toivottavasti saa tehtyä monen monta värjäyskokeilua!

Huivin malli on pääosiltaan omaa suunnittelemattomuutta, eli eteenpäin kokeilemalla menoa. Huivin aloitin niskasta ja lisäyksissä käytin Lankakomeron Päivin Sirppi-huivin silmukkamääriä. Lankaa kun oli käytettävissä (tätä paksuutta ja värjäyserää) sata grammaa, niin langan määrän mukaan edettiin. Pitsineuleessa tavoittelin jonkinlaista lehden mallia, en tiedä sitten, näkeekö kukaan muu lehtiä huivissa...

Lankaa kului se 100 grammaa ja puikot oli 4 ja 4,5 milliset.

Huivista tuli kaulaan kiedottavavaksi aika näppärän kokoinen. Niin ihanalta kuin väri muuten näyttääkin, en itse taida kyllä huivia käyttää. Laitetaan lahjalaatikkoon odottamaan kohtaloaan. Jos joku sattuu miettimään, mitä teen näillä hullutteluhuiveilla, niin ei kannata miettiä. Itsekkään en mieti, neulon vaan...

Näin kauniita "vauvakäpyjä" löysin yhdestä kuusesta!

Kaunista loppuviikkoa!